Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa tehdään monipuolista koirien ja niiden terveyden tutkimusta. Koiratutkimus ulottuu myös kauemmas kuin yksinomaan nelijalkaisiin ystäviimme, sillä monet koirien sairauksista ja geenivirheistä esiintyvät myös ihmisillä, ja esimerkiksi zoonoottiset taudit voivat tarttua koirasta ihmiseen tai ihmisestä koiraan.
Kansallisen koiranpäivän (24.4.) kunniaksi kokosimme yhteen tiedekunnan koiratutkimusta ja siitä tehtyjä uutisia. Tätä kaikkea – ja paljon muutakin – meillä tehdään sinun koirasi hyväksi!
Koiratutkimusta tekeviä tutkimusryhmiä ja -projekteja
Lääkeaineet
Alfa-ryhmä tutkii lääkeaineita, joita käytetään eläinten rauhoittamisessa, nukuttamisessa ja kivun lievittämisessä. Tutkimus ja siinä syntyneet lääkekeksinnöt parantavat koirien nukutusten turvallisuutta.
Antibioottiresistenssi
Zoonoottinen mikrobilääkeresistenssi -ryhmä keskittyy moniresistenttien ihmisten ja eläinten välillä tarttuvien bakteerien epidemiologiseen tutkimukseen. Erityisesti koiria koskee tutkimus Moniresistentit Escherichia coli -bakteerit tuontikoirilla.
Koiran käyttäytyminen ja mieli
CogniDOG-ryhmä tutkii sitä, mitä koira näkee, kokee ja ymmärtää. Ryhmä pyrkii avartamaan sekä koiran käyttäytymisen ymmärtämistä että käsitystämme siitä, miten ihmisen mieli eroaa eläimistä – vai eroaako?
Canine Mind tutkii koirien visuaalista kognitiota silmänliikkeitä ja aivosähkökäyrää rekisteröimällä ja analysoimalla. Testitilanteessa koirat katsovat läppärin näytöltä valokuvia ja samalla tutkijat saavat reaaliaikaista tietoa, mihin koirat kuvissa kiinnittävät huomiota. Tutkimustulosten mukaan koirat havainnoivat kuvien sisältöä melko lailla samalla tavalla kuin ihmiset. Kaikki tutkimusmenetelmät ovat kajoamattomia.
Koirien sairauksille altistavat tekijät ja koirien käyttö syöpien toteamisessa
DogRisk-ryhmä tutkii koirien sairauksiin altistavia ravinto-, perintö- ja ympäristötekijöitä sekä hajukoirien käyttöä syöpien toteamisessa.
Koirien ruoansulatuskanavan häiriöt
FIN-SAGAS-ryhmä tutkii koirien ruoansulatuskanavan häiriöitä kehittääkseen näiden parempaa tunnistamista ja hoitoa. Uusia projekteja ovat esimerkiksi ihmisellä käytetyn MRCP-teknologian hyödyntäminen koirien sappirakon, sappitiehyeiden ja haiman sairauksien tutkimuksessa. Tutkimukseen otetaan koiria, kunhan koronavirusta koskevat rajoitukset sen sallivat.
Toisessa uudessa tutkimuksessa arvioidaan suun kautta annettavan ulosteensiirtokapselin vaikutuksia tylosiiniin vastaavan suolistosairauden (TRE) hoidossa koiralla. Tutkimukseen haetaan parhaillaan koiria, jotka ovat yli yksivuotiaita ja painavat yli viisi kiloa. Koiran on saatava parhaillaan tylosiinihoitoa. Tutkimus alkaa heti, kun koronavirusta koskevat rajoitukset sen sallivat. Yhteyshenkilö: Tiina Heinänen
Uutena tutkimusalueena ovat munuaissairaudet. Ensimmäiset tutkimukset koskevat akuutin munuaisvaurion uusia merkkiaineita koirilla. Eläinsairaalaan on nyt myös hankittu laite, joka mahdollistaa koirille ja myös kissoille tehtävän dialyysi- ja plasmanvaihtohoidon. Hoidot voidaan aloittaa, kun koronavirista koskevat rajoitukset sen sallivat. Yhteyshenkilö: Emilia Gordin
FIN-SAGAS:in projektit kokonaisuudessaan
Koirien geenit ja ihmisten sairaudet
Koirien geenitutkimus -ryhmä pyrkii tunnistamaan koirien erilaisiin perinnöllisiin sairauksiin ja ominaisuuksiin liittyviä geenivirheitä, kehittämään geenitestejä jalostuksen apuvälineeksi ja soveltamaan saatua tietoa ihmissairauksien selvittämiseen. Koirien geenitutkimuksesta on hyötyä myös ihmiselle, sillä koira ja ihminen ovat perimältään 95-prosenttisesti samanlaisia. Tutkimusryhmän Facebook-sivu
Koirien hengitystiesairaudet
Lung Insight -ryhmä tutkii koirien hengitystiesairauksia. Tavoitteena on edistää koiran hengitystiesairauksien diagnostiikkaa ja hoitoa sekä pyrkiä vähentämään hengitysteistä aiheutuvia hyvinvointihaittoja.
