Logopedia
Logopedia on ihmisäänen, puheen, kielen sekä syömisen ja nielemisen häiriöitä ja perustoimintoja tutkiva tieteenala. Kommunikoinnin häiriöiden tunnistamisen, arvioinnin ja kuntoutuksen ohella logopedian opetuksen ja tutkimuksen keskiössä on tyypillisesti etenevä kehitys, häiriöiden ennalta ehkäisy sekä taustatekijöiden vaikutukset.

Logopedian koulutusohjelma tarjoaa opintokokonaisuuden, joka oikeuttaa logopedia pääaineenaan valmistuneet filosofian maisterit hakemaan oikeutta toimia laillistettuna terveydenhuollon ammattihenkilönä, puheterapeuttina. Logopediassa tehdään tutkimusta muun muassa kommunikoinnin häiriöiden ilmenemisestä keskusteluvuorovaikutuksessa.

Logopedia kuuluu lääketieteellisen tiedekunnan Medicum-yksikköön ja toimii Haartman-instituutissa Meilahden kampuksella.

Opiskelu

Logopedian koulutusohjelmasta valmistuu Humanististen tieteiden kandidaatteja (HuK) ja Filosofian maistereita (FM). Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto on alempi korkeakoulututkinto, joka ei anna pätevyyttä puheterapeutin ammatissa toimimiseen, mutta antaa valmiudet jatkaa opintoja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamiseksi. Logopedian kandiohjelman suorittaminen on edellytyksenä logopedian maisteriohjelman suorittamiseksi. Filosofian maisteriksi valmistumisen jälkeen voi hakea sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolta (Valvira) oikeutta toimia laillistettuna puheterapeuttina.

Logopedian kandiohjelmassa suoritettava humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto on laajuudeltaan 180 opintopistettä (op). Tutkinto suoritetaan kolmessa vuodessa. Logopedian kandiohjelma sisältää viestintä- ja kieliosaamisen, logopedian kliinisten taitojen sekä perus- ja aineopintojen opintoja. Lisäksi pakollisina muun tieteenalan opintoina logopedian opiskelijat suorittavat psykologian, lääketieteen, kielitieteen ja fonetiikan opintoja.

Logopedian maisteriohjelmassa suoritettava filosofian maisterin tutkinto on laajuudeltaan 120 opintopistettä (op). Tutkinto suoritetaan kahdessa vuodessa. Logopedian maisteriohjelma sisältää logopedian syventäviä opintoja, puheterapeutin syventäviä kliinisiä taitoja ja vapaasti valittavia opintoja.

Logopedian koulutus edellyttää opiskelijoilta itseohjautuvuutta ja aktiivista etukäteisvalmistautumista sekä työskentelyä esimerkiksi pienryhmissä.

Logopedian tohtorikoulutettavat tekevät tohtoriopintonsa pääasiassa monitieteisessä Kognition, oppimisen, opetuksen ja kommunikaation tohtoriohjelmassa (CLIC) tai lääketieteellisen tiedekunnan kliinisen tutkimuksen tohtoriohjelmassa (KLTO). Logopedian väitöskirjan tekijät, ohjaajat ja tutkijat kokoontuvat kuukausittain logopedian tutkimusseminaariin, jota vetää logopedian professori.

Logopedia on poikkitieteellinen tieteenala, missä tehdään sekä perustutkimusta että kontrolloituja kliinisiä tutkimuksia. Tutkijat osallistuvat moniammatillisiin ja kansainvälisiin tutkijaverkostoihin.

Tutkimus

Logopediassa tutkitaan laaja-alaisesti erilaisten puheen, kielen, äänen, kommunikaation, syömis- ja nielemishäiriöiden ilmenemismuotoja, arviointia ja kuntoutusinterventioita. Aktiivisia tutkimusryhmiä on afasian, autismin, kuulovikojen, muistisairauksien, multimodaalisen ja avusteisen kommunikaation, varhaisen kielenkehityksen, sekä vuorovaikutuksen ja logopedisten interventioiden alueilla.

Aphasia Research Group (PI Anu Klippi)
Afasia -tutkimusryhmä tutkii aikuisten ihmisten kielihäiriöitä, joiden syynä on aivokudoksen vaurioituminen tai toimintahäiriö. Ryhmä tutkii afasian ilmenemismuotoja kielen käytössä ja ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa, afasiaterapian käytänteitä ja sen vaikuttavuutta ja afasian seurausvaikutuksia ihmisen elämään.

Interaction and Intervention Group (PI Minna Laakso)
Vuorovaikutus ja interventiot –tutkimusryhmässä tutkitaan kommunikoinnin häiriöiden vaikutuksia ihmisten välisten vuorovaikutustilanteiden sujumiseen sekä selvitetään puheterapiavuorovaikutuksen luonnetta ja logopedisten interventioiden vaikuttavuutta.

