Kansanterveystieteen osasto

Osasto antaa alaansa kuuluvaa perusopetusta ja koulutusohjelmissa, , sekä .

Osastomme antaa ammatillista jatkokoulutusta ja erikoistumiskoulutusta kahdella erikoisalalla ja vastaa STM:n asetuksen mukaisista erikoistuvan lääkärin/hammaslääkärin johtamisopinnoista.

Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutus

Koulutuksen tavoitteena on itsenäiseen työskentelyyn kykenevä erikoislääkäri, joka tuntee työn ja terveyden yhteydet, hallitsee työterveyshuollon toimintatavat ja kykenee moniammatilliseen yhteistyöhön.  Koulutus järjestetään yhteistyössä Työterveyslaitoksen kanssa.

Työterveyshuollon virtuaaliyliopisto tarjoaa erikoistumisopintoja tukevaa verkko-oppimateriaalia, erilaisia verkkokursseja sekä mahdollisuuden verkostoitua valtakunnallisesti muiden erikoistujien kanssa.

Ter­vey­den­huol­lon eri­kois­lää­kä­ri­kou­lu­tus

Tavoitteena on erikoislääkäri, joka ymmärtää väestön terveyttä, ehkäisevää terveydenhuoltoa ja osaa tutkia, tuottaa ja ennen kaikkea soveltaa väestötietoa palvelujen suunnittelussa ja johtamisessa.

Terveydenhuollon erikoislääkärit ja suunterveydenhuollon erikoishammaslääkärit työskentelevät terveys- ja sosiaalisektorilla muun muassa yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa, valtion ja kuntien hallinnossa, yksityisellä sektorilla, järjestöissä, lääketeollisuudessa ja kansainvälisissä tehtävissä. He työskentelevät tavallisesti johto-, suunnittelu- ja kehitystehtävissä. 

Lääkäreiden ja hammaslääkäreiden erikoistumisen johtamisopinnot

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus (56/2015, muutettu 55/2020) erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksesta määrittelee yhdeksi koulutuksen tavoitteeksi antaa valmiudet terveydenhuollon johtamiseen, hallintoon, suunnitteluun, moniammatilliseen yhteistyöhön sekä oppimisen ohjaamiseen ja osaamisen arviointiin työyhteisössä. Tämän tavoitteen toteuttamiseksi, kaikki erikoistuvat lääkärit ja hammaslääkärit suorittavat osana erikoistumiskoulutustaan kymmenen opintopisteen (10 op) laajuiset johtamisopinnot, jotka voi suorittaa missä koulutuksen vaiheessa tahansa. Opintoja voi tämän jälkeen jatkaa suorittamalla Sosiaali- ja terveydenhuollon lähijohtajapätevyyden (30 op).

• Tutustu HY:n johtamisopintoihin tarkemmin .
• Tutustu johtamisopintojen valtakunnallisiin linjauksiin .

 Lisätietoja terveydenhuollon ja työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksesta sekä johtamisopinnoista osoitteesta:

Osastomme on keskeisesti mukana Väestön terveyden tohtoriohjelmassa (Doctoral Programme in Population Health). 

(Tea Lallukka, Anne Kouvonen)

• Tutkimus sosiaalisista ja työhön liittyvistä terveyteen vaikuttavista tekijöistä vuodesta 2000 eteenpäin.

(Jaakko Kaprio)

• Helsingin yliopiston kaksoistutkimusprojekti alkoi vuonna 1974 Vanhemman suomalaisen kaksoiskohorttitutkimuksella, jonka tarkoituksena on selvittää yleisten monimutkaisten sairauksien geneettisiä ja ympäristötekijöitä ja niiden käyttäytymiseen liittyviä riskitekijöitä. 

