PROSPEKTIIVINEN KLIININEN TUTKIMUS MIKROBILÄÄKKEIDEN KÄYTÖSTÄ, INFEKTIOIDEN ESIINTYVYYDESTÄ SEKÄ SAIRAALAHOIDON TARPEESEEN VAIKUTTAVISTA TEKIJÖISTÄ KOIRAN MÄRKÄKOHTULEIKKAUKSEN YHTEYDESSÄ
Väitöskirjatutkija: Anna Ylhäinen
Tutkimus on käynnissä. Tutkimukseen otetaan Yliopistolliseen eläinsairaalaan vuosina 2019-2022 märkäkohdun vuoksi leikattavaksi tulevia koiria. Tutkimuksen päätavoitteena on määrittää leikkauksen jälkeisen mikrobilääkehoidon vaikutusta virtsatie- ja leikkausalueen infektioiden esiintyvyyteen märkäkohtuun sairastuneilla koirilla. Märkäkohtu eli pyometra kuuluu yleisimpiin narttukoirien lisääntymiselimistön sairauksiin. Tehokkain hoitomuoto on munasarjojen ja kohdun poistoleikkaus. Lisäksi eläinlääketieteen oppikirjoissa suositellaan leikkauksen jälkeiseen hoitoon mikrobilääkehoitoa 5–14 vuorokauden ajaksi, mutta hoidon tarpeellisuudesta tai tehosta ei ole kliinisiä tutkimuksia. Sen sijaan, että mikrobilääkkeitä annetaan kaikille potilaille rutiininomaisesti, on tärkeää erottaa leikkauksen jälkeisestä lääkityksestä hyötyvät potilaat niistä, jotka eivät siitä hyödy. Tutkimuksella pyritään vähentämään tarpeetonta mikrobilääkkeiden käyttöä ja siitä seuraavaa bakteerien vastustuskyvyn kehittymistä, jolla on merkittävä vaikutus niin eläinten kuin ihmistenkin terveyteen.
Lisätietoa tutkimuksesta oheisessa tutkimusesitteessä:
Tervetuloa tutkimukseen!
Yhteydenotot:
Anna Ylhäinen, ELL
anna.ylhainen@helsinki.fi
0503166584
Yliopistollinen eläinsairaala
Eläinlääketieteellinen tiedekunta
PL57 (Viikintie 49)
00014 Helsingin Yliopisto
Sari Mölsä, ELT, DiplECVS
sari.molsa@helsinki.fi
0503102628
Pieneläinkirurgian yksikkö
Kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen osasto
Eläinlääketieteellinen tiedekunta
PL57 (Viikintie 49)
00014 Helsingin Yliopisto
PROSPECTIVE VIEW INTO THE USE OF ANTIMICROBIALS IN CANINE PYOMETRA AND PROGNOSTIC RISK FACTORS FOR POSTOPERATIVE INFECTION AND HOSPITALIZATION
PhD student: Anna Ylhäinen
The study is ongoing. Dogs that are surgically treated for pyometra at the Veterinary Teaching Hospital of the University of Helsinki (VTHUH) in 2019-2022 are invited to participate in the study.
The main purpose of the study is to identify the dogs that benefit from antimicrobial treatment after surgery of uncomplicated pyometra, and to determine whether there is a difference in occurrences of postoperative surgical site infections (SSIs) or urinary tract infections in dogs that receive a course of antimicrobials postoperatively and those that do not. Pyometra is a common disease of the reproductive tract in intact female dogs. Surgery is the most effective treatment. In addition, veterinary textbooks recommend postoperative antimicrobial treatment for 5-14 days, but there is no reliable data on its necessity. Instead of a routine postoperative antimicrobial treatment, it is important to identify the patients that benefit from the medication from the ones that do not. The study aims to decrease the use of unnecessary antimicrobial medications, which contribute to the spread of antimicrobial resistance, affecting both the health of animals and humans.
This study is funded by AKC Canine Health Foundation.
Please see the following link for the additional information:
Welcome to the study!