Koirien perinnölliset hermostolliset sairaudet
NeuroPet-ryhmän tutkimus keskittyy perinnöllisten neurologisten sairauksien tutkimiseen sekä niiden diagnostiikan ja hoitojen kehittämiseen. Uusissa projekteissa tutkitaan muun muassa koiran epilepsian etenemisen ja hoitovasteen biomarkkereita, jotka voisivat ennustaa tulevaa taudinkulkua, hoitovastetta ja mahdollisesti käynnissä yhä olevaa epilepsian kehittymisvaihetta, rotuina pääasiassa bordercollie ja labradorinnoutaja. Tutkimukseen etsitään koiria, joilla on äskettäin puhjennut epilepsia. Yhteyshenkilö: Tarja Pääkkönen
Toisessa uudessa tutkimushankkeessa selvitetään kallonaukileiden esiintymistä chihuahua-rotuisilla koiranpennuilla ja kallonaukileiden kehitystä kasvavilla koirilla. Yhteyshenkilö: Anna-Mariam Kiviranta
Koirien luusto- ja pehmytkudossairaudet
Petbone-ryhmän tutkimus keskittyy ortopedisten sairauksien diagnosointiin, hoitoon ja hoitotulosten arviointiin. Meneillään olevat tutkimushankkeet sisältävät muun muassa kyynärvarren kasvuhäiriön seulontamenetelmän kehittämisen esimerkiksi mäyräkoirille, agilityn fyysiset vaatimusten selvittämisen sekä fysioterapeuttisen harjoittelun vaikutuksen nuorten koirien lonkkadysplasiaan ja sitä seuraavaan nivelrikkoon.
Softis-ryhmä tutkii koirilla esiintyviä kirurgisesti hoidettavia pehmytkudossairauksia. Tutkimushankkeina ovat esimerkiksi antibioottien käyttö koirien märkäkohtuleikkausten jatkohoidossa, perineaalityrän leikkaustulokset ja sairaudelle altistavat tekijät sekä amerikancockerspanielien kroonisen korvatulehduksen esiintyvyys ja syyt.
Eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskus
Eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskukseen kuuluvat useat tutkimusryhmät, jotka tutkivat muun muassa eläinten mieltä, tunteita, unta, lepoa, kipua, terveyttä ja hyvinvointia.
Uutisia Helsingin yliopistossa tehdystä koiratutkimuksesta
Koirat koronatutkimuksen apuna
- Koronakoiratutkimus lentokentällä etenee – jo yli 4000 nuuhkittua näytettä (2020)
- Koirien tarkkaa nenää hyödynnetään koronatunnistuksessa Helsinki-Vantaan lentoasemalla (2020)
- Koira haistaa koronaviruksen – tutkimus selvittää koirien käyttöä tartuntojen tunnistamisessa (2020)
Ihmisten ja koirien yhteinen terveys, geenit
- Geenilöytö kytkee koiranpentujen vakavan epilepsian mitokondrioiden toimintahäiriöön (2021)
- Koiratutkimus paljasti uuden sokeuteen vaikuttavan geenin (2021)
- Tutkijat löysivät uusia piirteitä koirien kuonon pituuteen ja häntänikamiin vaikuttavasta geenivirheestä (2021)
- Uusi geenilöytö koirien aivolisäkeperäiseen kasvuhäiriöön (2021)
- 1 600 koiran tutkimus: Koirien lonkkaniveldysplasiaan liittyy yli 20 geenialuetta (2021)
- Aktiivinen ja sosiaalinen elämäntyyli kehittää koiran rohkeutta, mutta rotujen väliset erot ovat suuret (2020)
- Pelokkaat tanskandoggit auttoivat tunnistamaan uuden geenialueen (2020)
- Vakavan keuhkosairauden geenivirhe löydetty – yhteys myös joihinkin vastasyntyneiden keuhko-ongelmiin (2020)
- Koirien lonkkaniveldysplasiaan ja nivelrikkoon liittyviä geenejä löytyi lisää (2020)
- Koiran ei-toivottu käyttäytyminen on yleistä ja rotujen väliset erot suuria (2020)
- Verkkokalvon häiriintynyt geenitoiminta koirien sokeuden taustalla (2020)
- Nuorten leonberginkoirien äkkikuolemiin johtavaa perinnöllistä rytmihäiriötä selvitetään (2020)
- Koirien pelon ja ihmisten mielenterveyshäiriöiden taustalla samoja asioita (2019)
- Tutkimus koirien silmäsairauksista paljasti uudenlaisen periytymismallin – tuloksia hyötyä myös ihmisille (2019)
- Karjalankarhukoirista löydetty luustosairaus on ensimmäinen spontaani eläinmalli ihmisen hypofosfatasialle (2019)
- Tutkijat löysivät saksanpaimenkoirien lonkkaniveldysplasiaan liittyviä perimän jaksoja (2019)
- Kiharainen geenilöytö koirista (2019)
- Kalju geenilöytö (2019)
- Koirien hammaskiilteen kehityshäiriöön löytyi kaksi uutta geeniä (2019)
- Arkojen koirien aineenvaihdunnassa muutoksia (2018)
- Suurperhe voi suojata lemmikkikoiraa allergioilta (2018)
- Ajatukselle eläinten tunteista naurettiin vielä 30 vuotta sitten – nyt tutkitaan, miten koiran ilo ja stressi ilmenevät (2018)
- Yli 65 000 suomalaiskoiraa on jättänyt näytteen biopankkiin – geenitutkimus auttaa sekä koiria että ihmisiä (2018)
Antibioottiresistenssi ja bakteerit
- Seura- ja harrastuseläinten bakteerien resistenssitilanne pysynyt vakaana – oikein valittu antibioottihoito tärkeää (2020)
- Antibioottien käytön vähentäminen on auttanut – mikrobilääkkeet tehoavat koirien bakteereihin entistä paremmin (2019)
- Kuusen pihkasta tehty koirien korvahuuhde estää antibiooteille vastustuskykyisten MRSP-bakteereiden kasvua (2018)
- Kissojen ja koirien bakteerien antibioottiresistenssi on vähentynyt (2018)
Koirien ravitsemus, ihosairaudet, terveys yleisesti
- Alle kuusikuukautisen koiranpennun raakaruokinta saattaa vähentää tulehduksellisen suolistosairauden riskiä myöhemmin (2021)
- Asuinympäristö vaikuttaa sekä koiran että omistajan kehon mikrobilajistoon ja terveyteen (2020)
- Ruokavalio vaikuttaa koirien aineenvaihduntaan (2020)
- Tutkimus löysi uusia koirien ihosairauksiin liittyviä riskitekijöitä (2020)
- Ruokavalio vaikuttaa ihon geenitoimintaan sekä terveillä että atooppisilla koirilla (2020)
- Riisipohjaista kuivamuonaa syövillä koirilla on pitkäaikaisen arseenialtistuksen riski (2019)
- Koirille ja kissoille raakaruokaa syötävät kotitaloudet eivät koe sitä merkittävänä tartunnan lähteenä (2019)
Tutustu myös näihin:
- Kaikki eläinlääketieteellisen tiedekunnan verkkosivujen uutiset
- Eläinlääketieteellisen tiedekunnan koiratutkimuksen koontisivu
- Ihmisen ja eläinten yhteisen terveyden tutkimuksen verkosto HOH Helsinki One Health
- Koiriin liittyvää tutkimusta Helsingin yliopiston tutkimusportaalissa (hakusanana "dog")
Sivua päivitetty 23.4.2021 lisäämällä uusimpia uutisia.