Ajatukselle eläinten tunteista naurettiin vielä 30 vuotta sitten — nyt tutkitaan miten koiran ilo ja stressi ilmenevät

7.9.2018
Nykyään tiedetään, että ymmärrys eläinten mielen toiminnasta kertoo myös ihmisen juurista, mielestä ja tiedollisista ominaisuuksista. Outi Vainion johtama Koiran mieli -tutkimusryhmä selvittää koirien tunne-elämää.

Musta labradorinnoutaja Lila on jätetty yksin huoneeseen. Se seisoo kuono kiinni ovessa, pää riippuen. Omistaja Marita Yli-Huhtala seuraa tilannetta videokameran välityksellä ja arvioi koiransa tunnetilaa tablettitietokoneelle: ei peloissaan eikä jännittynyt, ehkä hieman tylsistynyt ja alakuloinen.

Hetken päästä Yli-Huhtala palaa huoneeseen ja riemastunut koira juoksee hänen luokseen häntäänsä villisti vatkaten. Taas on aika arvioida koiran tunteita.

Omistajan lisäksi Lilan tunnetilaa tarkkailee tekniikka. Koiralle on kiinnitetty panta ja sykevyö, joihin on kytketty neljä eri laitetta. Ne mittaavat sydänsähkökäyrää, hengitystä, liikettä, aktiivisuutta ja asentoja.

Lila ja noin 40 muuta koiraa osallistuvat tutkimukseen, jossa ne altistetaan erilaisia tunteita herättäville tilanteille. Omistaja silittää, antaa herkkuja, lähtee huoneesta ja palaa. Lopuksi kaapista syöksähtää yllättäen kauko-ohjattavan auton päällä istuva nukke.

INTOA VAI STRESSIÄ?

Koiralta ei voi kysyä, miltä siitä tuntuu. Tunteita voi tulkita käytöksestä ja ruumiinkielestä, mutta aina esimerkiksi stressi tai krooninen kipu eivät näy päälle. Monen lemmikin häiriökäyttäytyminen voisi vähentyä, jos omistaja ymmärtäisi, mikä eläintä rassaa.

Sykkeen kiihtyminen kertoo tunteen voimakkuudesta, mutta ei paljasta, onko koira innoissaan vai stressaantunut. Kenties algoritmi osaa erotella positiiviset tunteet negatiivisista, jos vain dataa saadaan tarpeeksi.

Koiratutkimukset tekee Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa toimiva Koiran mieli -tutkimusryhmä. Niistä kertyvä data puolestaan toimitetaan Tampereen teknilliseen yliopistoon, jossa sitä perataan tekoälyn avulla.

Ehkä joskus tulevaisuudessa kaupasta voi ostaa laitteen, joka tulkitsee omistajalle koiran tunteita.

EDES KIPUUN EI USKOTTU

Eläinten tunteiden tutkimus on suhteellisen uusi ala. Kun tutkimusryhmää johtava eläinlääketieteellisen farmakologian professori Outi Vainio alkoi 30 vuotta sitten tutkia eläinten kipua ja tuntemuksia, monet pitivät sitä eläinten inhimillistämisenä. Ajateltiin, että tunteet ovat vain ihmisen ominaisuus, eikä uskottu, että eläimet pystyvät kokemaan edes kipua. Eläinten tunteista puhuvaa tutkijaa ei otettu täydestä.

Nykyään tiedeyhteisö tunnustaa, että eläimet kokevat kipua ja niillä on tunteita. Silti eläinten tunteiden tutkimus herättää vieläkin vähättelyä ja naureskelua.

— Vaikuttaa siltä, että ajatus eläinten tunteista loukkaa sinnikkäimpien vastustajien ihmisarvoa. Me ihmiset emme olekaan niin erityisiä. Mitä enemmän saadaan tietoa, sitä vähäisemmiksi paljastuvat ihmisten ja eläinten erot, Vainio kertoo.

Ymmärrys eläinten mielen toiminnasta myös kertoo omista juuristamme, mielestämme ja tiedollisista ominaisuuksistamme. Eläinten kognitiivisia ongelmia tutkimalla voidaan löytää apua samanlaisista ongelmista kärsiville ihmisille.