Mielenterveyden ja seksuaalisuuden tutkimus (Anna Keski-Rahkonen, Leon Hirvelä, Nadja Anis, Matilda Mela, Gulnara Harrasova)

• Syömishäiriöt Suomessa, neuromoninaisuus: autismikirjo, ADHD ja ARFID sekä sukupuolen, seksuaalisuuden ja suhteiden moninaisuus Psykologinen traumatisoituminen

Väestön terveysriskit ja krooniset sairaudet (Pyry Sipilä)

• Muistisairauksien riskitekijät, erityisesti infektiot ja inflammaatio, mielenterveys, erityisesti syömiskäyttäytyminen ja -häiriöt, alkoholinkäyttö, sydän- ja verisuonitautien riskitekijät

(Harri Hemilä)

• C-vitamiinin vaikutus infektioihin, E-vitamiinin vaikutus infektioihin ja kuolleisuuteen ja Sinkki-imeskelytablettien vaikutus flunssan kestoon

Sosiaalisten ja terveyserojen kaventamisen tutkimusohjelma (Joni Lindbohm)

• Sosiaalisten ja terveyserojen tutkiminen väestötasolta solutasolle, fokuksena sydän- ja verisuonitaudit, metaboliset taudit, muistisairaudet, sekä mielenterveys. Tulosten perusteella kehitetään työkaluja, joita on mahdollista pilotoida potilastyössä. 

(Riikka Lämsä, Petra Kouvonen (SocKom))

• Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamassa IMAGINE-konsortiossa.

Kotiin vietävät terveyspalvelut (Riikka Lämsä)

Ruoka-avun trendit ja tulevaisuus (Tuomo Laihiala) 

• Yhteistyö Itä-Suomen yliopiston Utopioita ruokajonosta: Aineellisen avun toisenlaiset tulevaisuudet -hankkeen kanssa.

NutFinForce: The Impact of Digital Health Delivered Lifestyle Performance Medicine intervention on Defense Performance in Finland and US (Kristiina Patja, Sanna Ritola, Paulus Torkki)

• Arvioimme terveysvalmennuksen toteutettavuutta, hyväksyttävyyttä ja kustannustehokkuutta sekä vaikutuksia terveellisempien ruokavalio- ja elämäntapatottumusten omaksumiseen.

(Paulus Torkki, Sanaz Akhavan Rad, Kristiina Patja)

• Työpäivän aikana istumisen katkaisu digitaalisen ohjelman tuella, yhteistyö Oulun yliopiston kanssa  

(Jari Haukka)

• CAncer Risk and INsulin analoGues (CARING) project, hormonaalinen ehkäisy: hyödyt ja haitat Suomessa – etenevä kansallinen rekisteritutkimus ja Finnish AntiCoagulation in Atrial Fibrillation (FinACAF)

Terveydenhuollon laatu ja vaikuttavuus (Paulus Torkki)

Perusterveydenhuollon laadunvalvonta Euroopassa (Karolina Tuomisto)

• Viranomaisten käynnistämän valvonnan rooli perusterveydenhuollon laadun varmistamisessa ja parantamisessa. Yhteistyötutkimus London School of Hygiene and Tropical Medicinen ja University College Londonin tutkijoiden kanssa.

Johtamisopintojen muutos- ja kehitysvaiheet, johtamisopinnot ammatillisen kehittymisen tukena (Karolina Tuomisto, Laura Kärppä, Kristiina Patja)

•  Erikoislääkärikoulutukseen liittyvä tutkimus

Työkyky ja kuntoutus (Kari Reijula, Anne Lamminpää,  Ari Kaukiainen)

Tupakka, nikotiini ja terveys, työterveyshuolto ja hoito (Maarit Malin, Minna Majuri, Anne Lamminpää ja Kari Reijula)

Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen kehittäminen (Minna Majuri, Asta Antila, Heta Lindblom, Maarit Malin, Kari Reijula )

(Kristiina Patja, Paulus Torkki, Iiris Hörhammer, Jaana Laisi)

MESSU- medikalisaatio ja kestävyys (Medicalization, Sacred and Sustainability) (Kristiina Patja, Aleksi Pajunen, Anna Franska-Jansas, Heikki Pesonen)

• Miten lääketieteen pyhänä kokemat tekijät ovat yhteydessä kestävyyteen? (Teologisen tiedekunnan kanssa)

(Kristiina Patja, Jaana Laisi)

Lääketieteen ja tautien historia (Heikki S. Vuorinen)