Contact information:
Anna Ylhäinen, DVM
anna.ylhainen@helsinki.fi
+358503166584
Veterinary Teaching Hospital of the University of Helsinki
Faculty of Veterinary Medicine
P.O. Box 57 (Viikintie 49)
FI-00014 University of Helsinki
FINLAND
Sari Mölsä, DVM, PhD, DiplECVS
sari.molsa@helsinki.fi
+358503102628
Small animal surgery
Department of Equine and Small Animal Medicine
Faculty of Veterinary Medicine
P.O. Box 57 (Viikintie 49)
FI-00014 University of Helsinki
FINLAND
PERINEAALITYRÄN LEIKKAUSTULOKSET JA SAIRAUDELLE ALTISTAVAT TEKIJÄT
Vastuututkija: Sari Mölsä ja Tuuli Åhlberg
Tutkimus on alkanut. Tutkimukseen otetaan vastaan perineaalityrän vuoksi leikkaushoitoa tarvitsevia koiria, joiden perineaalityrää ei ole aiemmin leikkauksella hoidettu. Lantionpohjan lihasten pettämisen seurauksena syntyvä perineaalityrä on lähes yksinomaan keski-ikäisillä tai vanhemmilla uroskoirilla esiintyvä sairaus, jonka tausta on huonosti tunnettu. Tutkimuksen tavoitteena on kartoittaa ja vertailla kahden leikkaustekniikan pitkän aikavälin hoitotuloksia ja etsiä mahdollisia sairaudelle altistavia tai hoitotulokseen vaikuttavia tekijöitä.
Tutkimuksen aikana koiran perineaalityrä leikataan Yliopistollisessa eläinsairaalassa satunnaistetusti kahdesta eri leikkaustekniikasta valitulla leikkausmenetelmällä. Mahdollisia perineaalityrälle altistavia tekijöitä tutkitaan ja koiran toipumista leikkauksesta sekä vointia seurataan tarkoin vuoden ajan leikkauksen jälkeen. Käytettyinä tutkimusmenetelminä ovat omistajakysely ja kivun arviointi, ortopedinen tutkimus, neurologinen tutkimus, lihassähkökäyrä- ja hermon johtamisnopeuden tutkimukset sekä lantion alueen tietokonetomografiatutkimus. Tutkimukseen osallistuva koira saa näin leikkaushoidon lisäksi myös kattavan terveydentilan kartoituksen. Tutkimukset, leikkaukset sekä niihin liittyvät nukutustoimenpiteet sekä kivunhallinta toteutetaan nykyaikaisia menetelmiä käyttäen ja potilasturvallisuudesta huolehtien.
Lisätietoa tutkimuksesta oheisessa tutkimusesitteessä.
Tervetuloa tutkimukseen!
Yhteydenotot:
Tutkimuksesta vastaava eläinlääkäri Sari Mölsä,
ELT, DiplECVS
sari.molsa@helsinki.fi
0503102628
Pieneläinkirurgian yksikkö
Kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen osasto
Eläinlääketieteellinen tiedekunta
PL57 (Viikintie 49)
00014 Helsingin Yliopisto
AMERIKANCOCKERSPANIELIEN KROONISEN KORVATULEHDUKSEN ESIINTYVYYS JA SYYT
Vastuututkija: Mirja Kaimio
Väitöskirjatutkimuksen materiaali on kerätty ja tutkimusaineiston analysointi sekä kirjoittaminen julkaisuiksi on käynnissä. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää korvatulehdusten yleisyyttä, oireiden vakavuutta ja korvatulehdusten taustalla olevia tekijöitä, sekä tutkia korvatulehduksiin liittyviä korvakäytävän rauhastoiminnan muutoksia Suomen amerikancockerspanieleilla. Tutkimuksen olettamuksena on, että tällä rodulla esiintyy perinnöllistä rauhastoiminnan häiriötä, joka aiheuttaa usein kroonisen ulkokorvantulehduksen ja voi johtaa palautumattomiin muutoksiin korvakäytävässä sekä välikorvantulehdukseen. Vaikka tavoitteena on tutkia myös korvaongelmien mahdollista perinnöllisyyttä, on tutkimuksen painopiste sairauden kliinisen taudinkuvan ja rauhastoiminnan muutosten selvittämisessä.