ILMEET JA SILMÄNLIIKKEET

Vainion tutkimusryhmä on laittanut joukon ihmisiä ja koiria katselemaan samoja kuvia ja mitannut silmänliikekameralla, mikä kuvissa kiinnitti huomion. Sekä ihmiset että koirat katsoivat eniten kasvoja, etenkin silmiä. Eroja tuli siinä, että koirat katsoivat pisimpään ihmisten välisiä sosiaalisia tilanteita ja ihmiset koirien välisiä.

— Ilmeisesti toisen lajin sosiaalista käyttäytymistä on vaikeampi ymmärtää ja siihen käytetään siksi enemmän aikaa, Vainio pohtii.

Joskus tutkimustulokset voivat kuulostaa koiranomistajista itsestäänselvyyksiltä. Niin kuin se, että eläimillä on ilmeitä ja ne osaavat lukea ihmisten kasvonilmeitä. Tieteellisesti sitä ei kuitenkaan ollut aiemmin osoitettu.

Yksi koirien silmänliiketutkimuksen pioneereista on Sanni Somppi, joka tekee aiheesta väitöskirjaansa. Nyt hän kuitenkin seuraa Lilan käytöstä ruudulta tarkkailuhuoneessa.

Lila omistajineen viettää lähes tunnin askeettisessa, vain nojatuolilla ja matolla sisustetussa huoneessa, jossa suuren osaa ajasta ei tapahdu mitään.

— Silmänliiketutkimuksessa puhutaan millisekunneista. Tämä taas on tempoltaan rauhallinen tutkimus. Yhtä toimintoa varten pitää käyttää vähintään viisi minuuttia, jotta saamme tarpeeksi dataa, Somppi kertoo.

SEKAKAKKA HÄMMENSI

Eläinten älykkyyttä, muistia ja ongelmanratkaisukykyä on tutkittu kauemmin kuin niiden tunteita. Hyvin tunnettu on peilitesti, jolla tutkitaan, tunnistaako eläin itsensä muista erilliseksi yksilöksi. Eläimeen maalataan merkki, jonka se voi nähdä vain peilin kautta. Jos se alkaa etsiä merkkiä itsestään, katsotaan testi läpäistyksi.

Koirat ja kissat eivät ole läpäisseet peilitestiä, mutta Vainion mukaan se ei välttämättä tarkoita, etteivät ne tunnistaisi itseään yksilöiksi. Mahdollisesti peilitesti sopii paremmin näköorientoituneille lajeille. Hajuun perustuvassa maailmassa eläville koirille saattaisi toimia paremmin hajutunnistus.

Tätäkin on tutkittu tieteellisesti. Koirien oli annettu nuuhkia hajunäytteitä, joissa oli niiden omaa kakkaa, toisen koiran kakkaa ja sekoitusta. Koirat tunnistivat tuotokset virheettä ja sekakakka hämmensi niitä kovasti. Tulos tuskin tulee yllätyksenä koiranomistajille. Reviirinmerkkaus perustuu sekä kissoilla että koirilla oman hajun jättämiseen tiedoksi muille.

— Tutkimusmenetelmien käytössä ollaan ehkä liian urautuneita. Samat testit eivät välttämättä sovellu kaikille lajeille, Vainio tuumaa.

MUSTASUKKAISUUTTA?

Nykyään uskotaan, että ainakin nisäkkäät ja linnut tuntevat perustunteet kuten ilon, surun, vihan ja pelon yhtä voimakkaasti kuin ihmiset. Sen sijaan niillä ei ole todennettu monimutkaisempia, ajattelua vaativia tunteita kuten vaikka kostonhimoa, syyllisyydentuntoa tai mustasukkaisuutta.

— Toisaalta nämäkin käsitykset saattavat muuttua, kun tutkimusta tehdään lisää. Minulla on kaksi kissaa, ja kummasti toinen niistä aina ilmestyy paikalle, kun puuhailen toisen kanssa, Vainio kertoo.

