Sari Lindblom valittiin yliopiston rehtoriksi 24.2.2022. Rehtori Lindblomin ensimmäinen tehtävä on johtaa Helsingin yliopisto pois koronatilanteesta ja kohti normaalimpaa arkea.
– Yliopistoyhteisön hyvinvointi on ollut koetuksella yli kaksi vuotta jatkuneen pandemian takia, ja sekä henkilöstö että opiskelijat ovat kuormittuneita. Nyt on tärkeää keskittyä siihen, että yliopistolaiset saavat tarvitsemansa tuen kampuksille palattaessa, sanoo Lindblom.
Lindblomin mukaan korona-ajan oppeja on hyvä hyödyntää jatkossa.
– Korona-aika on osoittanut sen, miten tärkeä oma yhteisömme on, ja että suuri yliopisto kykenee muuttumaan nopeastikin. Yhteisöllisyyttä ja kykyä muutokseen on hyödynnettävä, kun vuoden 2022 aikana aletaan yhdessä pohtia, minkälaista yliopistoa haluamme rakentaa, Lindblom toteaa.
Yliopiston strategiakautta 2021–2030 on takana ensimmäinen vuosi. Strategiasta Lindblom nostaa esiin tavoitteen olla vastuullisuuden ja kestävyyden edelläkävijä. Tänä vuonna julkaistaan yliopiston kestävyys- ja vastuullisuusohjelma tuleville vuosille ja myös viime vuoden aikana otettiin monta merkittävää askelta tällä alueella.
– Kestävyys- ja vastuullisuusohjelma laadittiin yliopistolaisia osallistavana prosessina ja opiskelijoille tarjottavaa kestävän kehityksen kurssia kehitettiin edelleen. Lisäksi lanseerattiin uusi Kestävyysrahasto, joka tukee Helsingin yliopistossa tehtävää kestävyystutkimusta, opetusta ja näiden yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Tänä vuonna työ kestävän kehityksen puolesta jatkuu edelleen, sanoo Lindblom.
FT Sari Lindblom on psykologi ja yliopistopedagogiikan professori. Hän on toiminut Helsingin yliopiston vararehtorina ja rehtorin sijaisena 2017 alkaen sekä rehtorin tehtävässä vuodesta 2020 lähtien rehtori Jari Niemelän sairausloman aikana. Hän on lisäksi toiminut Yliopistopedagogiikan keskus HYPEn johtajana 2004–2017.
Sari Lindblom CV (englanniksi)
Sari Lindblom julkaisuluettelo (englanniksi)
Rehtori
Sari Lindblom
president@helsinki.fi
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
Johdon assistentti
Mari Lehtonen
puh. 02941 22396
mari.h.lehtonen@helsinki.fi
Vararehtori Hanna Snellmanin vastuulle kuuluvat kansainvälisyys ja kansallinen kulttuuriperintö. Snellman toimii myös rehtorin sijaisena.
– Työtäni ohjaa vahva yhdessä tekemisen eetos. Haluan kehittää yliopiston yhteiskunnallista vuorovaikutusta sekä kansainvälisyyttä yhdessä muiden kanssa, hän sanoo.
Yliopisto on edistänyt Snellmanin johdolla strategisten kumppanuuksien kehittämistä yliopiston kumppanuusmallin mukaisesti.
– Tavoitteenamme on solmia enintään seitsemän strategista kumppanuutta. Tukholman ja Pekingin yliopistot ovat olleet Helsingin yliopiston strategisia kumppaneita jo aiemmin. Uusimmat eurooppalaiset strategiset yhteistyökumppanimme ovat Edinburghin yliopisto ja uudenlainen trilateraalinen kumppanuus KU Leuvenin ja Aalto-yliopiston välillä. Molemmissa kumppanuuksissa edistetään myös innovaatioyhteistyötä. Ensimmäisen strategisen kumppanuuden Afrikan mantereelle yliopisto solmi vuonna 2021 Nairobin yliopiston kanssa.
Strategiset kumppanuudet tarjoavat hyviä mahdollisuuksia niin tutkijoille kuin koko yliopistollekin.
– Olemme aloittaneet Tukholman yliopiston kanssa uuden avauksen, Arctic Avenuen, jonka avaustilaisuus oli Helsingissä syksyllä 2018. Edinburghin yliopiston kanssa tehtävä yhteistyö liittyy vahvasti tohtorikoulutukseen. KU Leuvenin ja Aallon kumppanuudessa käynnistimme siemenrahahaun kahdelle alalle, kestävyyteen ja digitaalisiin ihmistieteisiin, ja tuloksia odotamme syksyyn 2023 mennessä. Nairobin yliopiston hankkeessa meillä on kolme kärkialaa – yhteinen terveys, ruokaturva ja opettajankoulutus. Meillä on myös yhteinen, väitöskirjatutkijoille tarkoitettu mentorointiohjelma.
Snellmanin johdolla yliopisto on tehnyt myös uudenlaisia strategisia avauksia eri mantereille. Yliopiston Afrikka-ohjelma tiivistää kumppanuuksia afrikkalaisiin yliopistoihin. Sen tärkeänä osana on mm. liikkuvuusohjelma, joka edistää nuorten lahjakkaiden afrikkalaisten tutkijoiden ja Helsingin yliopiston huippututkijoiden yhteistyötä. Yliopiston arktinen ohjelma vahvistaa yliopiston vahvaa arktista osaamista tutkimuksessa, koulutuksessa ja yhteistyössä.
Lokakuussa 2019 Helsingin yliopisto liittyi UNA Europa –yliopistoverkostoon, johon kuuluu 11 eurooppalaista yliopistoa: Helsingin yliopiston lisäksi Freie Universität Berlin, Universitá di Bologna, University of Edinburgh, Uniwersytet Jagielloński w Krakowie, KU Leuven, Universidad Complutense de Madrid, Université Paris 1 Panthéon-Sorbonne, Universiteit Leiden, Universität Zurich ja University College Dublin.
Yhteistyöverkoston yhtenä johtoajatuksena on tarjota yliopistojen henkilökunnalle ja opiskelijoille uusia mahdollisuuksia opiskeluun, liikkuvuuteen ja työntekoon, sanoo Snellman, joka toimii vuonna 2023 UNA Europa -allianssin halituksen puheenjohtajana.
– Yhdessä rakennamme tulevaisuuden eurooppalaista yliopistoa yhteistyössä kumppaniemme kanssa. UNA Europan neljä teema-aluetta datatiede ja tekoäly, Eurooppa-tutkimus, kulttuuriperintö sekä kestävyys vahvistavat oman toimintamme painopisteitä näillä aloilla. Lisäksi viidentenä teemana on uusi One Health –kokonaisuus, jota Helsingin yliopisto koordinoi, sekä uusimpana teema-aluena uudet materiaalit, kertoo Snellman.
Yliopistolla on yhteistyötä monella tasolla useiden kumppanien ja sidosryhmien kanssa, mitä Snellman haluaa kehittää edelleen.
– Meidän on tehtävä töitä sen eteen, että meillä on kumppaneidemme kanssa jaetut käsitykset arvoista, tavoitteista ja toivotuista käytänteistä. Pidän tärkeänä, että yliopisto kuuntelee herkällä korvalla yhteistyökumppaneitaan ja laajemminkin yhteiskunnasta tulevia signaaleja. Helsingin yliopisto on ainoa koko Suomen yliopisto, meillä on toimintaa ja toimipisteitä kuten tutkimusasemia ja yliopistokeskuksia ympäri Suomen. Yliopiston pitää antaa jotain ympäröivälle yhteisölleen, mutta myös kuunnella tätä yhteisöä ja olla aidossa vuorovaikutuksessa sen kanssa.
Seuraavan lukuvuoden aikana Snellman nostaa esille päättäjäyhteistyön kehittämisen, vaikuttamistyön tiedekunnissa sekä yhteistyön kehittämisen kansainvälisten säätiöiden kanssa varainhankinnan osana.
– Olemme myös aktivoituneet yhteistyöhön Suomen tiedeinstituuttien kanssa.
Sydämen asiana Snellmanilla on saada yliopiston kansainvälinen henkilöstö enemmän mukaan yhteiskunnalliseen vuorovaikuttamiseen.
FT Hanna Snellman on toiminut kansatieteen professorina Helsingin yliopistossa vuodesta 2012 lähtien. Hän on toiminut Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan dekaanina 2017–2018 ja varadekaanina 2014–2016.
Vararehtori
Hanna Snellman
vicepresident@helsinki.fi
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
Johdon assistentti
Merja Hykkönen
puh. 02941 57662
merja.hykkonen@helsinki.fi
Vararehtori Tom Böhlingin tehtäviin kuuluvat yhteiskunnallinen vuorovaikutus, kestävyys ja vastuullisuus sekä yliopistoyhteisön hyvinvointi. Lisäksi hän koordinoi yhteistyötä yliopiston merkittävän kumppanin, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kanssa.
Tasa-arvotyön ja työsuojelun osalta Böhling jatkaa työtä sen eteen, että tasa-arvo ja tasavertaisuus tulisivat yliopiston sisäisiksi arvoiksi yhä vahvemmin. Yliopisto osallistui muun muassa valtakunnalliseen Eisyrji-kampanjaan elokuussa 2018.
– Tavoitteenani on parantaa yhteisömme hyvinvointia. Tähän laajaan kokonaisuuteen liittyvät muun muassa työ- ja opiskelijaterveys sekä tasa-arvoasiat. Hyvinvointi on yhteinen asiamme ja toivonkin, että koko yhteisö osallistuu tähän haasteeseen. Mitä kannustavampi ja positiivisempi yhteisömme on, sen mukavampi täällä on toimia ja samalla tuloksetkin tuppaavat paranemaan.
Kaksikielisyysasioissa Böhling haluaa edistää sitä, että se olisi luonnollinen osa yliopistolaisten arkea.
– Helsingin yliopisto on ainoa kaksikielinen yliopisto Suomessa ja se on meille valtti.
Yliopiston tiloja Böhling aikoo käydä läpi ja miettiä, miten yhteisö saadaan tilakehittämiseen mukaan.
– Yliopiston toimitilojen ja turvallisuuden jatkuva parantaminen on tärkeä osa kampusten kehittämistä. On tärkeää tietää, mitä työ vaatii ja miten toimitilat tukevat luovaa työtä. Jatkan laboratorio-, opiskelu- ja toimistotilojen modernisoimista vastaamaan nykytarpeita. Yliopiston yhtenä tärkeänä strategisena tavoitteena on kestävän kehityksen tukeminen. Tilojen osalta tavoitteen saavuttamista edistetään käyttämällä tiloja mahdollisimman tehokkaasti.
Böhlingin haluaa itse toimia inspiroivana ja sparraavana johtajana, joka innostaa työntekijöitä.
– Vararehtorin tehtävä on luoda sellainen ympäristö, jossa henkilökunnan ja opiskelijoiden on mahdollisimman helppo tehdä työtään.
LT Tom Böhling on toiminut Helsingin yliopiston patologian professorina vuodesta 2012. Hän on toiminut Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan Medicum-yksikön johtajana 2015–2018.
Vararehtori
Tom Böhling
vicepresident@helsinki.fi
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
Johdon assistentti
Susan Sankkila
puh. 02941 24381
susan.sankkila@helsinki.fi
Vararehtori Jouni Hirvosen vastuualueena ovat tutkimus, tutkijakoulutus ja innovaatiot.
Vararehtori Hirvonen toteaa, että pitkäjänteinen, vapaa, uteliaisuuteen perustuva ja uuden tiedon ja teorioiden luomiseen tähtäävä tutkimus ja tutkijakoulutus erottavat yliopistot muista koulutusyksiköistä.
– Viime vuosina yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja yliopiston tutkimuksesta syntyneet innovaatiot ja niiden kaupallistamiseen tähtäävät toimenpiteet ovat myös tulleet yhä oleellisemmaksi osaksi Helsingin yliopiston toimintaa.
Jouni Hirvonen nostaa esiin, että tutkimuksen laatua ja tuloksellisuutta mittaavissa kansainvälisissä ranking-vertailuissa Helsingin yliopisto on ylivoimaisesti Suomen paras yliopisto. Yliopiston osuus Suomen Akatemian huippuyksiköistä, akatemiaprofessoreista, lippulaivoista ja profilointihankkeista on huomattavan suuri. Kotimainen ja kansainvälinen yliopistobudjetin ulkopuolinen kilpailtu tutkimusrahoitus kattaakin monissa tiedekunnissa ja erillislaitoksissa reilusti yli puolet kokonaisrahoituksesta.
– Voidaankin hyvin sanoa, että menestys tutkimuksessa koituu usein myös koulutuksen ja muiden yliopistotehtävien hyväksi. Helsingin yliopiston tutkijat pärjäävät erinomaisesti alati kovenevassa tutkimusrahoituskilpailussa. Muun muassa huippuluokan osaamista ja ideoita vaativia Euroopan tutkimusneuvoston (ERC) tutkimusrahoituksia on myönnetty Helsingin yliopiston huippututkijoille lähemmäs sata. Vararehtorina tavoitteeni on tukea ja auttaa kaikkia yliopistolaisia pärjäämään yhä kovemmassa kilpailussa tutkimusrahoituksesta.
Tutkijakoulutuksen ja tutkimusinfrastruktuurien toiminnan kehittäminen ja resurssien lisääminen ovat vararehtori Hirvosen tärkeitä tehtäviä.
– Helsingin yliopiston kaltaisen suuren ja monimuotoisen toimijan etu ja vahvuus on se, että tutkimuksen kriittinen massa on helpompi saavuttaa kuin pienemmissä yksiköissä. Monitieteiset ja tieteiden väliset tutkimushankkeet ja konsortiot esimerkiksi kestävyystieteiden, ilmakehätieteiden, elämäntieteiden ja humanistis-yhteiskunnallistieteiden sisällä – ja erityisesti niiden välillä – ovat luoneet aivan uutta tutkimuskulttuuria yliopistoomme viime vuosina. Tämän suuntauksen edistämistä aion itsekin jatkaa aiempien tutkimusvararehtorien viitoittamilla linjoilla.
Myös kansainväliset ja kotimaiset verkostot ovat tärkeä toimintaympäristö ja väylä kehittää yliopiston tutkimusta, tutkijankoulutusta ja innovaatioita.
– Eurooppalaiset LERU ja UNA Europa -verkostot sekä kotimaan yliopistojen UNIFI luovat hyvät mahdollisuudet niin kansainväliseen kuin kotimaiseen yliopistoyhteistyöhön tieteenalakohtaisia ja henkilökohtaisia verkostoja unohtamatta. Innovaatioiden ja kaupallistamistyön näkökulmasta solmittiin keväällä 2022 tärkeä kolmikantayhteistyösopimus tämän alan globaaliin kärkeen kuuluvan monialayliopiston KU Leuvenin sekä kotimaisen Aalto-yliopiston kanssa.
FaT Jouni Hirvonen on toiminut Helsingin yliopiston farmasian teknologian professorina vuodesta 1998. Hän on toiminut Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnan opetusvaradekaanina 2004–2009 ja dekaanina 2010–2022.
Vararehtori
Jouni Hirvonen
vicepresident@helsinki.fi
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
Johdon assistentti
Susan Sankkila
puh. 02941 24381
susan.sankkila@helsinki.fi
Vararehtori Kai Nordlundin vastuualueina ovat opetus, kaksikielisyys ja digitalisaatioasiat.
Vararehtori Nordlund on aina ajatellut, että opetuksen ja tutkimuksen tulee yliopistossa liittyä läheisesti toisiinsa.
– Helsingin yliopistolla on loistava mahdollisuus hyödyntää korkeatasoista tutkimustaan kasvattamaan entisestään yliopiston ulkopuolelta tulevien maisteriopiskelijoiden määrää. Maisteritason opetusta voidaan suunnata vahvoihin tutkimusaloihimme, jolloin myös nuoremmat tutkijat voivat sujuvasti osallistua erikoiskurssien opetukseen. Tämä kehitys edistää myös tutkimusta, koska lahjakkaat maisterit ovat luontevia kandidaatteja väitöskirjatutkijoiksi.
Laskennallisen tieteen tutkijana Nordlund on seurannut läheisesti digitalisaation vallankumousta kolmen vuosikymmenen ajan. Hän on tehnyt muun muassa yhden ensimmäisistä yliopistojen opiskelijajärjestöjen internetsivuista vuonna 1993.
– Digitalisoitumisen tuoma muutos on ollut nopeaa ja muuttanut elämäämme radikaalisti. Muutos ei ole vain viestinvaihdon nopeutumista vaan myös ihmisten sosiaalisten suhteiden muuttumista. Kehitys jatkuu koko ajan: alkuperäiset verkon käytön ratkaisut ovat jo vanhentuneet, ja uudet ovat entistä monipuolisempia mutta eivät aina helppokäyttöisempiä. On tärkeää koordinoida uusien järjestelmien käyttöönottoa ja testata niitä hyvin loppukäyttäjien edustajilla ennen laajamittaista käyttöönottoa.
Nordlund vastaa myös yliopiston kaksikielisyysasioista.
– Kokemukset siitä, miten opetamme ruotsiksi rinnan suomen kielen kanssa, ovat nyt hyödyksi kun meillä on opetusta entistä enemmän rinnakkain kolmella kielellä.
Hän muistuttaa, että muista kulttuuri- ja yliopistotaustoista tulevat tutkijat tuovat tuoreita näkemyksiä siitä, miten asioita voi hoitaa eri lailla kuin meillä perinteisesti on tehty.
– Helsingin yliopisto on erittäin monikielinen yhteisö. Virallisesti olemme kaksikielisiä mutta käytännössä kolmikielisiä kaikilla kampuksillamme. Etenkin keskustakampuksella on vahvasti edustettuna myös moni muu sivistyskieli kuin englanti. Tämä on rikkaus, jota meidän kannattaa hyödyntää niin opetuksessa kuin tutkimuksessakin.
FT, laskennallisen materiaalifysiikan professori Kai Nordlund on toiminut vuosina 2018–2022 Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan dekaanina. Hän on toiminut myös fysiikan osaston johtajana vuonna 2018 sekä matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan opetusasioista, kaksikielisyydestä ja infrastruktuureista vastaavana varadekaanina vuosina 2014–2017.
Vararehtori
Kai Nordlund
vicepresident@helsinki.fi
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
Johdon assistentti
Kirsi Petersen-Jessen
puh. 02941 22670
kirsi.petersen-jessen@helsinki.fi
Hallintojohtaja johtaa yliopiston yleistä hallintoa rehtorin tukena ja vastaa yliopiston hallinnon tuloksellisesta, taloudellisesta ja tehokkaasta hoitamisesta, seuraa yliopistoa koskevia asioita ja tekee aloitteita yliopiston hallinnon kehittämiseksi sekä hoitaa muut rehtorin hänelle osoittamat tehtävät. Hallintojohtaja toimii myös yliopiston hallituksen pääsihteerinä.
Hallintojohtajalle kuuluu kokonaisvastuu johtamansa yksikön henkilöstöasioista ja taloudesta sekä omaisuudesta.
Helsingin yliopiston hallintojohtajana toimii valtiotieteiden maisteri Esa Hämäläinen.
CV Esa Hämäläinen (pdf, cv on englanninkielinen)
Esa Hämäläinen
puh. 02941 22212
admindirector@helsinki.fi
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
Johdon assistentti
Mari Lehtonen
puh. 02941 22396
mari.h.lehtonen@helsinki.fi
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
Tiedekuntien ja Svenska Social- och kommunalhögskolanin johtajat löydät niiden omilta sivuilta: