Psykologia

 

Psykologia

Helsingin yliopiston psykologian oppiaineessa tehtävä tutkimus ja siinä annettava opetus on luonnontieteellisesti painottunutta. Vahvoja tutkimusalueita ovat kehityspsykologia, terveyspsykologia ja kognitiivinen aivotutkimus. Lisäksi oppiaineessa tehdään mm. havaintopsykologian, kognitiivisen psykologian, arvojen psykologian ja kliinisen neuropsykologian tutkimusta. Oppiaine vastaa valtakunnallisesti kliinisen neuropsykologian erikoistumiskoulutuksesta.

Psykologiaa opiskelevat voivat suorittaa psykologian kandidaatin ja psykologian maisterin tutkinnot. Psykologian maisteri saa laillistuksen terveydenhuollon ammattihenkilöksi (psykologiksi). Psykologiasta voi suorittaa myös filosofian maisterin tutkinnon, joka ei johda psykologin ammattiin.

Erikoispsykologikoulutus

Erikoispsykologikoulutus on maisterin tutkinnon jälkeistä yliopistollista erikoistumiskoulutusta, joka järjestetään yliopistojen verkostoyhteistyönä. Tarkempi kuvaus koulutuksen eri muodoista löytyy Psykonetin sivuilta.

Erikoispsykologikoulutuksia järjestetään viidellä eri erikoisalalla seuraavasti (suluissa koulutuksesta vastaava yliopisto):

  • Kliininen terveyspsykologia (Itä-Suomen yliopisto)
  • Lapset ja nuoret (Turun yliopisto ja Åbo Akademi)
  • Neuropsykologia (Helsingin yliopisto)
  • Kliininen mielenterveyspsykologia (Helsingin yliopisto)
  • Psykoterapia (Jyväskylän yliopisto)
  • Työ- ja organisaatiopsykologia (Tampereen yliopisto)

Helsingin yliopiston vastuulla oleva neuropsykologian erikoispsykologikoulutus antaa pätevyyden kliinisen neuropsykologin tehtäviin terveydenhuollossa.

Psykonet on psykologian koulutusalalla toimiva yliopistoverkosto, jonka muodostavat Helsingin, Itä-Suomen, Jyväskylän, Tampereen ja Turun yliopistojen sekä Åbo Akademin psykologian laitokset ja oppiaineryhmät. Verkosto on toiminut koulutusalan katto-organisaationa vuodesta 1989.

Psykoterapeuttikoulutus

Psykoterapeuttikoulutus on terveydenhuollon ammattihenkilöstön jatkokoulutukseen verrattavaa täydennyskoulutusta  ja edellyttää hakijalta mielenterveys- tai sitä vastaavan alan työkokemusta sekä soveltuvaa terveys- tai sosiaalialan taustakoulutusta. Suoritettuaan koulutuksen hyväksytysti saa opiskelija Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviranomainen Valviralta psykoterapeutin ammattinimikkeen.

Tarkempaa tietoa hausta ja koulutuksen sisällöstä löytyy psykoterapeuttikoulutuksen sivuilta.

Lääketieteellisessä tiedekunnassa psykologian tohtorin tutkinnon voi suorittaa pääaineena psykologia, mikäli on suorittanut psykologian maisterin tutkintoon kuuluvat syventävät opinnot sekä harjoittelun ja suorittanut ylemmän yliopistollisen korkeakoulututkinnon suomalaisessa korkeakoulussa (tutkintoa vastaavan tutkinnon ulkomaisessa korkeakoulussa). Pääaineena psykologiaa opiskelevan on mahdollista suorittaa filosofian tohtorin tutkinto, niissä tapauksissa, jolloin kliinistä harjoittelua ei suoriteta. Enenevä osa psykologian tohtoriopiskelijoista suorittaa tutkintoaan Terveyden tutkimuksen tutkijakoulussa.

Attention and Memory Networks of the Human Brain
Tutkimme havaitsemiseen, muistiin ja tarkkaavaisuuteen liittyvää aivotoimintaa toiminnallisella magneettikuvauksella (fMRI), sekä elektro- ja magnetoenkefalografialla (EEG ja MEG).

Clinical Neuropsychology Research Group
Kliinisen neuropsykologian ryhmässä tutkitaan sekä hankittuja että kehityksellisiä kognitiivisia häiriöitä lapsilla ja aikuisilla, kognition kehittymistä lapsuudesta aikuisuuteen, kognition neuropsykologisia arviointimenetelmiä ja poikkitieteellisiä moniammatillisia kuntoutusmenetelmiä.

Cognitive Brain Research Unit (CBRU) / Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö
CBRU tutkii ihmisen havainto- ja kognitiivisia prosesseja, niiden kehitystä, häiriöitä ja muotoutuvuutta erityisesti kielellisissä ja musiikkiin liittyvissä toiminnoissa.

Developmental Psychology Research Group (DEPSY)
Kehityspsykologian ryhmä tutkii ihmisen psyykkiseen kehitykseen liittyviä teemoja läpi elämänkaaren. Meitä kiinnostaa mm. sikiöaikainen ohjelmoituminen, raskausajan hyvinvointi, mielenterveys, neurokognitiivisten taitojen kehittyminen, sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijät, uni ja ikääntyminen. Työskentelemme useiden eri seuranta-aineistojen parissa, teemme laajaa yhteistyötä Suomessa ja ulkomailla, ja käytämme hyväksemme monia erilaisia menetelmiä selvittääksemme, miten ihmismieli kehittyy

Mind and Brain in the Systemic Context Research Group (MBSC Group)
Tutkimme sitä, kuinka psyykkiset ilmiöt ovat vuorovaikutuksessa ihmisen fysiologian kanssa, ja selvitämme kuinka näitä ilmiöitä voidaan säädellä terveyden edistämiseksi. Tutkimme erityisesti systeemisiä eli koko elimistön tason säätelymekanismeja jotka ovat keskeisiä kansanterveyden kannalta merkittäville mielenterveyshäiriöille kuten masennukselle. Haluamme käyttää tietoa sairausmekanismeista uusien hoitomenetelmien kehittämisessä ja olemassa olevien hoitomenetelmien parantamisessa. Selvitämme myös sitä, millä tavoin eri hoitomenetelmät vaikuttavat niihin elimistön järjestelmiin joiden on havaittu muuttuneen hoidon kohteena olevassa psyykkisessä sairaudessa. Pyrimme saavuttamaan tavoitteemme yhdistämällä eri tyyppisistä aineistoista ja menetelmistä saatua tietoa; käytämme tutkimuksessamme potilas- ja väestöaineistoja sekä kokeellisen tutkimuksen menetelmiä.

Perception, Action and Cognition (PAC)
Tutkimme ihmisen tiedonkäsittelyä liittyen havaitsemiseen, motoriseen toimintaan, oppimiseen ja muistamiseen. Menetelminä käytämme psykofysiikkaa, aivokuvantamista ja laskennallista mallintamista. Tutkimusaiheita ovat pintarakenteiden, värien ja muotojen havaitseminen, kädenliikkeiden koordinointi ja motorinen säätely, havainto-oppiminen ja työmuisti, puheen havaitseminen, aistien välinen integraatio sekä kasvojen havaitseminen ja muistaminen.

Research on Everyday Thinking
Ryhmä tutkii arkipäiväistä ajattelua, erityisesti intuitiivista, analyyttistä, mentalistista ja mekanistista ajattelua sekä arkipäivän uskomuksia ja päättelyn vinoumia (mm. yliluonnolliset uskomuksia sekä ruokaan ja terveyteen liittyviä uskomuksia). Tutkimusmenetelmiämme ovat kyselytutkimukset (pääasiassa arviointiasteikot ja kognitiiviset tehtävät), kokeellinen tutkimus sekä aivotutkimus.

Research on Self-presentation and values
Tutkimme ihmisten henkilökohtaisia arvoja (human values)  ja erityisesti arvojen rakennetta, muutosta,  mittaamista, esittämistä ja havaitsemista.

Sleep & Mind Research Group
Sleep & Mind -tutkimusryhmä tutkii unta, kognitiota, oppimista ja mielenterveyttä monitieteisesti, yhdistellen menetelmiä ja asetelmia psykologiasta, lääketieteestä ja aivotutkimuksesta, tehden sekä pitkittäisiä seuranta- että kokeellisia tutkimuksia. Kohderyhmänä on usein lapset ja nuoret. Erityinen mielenkiinto on vuorokausirytmin säätelyssä sekä unen mikrorakenteessa.

The Psychosocial Factors & Health Research Group
Ryhmä tutkii psyykkisen ja fyysisen terveyden taustalla vaikuttavia psyykkisiä, sosiaalisia, käyttäytymiseen liittyvät ja biologisia prosesseja, joita voivat liittyä esimerkiksi varhaiseen lapsuuden ympäristöön, työelämään, vanhuuden sosiaalisiin suhteisiin tai useamman sukupolven yli välittyviin tekijöihin. 

Visual Cognition Research Group
Tutkimusryhmä tutkii visuaalista kognitiota perustutkimuksen ja teknologiatutkimuksen näkökulmista.

  • Kompleksi
    Kompleksi r.y. on Helsingin yliopiston psykologian opiskelijoiden ainejärjestö. Yhdistyksen tarkoituksena on toimia psykologian opiskelijoiden etujärjestönä, edistää psykologian opetusta, tutkimusta ja ammattikäytäntöä sekä tukea opiskelijoiden sosiaalista kanssakäymistä.
  • Psykologiliitto
  • Suomen Psykologinen Seura