Vainio haluaisi tutkia koirien lisäksi myös muita eläimiä, kuten kissoja ja hevosia. Hänen tutkimusryhmällään on ollut pilottitutkimuksia norsuista ja rotista. Rahoitusta on kuitenkin ollut parhaiten tarjolla koiratutkimukseen. Lisäksi koirille sopivat ihmisille suunnitellut silmänliikekamerat, joita ei saa viritettyä kissalle tai hevoselle sopiviksi.

RAUHALLINEN MALLI

Testi on päättynyt. Marita Yli-Huhtala ja Lila valmistautuvat kotimatkaan Viikistä Poriin. He tulivat Helsinkiin varta vasten osallistuakseen tutkimukseen. Lila on suoriutunut testistä rauhallisin mielin, eikä edes epäilyttävä nukke enää huoleta.

— Olet oikea mallikoira, Sanni Somppi kehuu ja rapsuttaa Lilaa.

Lila onkin kokenut harrastuskoira, joka käy emäntänsä kanssa tottelevaisuuskisoissa ja harrastaa agilityä, hakua ja jäljestystä. Muun muassa.

Yli-Huhtala on koiriensa kanssa osallistunut aiemminkin yliopiston tutkimuksiin. Diplomi-insinööri opiskelee työn ohessa eläintenkouluttajan ammattitutkintoa, joten eläinten käyttäytyminen kiinnostaa häntä.

— Tästäkin sain taas lisätietoa omasta koirastani.

RENTO SYDÄN JA JAZZ

Kaikille koirille tutkimustilanne ei ole yhtä helppo. Somppi kertoo eräästä koirasta, joka säikähti esiin syöksähtänyttä nukkea pahanpäiväisesti. Sen omistaja oli etukäteisarvioinnissa kirjoittanut, että koira on hyvin rohkea eikä säiky mitään. Hän pohti, pitäisikö hänen täyttää lomakkeet uudelleen.

Aina omistaja ei osaakaan lukea koiraansa oikein. Tutkijat odottavat innolla pääsevänsä vertaamaan omistajien arvioita koirien tunnetilasta laitteiden kertomaan sykkeestä ja sykevälistä.

Ihmisten tutkimuksista tiedetään, että stressaantuneen sykeväli on hyvin tasainen, sydän hakkaa kuin marssin tahtiin. Rennolla ihmisellä tai eläimellä sykevälissä on enemmän vaihtelua, samaan tapaan kuin jazzissa.

800 000 KOIRAA

Turre ja Toivoset 2.0 on kaksivuotinen tutkimushanke, joka päättyy tämän vuoden lopussa. Tuloksia julkaistaan lähivuosina.

Outi Vainiosta on oikeastaan ällistyttävää, kuinka vähän tavallisimpia lemmikkejämme, koiria ja kissoja, on tutkittu.

— Suomessa on noin 800 000 koiraa, joista suurin osa asuu perheissä, jakaa elinympäristömme, syö samaa ruokaa kanssamme. Moni niistä on perheenjäsenen asemassa.

Siihen nähden niistä tiedetään vielä vähän.

— On jännää, että meillä on tällaisia tuntemattomia petoja kotona. Kissat ja koirat voivat vaikuttaa löllyköiltä, mutta lajin alkuperäiset piirteet pilkottavat silti.

Eläinten mielen toimintaa kannattaa tutkia, koska se asettaa ihmislajin oikeaan paikkaansa muiden joukossa, Vainio tuumii. Jos ymmärrämme olevamme pohjimmiltamme aika samanlaisia, se voi auttaa ihmisiä kunnioittamaan eläimiä ja niiden itseisarvoa.

— Sen pitäisi heijastua siihen, miten kohtelemme eläimiä, ei vain lemmikkejä vaan myös tuotantoeläimiä ja kaloja. Ne ansaitsisivat parempaa kohtelua kuin ne nyt saavat.

 

Artikkeli on julkaistu Yliopisto-lehden numerossa Y/06/18.

 

Yliopisto-lehti on kaikille tarkoitettu, monipuolinen tiedelehti Helsingin yliopistosta.
Tilaa ja rakastu tieteeseen.

Lue lisää aiheesta: Elämäntieteet