Dementia and Communication Research Group (PI Seija Pekkala)
Tutkimusryhmässä tutkitaan erilaisiin muistisairauksiin liittyviä puhutun ja viitotun kielen ja kommunikaation muutoksia, erityisesti nimeämis- ja sananlöytämisvaikeuksia ja keskustelupuheen itsekorjauksia, sekä kirjoitetun kielen muutoksia.   

Early Language Development (ELD) Group (PI Suvi Stolt)
Varhainen kielenkehitys –tutkimusryhmässä tutkitaan kielenkehityksen piirteitä lapsuusvuosien aikana alkaen ensimmäisistä elinvuosista esikouluikään saakka. Tutkimuksen kohteena ovat erityyppiset lapsiryhmät, esimerkiksi keskosena syntyneet lapset. ELD-ryhmän tutkimuksen kohteena ovat lisäksi kielenkehityksen arviointiin liittyvien menetelmien kehittäminen ja niiden käytettävyyden arviointi sekä kielenkehityksen interventiot.

Pragmatic Issues in Alternative Communication (PI Kaisa Launonen)
Puhetta korvaavan viestinnän ryhmän tutkimuksissa tarkastelun kohteena ovat sekä puhumattomat ihmiset että heidän puhuvat kumppaninsa, jotka voivat käyttää avusteisia tai ei-avusteisia viestinnän keinoja moninaisiin viestinnän tehtäviin, esimerkiksi keskustelemiseen ja kertomiseen tai hyvin varhaisten keinojen varassa toimivaan olemuskieliseen vuorovaikutukseen.

Human communication disorders research unit (DIS-CO)
Kommunikoinnin häiriöiden tutkimuskeskuksessa tehdään tutkimusta, joka kohdistuu kielen, puheen, äänen ja nielemisen perustoimintoihin ja häiriöihin eri ikäisillä ihmisillä elämän eri vaiheissa. Tutkimuskeskuksessa toimii parhaillaan kolme hanketta:  Multimodal Communicative Cues (PI Satu Saalasti), Opi sanoja (PI Leena Tuomiranta) ja Sing with Kid (PI Ritva Torppa).

Professorit

  • Professori Minna Laakso  
  • Professori Suvi Stolt
  • Professori (emerita) Anu Klippi
  • Dosentti Kaisa Launonen

Opettajat

  • Yliopistonlehtori Sofia Holmqvist-Jämsén
  • Yliopistonlehtori Seija Pekkala
  • Yliopistonlehtori Satu Saalasti
  • Yliopistonlehtori (20%) Katri Saaristo
  • Yliopistonlehtori (50%) Inkeri Salmenlinna
  • Yliopistonlehtori Irina Savolainen
  • Yliopistonlehtori Ritva Torppa
  • Yliopistonlehtori Leena Tuomiranta
  • Yliopisto-opettaja (50%) Alisa Ikonen
  • Yliopisto-opettaja (30%) Niina Nylander
  • Yliopisto-opettaja (50%) Susanna Surakka

Tohtorikoulutettavat

  • Tohtorikoulutettava Eveliina Joensuu
  • Tohtorikoulutettava Riikka Mustonen
  • Tohtorikoulutettava Satu Paavola
  • Tohtorikoulutettava Asta Tuomenoksa
  • Tohtorikoulutettava Eva Ståhlberg-Forsén
Linkkejä
  • Foni Ry
    Logopedian opiskelijoiden opiskelijajärjestö on Foni ry ja sen jäseneksi voivat liittyä kaikki Helsingin yliopistossa logopediaa opiskelevat. Foni tekee yhteistyötä sekä omassa yliopistossa toimivien järjestöjen kanssa että muissa, logopediaa opettavissa yliopistoissa toimivien opiskelijajärjestöjen kanssa. Foniin kuuluu opiskelijoita kaikilta vuosikursseilta heti fukseista alkaen. Foni järjestää jäsenille paitsi virkistystoimintaa myös opiskelua tukevaa toimintaa, kuten asiantuntijaluentoja sekä ekskursioita alamme yrityksiin ja yhdistyksiin.
  • Puheterapeuttiliitto
    Puheterapeuttiliitto ry on puheterapeuttien sekä puheterapeutiksi opiskelevien valtakunnallinen ammattijärjestö.
  • Puheen ja kielen tutkimuksen yhdistys ry
Yhteystiedot

Lo­go­pe­dian kou­lu­tus­oh­jel­man joh­ta­ja

professori Minna Laakso
minna.laakso@helsinki.fi

Logopedian koulutusohjelman varajohtaja

yliopistonlehtori Leena Tuomiranta
leena.tuomiranta@helsinki.fi

Yhteys­tiedot

PL 21 (Haartmaninkatu 3)
00014 Helsingin yliopisto

Yliopisto- ja opis­ke­li­ja­pal­ve­lut 

Lääketieteellisen tiedekunnan henkilökunnan yhteystiedot
Helsingin yliopiston yhteinen opiskelijaneuvonta
sähköposti: meilahti-student@helsinki.fi