Ajattelun voimalla maailman parhaaksi

Helsingin yliopisto tunnetaan kyvystä ajatella kirkkaasti ja tuottaa aikaa kestäviä ratkaisuja maailman monimutkaisiin ongelmiin. Yliopistolaisten asiantuntemus, asenne ja yhteistyökyky ovat yhdessä jotain sellaista, mitä maailma tarvitsee juuri nyt.  Ajattelun voimalla maailman parhaaksi -kampanjamme tähtää uraauurtavan tutkimuksen ja innostavan opiskelun tukemiseen. Kampanja kärkiteemat ovat ilmasto ja ilmanlaatu, syövän mekanismit, tulevaisuuden oppiminen ja tekoälyn mahdollisuudet. Kampanja tukee myös yliopiston muiden tärkeiden tutkimukseen, opetukseen ja yhteistyöhön liittyen tavoitteiden saavuttamista.

 

Helsingin yliopisto on koko historiansa ajan ollut keskeinen vaikuttaja Suomen sivistyksen ja hyvinvoinnin rakentamisessa.  Tänään rakennamme parempaa ja kestävämpää maailmaa osallistumalla myös globaalien ongelmien ratkaisemiseen, yhdessä kumppaniemme kanssa.

Helsingin yliopiston tavoite on kerätä yhteensä 100 miljoonaa euroa lahjoituksia ja tehdä yhteistyötä yhä useamman kotimaisen ja kansainvälisen kumppanin kanssa. Tuloksemme on syksyllä 2018 noin 54 miljoonaa euroa. Lahjoittajayhteisössämme on yli 3000 lahjoittajaa. Parempaa maailmaa voi rakentaa vain yhteistyöllä.  

Suomi on yhteiskuntana todiste siitä, että pienikin maa menestyy silloin, kun kaikilla ihmisillä on mahdollisuus menestyä. Oli kyse terveydestä, koulutuksesta tai teknologiasta, Helsingin yliopisto kehittää ratkaisuja kaikille, ei vain harvoille ja valituille. Yliopistossa luodaan ja viedään maailmalle ideoita, jotka luovat hyvinvointia koko yhteiskunnalle ihmisten tulotasosta tai koulutuksesta riippumatta.

Helsingin yliopiston menestystä huippuyliopistona mitataan vuosikymmenissä ja -sadoissa. Niin hyvinä kuin huonoina aikoina yliopiston katse on ollut tulevaisuudessa. Lahjoitusten avulla pystymme rakentamaan yliopistoa, joka vastaa tulevaisuuden haasteisiin.

Helsingin yliopisto panostaa kansainvälistason tutkimusympäristön rakentamiseen monella tieteenalalla. Uudet instituutit ja tutkimuskeskittymät ovat monitieteisiä, ja ne yhdistävät tutkijoita ja opiskelijoita eri kampuksilla.

Kestävyystieteen instituutti HELSUS keskittyy arktiseen alueeseen, globaalin etelän kysymyksiin, kestävään kulutukseen ja tuotantoon, kaupunkeihin sekä kestävyystieteen teoriaan ja menetelmiin. Kestävän kehityksen edistämisen lisäksi tavoitteena on saada aikaa yhteiskunnan toimintoja koskeva systeeminen muutos. HiLife (Helsinki Institute of Life Sciences) on puolestaan elämäntieteiden tutkimusinstituutti, jonka tutkimus pitää sisällään laajan kirjon biologiaan ja ympäristöön liittyviä tieteitä kuten biotieteet, ympäristö-, terveys- ja lääketieteet sekä näihin liittyvää poikkitieteellistä tutkimusta.

Ilmakehätieteiden keskus INARin tutkimus ja opetus perustuvat fysiikkaan, kemiaan, meteorologiaan, metsätieteisiin, ympäristötieteisiin ja yhteiskunnallisiin tieteisiin. Sen tukijat tekevät tutkimusta sekä molekyyli- että globaalilla tasolla erityisesti ilmastonmuutoksen, ilmanlaadun, biogeokemiallisten kiertojen ja ekosysteemiprosessien parissa. HIDATA (Helsinki Centre for Data Science) on monitieteisesti datatiedettä kehittävä Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston yhteistyöverkosto ja HELDIG, Helsinki Centre for Digital Humanities, on digitalisaatiota tukeva yhteistyöverkosto, jossa uusimmat tietojenkäsittelyn menetelmät valjastetaan humanistisen ja yhteiskunnallisen tutkimuksen käyttöön.

On tärkeää, että opiskelijoiden saama koulutus vastaa tutkimusosaamisen lisäksi myös muun työelämän vaatimuksia. Yliopistosta valmistuneiden kandien, maisterien ja tohtorien työelämävalmiuksia vahvistetaan opintojen joka vaiheessa. Koulutusohjelmien opetussisällön lisäksi työelämäyhteyksiä rakennetaan myös monilla muilla tavoilla kuten mentorointiohjelmilla ja alumnitoiminnalla. 

Tavoitteemme on perustaa työelämäprofessuureja jokaiseen tiedekuntaan. Yliopistossa toimii tällä hetkellä kuusi työelämäprofessoria, joiden yhteys akateemisen maailman ulkopuolelle on vahva. Tehtävään voidaan valita tohtorin tutkinnon suorittanut henkilö, jolla on yliopistomaailman ulkopuolisessa työelämässä saavutettuja erityisen merkittäviä ansioita ja kokemusta, ja professori työskentelee aina osa-aikaisena varsinaisen oman tehtävänsä ohella. Lue lisää työelämäprofessoreista täältä ja täältä >>

Yhä useammalla yliopistolaisella tulisi olla mahdollisuus kansainvälisyyteen opintojen ja tutkimustyön osana. Kansainväliset opiskelijat ja tutkimushenkilöstö ovat arvokas osa yliopistoyhteisöä, ja yliopisto etsii jatkuvasti uusia kumppaneita kansainvälisyyden lisäämiseen yliopiston arjessa. Yliopisto haluaa olla houkuttelevat opiskelu-, opetus- ja tutkimusympäristö, jonne tullaan ympäri maailmaa.  Meillä on jo yli 30 kansainvälistä maisteriohjelmaa ja useita kansainvälisiä kandidaatintason tutkinto-ohjelmia.

Tavoitteenamme on luoda myös aktiivinen kansainvälisten vierailevien tutkijoiden ohjelma, jonka kautta Helsingin yliopisto voi houkutella Suomeen alojensa maailman parhaita tutkijoita. Ohjelman käynnistäminen tarkoittaa noin 2–4 miljoonan euron sijoitusta. Ohjelmia on käynnissä useita eri kampuksilla. 

Tarjoamme EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tuleville lahjakkaille kansainvälisille maisteriopiskelijoille lukukausistipendejä.  25 000 euron lahjoituksella voidaan tukea yhtä erinomaista opiskelijaa vuoden ajan. Kaikki opiskelijat ja tutkijat voivat myös hakea matka-apurahoja liikkumiseen Suomen ja kansainvälisten tutkimusyhteisöjen välillä. Matka-apurahat ovat suuruudeltaan 2500 eurosta alkaen. 65 000 euron lahjoituksella voi perustaa pysyvän matka-apurahan. Lisätietoja kansainvälisten maisteriohjelmien stipendirahastosta >>

Helsingin yliopistolla on digitalisaatio-ohjelma, jonka tavoitteena on älykampuksista rakentuva digitaalinen tutkimusyliopisto. Tarkoitus on, että tekoäly tukee työn tekemistä tiloissa, joissa langattomat teknologiat ja esineiden internet ja suuret, monen käyttäjän jakamat näytöt, oppimista auttava tekoäly sekä sisätiloissa toimiva paikannus helpottavat opiskelua, opetusta, tutkimusta ja kampuksen arkea.

Haluamme, että tieto on helposti saavutettavissa olipa tiedon tarvitsija opiskelija tai tutkija, yliopistolainen tai yliopiston kumppani. Opetusmateriaalit ovat sähköisiä ja lähiopetukseen perustuvaa huippuopetusta tuetaan tekoälyä soveltavilla sähköisillä työvälineillä. Tutkimustyön lähdeaineistot ja tulokset ovat avoimesti saatavilla verkon foorumeilla.