Lohen ryhmän tutkimuksessa vertailtiin 20 aran koiran ja 21 arkailemattoman verrokkikoiran verinäytteiden aineenvaihduntaprofiileja kahdessa eri rodussa. Tulokset osoittivat selkeitä eroja useissa eri aineenvaihduntatuotteissa arkojen ja verrokkikoirien välillä.
Glutamiini koholla aroilla koirilla
Tutkimus paljasti merkittävän yhteyden arkuuden ja kohonneen veren glutamiinipitoisuuden välillä molemmissa tutkituissa roduissa, saksanpaimenkoirissa ja tanskandoggeissa. Glutamiini on yksi elimistön tärkeimmistä aminohapoista ja sillä on useita eri tehtäviä muun muassa aivoissa, munuaisissa ja suolistossa. Se toimii esiasteena esimerkiksi välittäjäaine glutamaatille, jolla on aiemmissa tutkimuksissa havaittu olevan tärkeä rooli erilaisissa pelkoon liittyvissä mielenterveyden häiriöissä.
– Kohonnut glutamiinipitoisuus aroilla koirilla on kiinnostava löydös. Mahdollinen selitys voisi olla arkuudesta johtuva krooninen stressi, joka voi nostaa elimistön kortisolitasoja ja sitä kautta myös veren glutamiinipitoisuutta. Muutoksen merkitystä ja syy-seuraussuhdetta pitää selvittää edelleen suuremmassa aineistossa, kertoo professori Hannes Lohi.
Rotukohtainen muutos SDMA-munuaismarkkerissa
Tulokset osoittivat, että koiran ikä, sukupuoli tai mahdollinen paasto ennen verinäytteenottoa eivät vaikuttaneet havaittuihin eroihin. Koiran rotu sen sijaan vaikutti merkittävästi munaisten toimintaa mittaavan symmetrisen dimetyyliarginiinin (SDMA) pitoisuuteen. SDMA on kliinisesti käytössä oleva munuaisten vajaatoimintaa mittaava diagnostinen merkkiaine, jota ei ole aiemmin liitetty koirien käytöshäiriöihin tai vastaaviin tautitiloihin muissa lajeissa.
– Koska tutkimuksessamme oli mukana koiria kahdesta eri rodusta, halusimme tarkastella vaikuttaako koiran rotu arkojen ja verrokkikoirien välillä havaittuihin aineenvaihdunnallisiin eroihin. Huomasimme, että aroilla tanskandoggeilla SDMA on kohonnut, kun taas arkojen ja arkailemattomien saksanpaimenkoirien välillä ei havaittu merkittävää eroa. Kohonnut taso voi mahdollisesti liittyä myös arkojen koirien krooniseen stressiin, kertoo FM Jenni Puurunen, julkaisun ensimmäinen kirjoittaja ja väitöskirjatutkija Helsingin yliopistosta.
Lohen ryhmän tutkimus antaa mielenkiintoisia tuloksia varsin pienessä, mutta hyvin kontrolloidussa aineistossa. Tutkimuksen koirat vaihtoivat kahdeksi viikoksi samalle ruokavaliolle ennen näytteiden keräämistä. Lohen mukaan huomattavasti laajempia tutkimuksia tarvitaan löydösten varmistamiseksi ja arkuuteen liittyvien kliinisten pätevien veriarvojen määrittämiseksi.
– Käynnissä olevilla tutkimuksilla pyrimme laajempiin aineistoihin ja arkuuden lisäksi selvitämme mahdollisia muutoksia muidenkin käytöshäiriöiden osalta. Olemme olleet mukana kehittämässä myös uutta teknologiaa, jonka pitäisi tehostaa analyysejä, kertoo Lohi.
Tutkimus on tehty yhteistyössä Biokeskus Kuopion LC-MS Metabolomiikkakeskuksen kanssa ja se on osa laajempaa tutkimusryhmässä käynnissä olevaa koirien käyttäytymisprojektia, jossa kartoitetaan koirien käytösongelmiin liittyviä riskitekijöitä ja niiden yhtäläisyyksiä ihmisten vastaaviin sairauksiin.
Tutkimusta ovat tukeneet ERCStG, ERANET-NEURON, Helsingin yliopisto, Suomen Akatemia, Sigrid Juseliuksen säätiö, Biokeskus Suomi, Jane ja Aatos Erkon Säätiö, Orion-Farmos Tutkimussäätiö, Suomen Kennelliitto, Koirien terveystutkimusrahasto sekä Folkhälsanin tutkimuskeskus.
Alkuperäinen artikkeli:
Jenni Puurunen, Katriina Tiira, Katariina Vapalahti, Marko Lehtonen, Kati Hanhineva, Hannes Lohi. Fearful dogs have increased plasma glutamine and γ-glutamyl glutamine. Scientific Reports 2018 October 29. doi: 10.1038/s41598-018-34321-x
www.nature.com/articles/s41598-018-34321-x