Meillä tehdään tutkimusta koirien ja ihmisen parhaaksi

Monet koiriin liittyvät tutkimukset hyödyttävät suoraan myös ihmisiä, koska osa sairauksista tai geenivirheistä esiintyy molemmilla. Osa taudinaiheuttajista voi myös siirtyä ihmisestä koiraan tai päinvastoin.

Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa tehdään monipuolista koirien ja niiden terveyden tutkimusta. Koiratutkimus ulottuu myös kauemmas kuin yksinomaan nelijalkaisiin ystäviimme, sillä monet koirien sairauksista ja geenivirheistä esiintyvät myös ihmisillä, ja esimerkiksi zoonoottiset taudit voivat tarttua koirasta ihmiseen tai ihmisestä koiraan.

Kansallisen koiranpäivän (24.4.) kunniaksi kokosimme yhteen tiedekunnan koiratutkimusta ja siitä tehtyjä uutisia. Tätä kaikkea – ja paljon muutakin – meillä tehdään sinun koirasi hyväksi!

 

Koiratutkimusta tekeviä tutkimusryhmiä ja -projekteja:

Lääkeaineet

Alfa-ryhmä tutkii lääkeaineita, joita käytetään eläinten rauhoittamisessa, nukuttamisessa ja kivun lievittämisessä. Tutkimus ja siinä syntyneet lääkekeksinnöt parantavat koirien nukutusten turvallisuutta.

Antibioottiresistenssi

Zoonoottinen mikrobilääkeresistenssi -ryhmä keskittyy moniresistenttien ihmisten ja eläinten välillä tarttuvien bakteerien epidemiologiseen tutkimukseen. Erityisesti koiria koskee tutkimus Mo­ni­re­sis­ten­tit Esche­ric­hia coli -bak­tee­rit tuon­ti­koi­ril­la.

Koiran käyttäytyminen ja mieli

CogniDOG-ryhmä tutkii sitä, mitä koira näkee, kokee ja ymmärtää. Ryhmä pyrkii avartamaan sekä koiran käyttäytymisen ymmärtämistä että käsitystämme siitä, miten ihmisen mieli eroaa eläimistä – vai eroaako?

Canine Mind tutkii koirien visuaalista kognitiota silmänliikkeitä ja aivosähkökäyrää rekisteröimällä ja analysoimalla. Testitilanteessa koirat katsovat läppärin näytöltä valokuvia ja samalla tutkijat saavat reaaliaikaista tietoa, mihin koirat kuvissa kiinnittävät huomiota. Tutkimustulosten mukaan koirat havainnoivat kuvien sisältöä melko lailla samalla tavalla kuin ihmiset. Kaikki tutkimusmenetelmät ovat kajoamattomia.

Koirien sairauksille altistavat tekijät ja koirien käyttö syöpien toteamisessa

DogRisk-ryhmä tutkii koi­rien sai­rauk­siin altistavia ra­vin­to-, pe­rin­tö- ja ym­pä­ris­tö­te­ki­jöitä sekä ha­ju­koi­rien käyttöä syö­pien to­tea­mi­ses­sa.

Koirien ruoansulatuskanavan häiriöt

FIN-SAGAS-ryh­mä tut­kii koi­rien ruo­an­su­la­tus­ka­na­van häi­riöi­tä ke­hit­tääk­seen näi­den pa­rem­paa tun­nis­ta­mis­ta ja hoi­toa. Uusia projekteja ovat esimerkiksi ihmisellä käytetyn MRCP-teknologian hyödyntäminen koirien sappirakon, sappitiehyeiden ja haiman sairauksien tutkimuksessa. Tutkimukseen otetaan koiria, kunhan koronavirusta koskevat rajoitukset sen sallivat.

Toisessa uudessa tutkimuksessa arvioidaan suun kautta annettavan ulosteensiirtokapselin vaikutuksia tylosiiniin vastaavan suolistosairauden (TRE) hoidossa koiralla. Tutkimukseen haetaan koiria, jotka ovat yli yksivuotiaita ja painavat yli viisi kiloa. Koiran on saatava parhaillaan tylosiinihoitoa. Tutkimus alkaa heti, kun koronavirusta koskevat rajoitukset sen sallivat. Yhteyshenkilö: Tiina Heinänen

Uutena tutkimusalueena ovat munuaissairaudet. Ensimmäiset tutkimukset koskevat akuutin munuaisvaurion uusia merkkiaineita koirilla. Eläinsairaalaan on nyt myös hankittu laite, joka mahdollistaa koirille ja myös kissoille tehtävän dialyysi- ja plasmanvaihtohoidon. Hoidot voidaan aloittaa, kun koronavirista koskevat rajoitukset sen sallivat. Yhteyshenkilö: Emilia Gordin

FIN-SAGAS:in projektit kokonaisuudessaan

Koirien geenit ja ihmisten sairaudet

Koirien geenitutkimus -ryhmä pyrkii tunnistamaan koirien erilaisiin perinnöllisiin sairauksiin ja ominaisuuksiin liittyviä geenivirheitä, kehittämään geenitestejä jalostuksen apuvälineeksi ja soveltamaan saatua tietoa ihmissairauksien selvittämiseen. Tutkimusryhmän Facebook-sivu

Koirien hengitystiesairaudet

Lung Insight -ryhmä tutkii koirien hengitystiesairauksia. Tavoitteena on edistää koiran hengitystiesairauksien diagnostiikkaa ja hoitoa sekä pyrkiä vähentämään hengitysteistä aiheutuvia hyvinvointihaittoja.

Koirien perinnölliset hermostolliset sairaudet

NeuroPet-ryhmän tut­ki­mus kes­kit­tyy pe­rin­nöl­lis­ten neu­ro­lo­gis­ten sai­rauk­sien tut­ki­mi­seen sekä nii­den diag­nos­tii­kan ja hoi­to­jen ke­hit­tä­mi­seen. Uusissa projekteissa tutkitaan muun muassa koiran epilepsian etenemisen ja hoitovasteen biomarkkereita, jotka voisivat ennustaa tulevaa taudinkulkua, hoitovastetta ja mahdollisesti käynnissä yhä olevaa epilepsian kehittymisvaihetta, rotuina pääasiassa bordercollie ja labradorinnoutaja. Tutkimukseen etsitään koiria, joilla on äskettäin puhjennut epilepsia. Yhteyshenkilö: Tarja Pääkkönen

Toisessa uudessa tutkimushankkeessa selvitetään kallonaukileiden esiintymistä chihuahua-rotuisilla koiranpennuilla ja kallonaukileiden kehitystä kasvavilla koirilla. Yhteyshenkilö: Anna-Mariam Kiviranta

Koirien luusto- ja pehmytkudossairaudet

Petbone-ryhmän tutkimus keskittyy ortopedisten sairauksien diagnosointiin, hoitoon ja hoitotulosten arviointiin. Meneillään olevat tutkimushankkeet sisältävät muun muassa kyy­när­var­ren kas­vu­häi­riön seu­lon­ta­me­ne­tel­män ke­hit­tä­mi­sen esimerkiksi mäyräkoirille, agilityn fyysiset vaatimusten selvittämisen sekä fy­sio­te­ra­peut­ti­sen har­joit­te­lun vai­ku­tuksen nuor­ten koi­rien lonk­ka­dyspla­si­aan ja sitä seu­raa­vaan ni­vel­rik­koon.

Softis-ryhmä tutkii koi­ril­la esiin­ty­viä ki­rur­gi­ses­ti hoi­det­ta­via peh­myt­ku­dos­sai­rauk­sia. Tutkimushankkeina ovat esimerkiksi antibioottien käyttö koirien märkäkohtuleikkausten jatkohoidossa, perineaalityrän leikkaustulokset ja sairaudelle altistavat tekijät sekä amerikancockerspanielien kroonisen korvatulehduksen esiintyvyys ja syyt.

Eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskus

Eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskukseen kuuluvat useat tutkimusryhmät, jotka tutkivat muun muassa eläinten mieltä, tunteita, unta, lepoa, kipua, terveyttä ja hyvinvointia.

 

Uutisia Helsingin yliopistossa tehdystä koiratutkimuksesta:

Ihmisten ja koirien yhteinen terveys, geenit

Antibioottiresistenssi ja bakteerit

Koirien ravitsemus

 

Tutustu myös näihin: