Mitä jos meidän ei tarvitsisi teurastaa nautoja saadaksemme pihvin, vaan voisimme kasvattaa lihaa viljelemällä eläinten soluja? Tämä auttaisi pienentämään karjankasvatuksen ympäristöhaittoja ja tekisi lihan kuluttamisesta myös eettisempää. Maailmanlaajuinen ruokaturvakin paranisi, kun ravinnon saanti ei riippuisi käytössä olevasta maa-alasta.
Käytännössä lihan viljely onnistuu jo, mutta siinä on iso ongelma: nykyteknologioilla lihaa ei pystytä tuottamaan sellaisia määriä ja niin edullisesti, että sitä saataisiin riittävästi kaikkien kuluttajien pöytiin.
– Kaikki yhtiöt törmäävät ongelmiin suunnilleen samassa kohtaa tuotannon skaalaamista, kuvailee professori Pekka Katajisto Helsingin yliopiston Elämäntieteiden instituutista.
Katajisto kollegoineen tahtoo ratkaista pulman uudella teknologialla, jota he kehittävät Myocopia-hankkeessa. Tällä hetkellä lihan viljely bioreaktoreissa nojaa vahvasti kalliisiin kasvutekijöihin, joilla solut saadaan kasvamaan ja erilaistumaan. Myocopia-tiimin lähestymistapa on toisenlainen. Ideana on kontrolloida samoja prosesseja vaikuttamalla solujen aineenvaihduntaan.
– Uskon, että innovaatiostamme voi tulla käännekohta koko orastavalle teollisuudenalalle.
Uuden teknologian juuret ovat Katajiston laboratoriossa, joka linkittyy mm. MetaStem-huippuyksikköön. Tutkijat ovat selvittäneet, miten kantasolujen aineenvaihdunta säätelee niiden jakautumista ja erilaistumista. Perustutkimuksesta syntyi innovaatio, jolla lihaskantasolut saadaan jatkamaan kasvuaan pidempään kuin nykyisillä menetelmillä. Tämä mahdollistaa solujen hallitsemisen lihaa tuottavissa bioreaktoreissa.
– Solujen jakautumista voidaan jatkaa taloudellisesti, kunnes reaktori on täynnä. Sen jälkeen solut ohjataan muodostamaan lihaa – jälleen aineenvaihduntaa hyödyntäen, Katajisto kuvailee.
Tutkijat testasivat ideaansa ensin HiLIFEn Proof of Concept -rahoituksen turvin. Lupaavien tulosten siivittämänä tiimi sai vuoden 2023 lopulla Business Finlandilta kaksivuotisen Research to Business -rahoituksen kaupallistamisen valmisteluun.
– Tahdomme lisätä ymmärrystämme markkinasta ja hienosäätää teknologiaamme, kertoo innovaatioon johtaneen havainnon tehnyt yliopistotutkija Swetha Gopalakrishnan, joka on myös Myocopia-projektin tieteellinen johtaja.
Viljellyn lihan markkina on vasta muotoutumassa. Tuotteita on saatu toistaiseksi myyntiin niukasti – esimerkiksi Singaporessa kananugetteja. McKinsey kuitenkin ennustaa, että markkina voisi parhaassa tapauksessa kasvaa jopa 25 miljardiin dollariin vuoteen 2030 mennessä ja sen ennustetaan kattavan silloin noin 0,5 prosenttia globaalista lihan tarjonnasta.
Myocopia-projektin kaupallistamisasiantuntija Olga Balakina kertoo, että alalla toimii noin 150 yhtiötä. Tiimi seuloo nyt niiden joukosta potentiaalisia kumppaneita.
– Meille tärkeintä on ymmärtää, keiden kanssa voimme käynnistää pilotin, Balakina kertoo.
Erityisen kiinnostavia kumppaneita ovat teknologiayritykset. Niiden avulla Myocopia-tiimi voi räätälöidä innovaatiotaan viljellyn lihan markkinan tarpeita varten. Research to Business -projektin aikana teknologiaa validoidaan kaupallisesti kiinnostavilla lajeilla, kuten naudalla, sialla ja kanalla.
Teknologian patentointi on aloitettu, ja keskustelut pääomasijoittajien kanssa on tarkoitus käynnistää vuoden 2025 aikana. Myocopia-tiimi etsii tuekseen sijoittajia, joita kiinnostavat innovatiiviset ruoantuotannon menetelmät ja vaihtoehtoiset proteiininlähteet.
– Kahden vuoden kuluttua voimme sitten heti tähdätä spinoutin perustamiseen, Balakina sanoo.
Myocopia ei itse aio ryhtyä lihaa valmistavaksi yritykseksi vaan teknologian mahdollistajaksi. Käytännössä yrityksen lopputuote voisi olla esimerkiksi solujen kasvua vauhdittava ”cocktail”. Sitä voitaisiin käyttää tehokkaasti jo olemassa olevissa bioreaktoreissa. Tämä puolestaan auttaisi alalla toimivaa noin 150 yrityksen joukkoa tuomaan viljeltyjä lihatuotteita kuluttajien ulottuville globaalisti.
Viljelty liha olisi vastaus moniin ruoantuotannon haasteisiin, mutta sen tuominen kauppojen hyllyille ei ole vielä onnistunut. Eläimistä otettuja soluja on vaikea saada lisääntymään nykyisillä teknologioilla siten, että lihaa voitaisiin tuottaa suuria määriä ja edullisesti.
Myocopian kehittämällä teknologialla solujen aineenvaihduntaa pystytään muokkaamaan niin, että solut saadaan jakaantumaan tehokkaasti ja muodostamaan lihaa hallinnoidusti. Tämä voi helpottaa lihan viljelyä laajamittaisesti ja tehdä tuotteista myös kuluttajille edullisempia.
Tavoite on perustaa spinout-yritys, joka lisensoi teknologiaa lihaa viljeleville yrityksille. Lopputuotteita voisivat olla esimerkiksi soluja kasvattava cocktail tai muut teollisuuden tarpeisiin räätälöitävät ratkaisut.
Tiimi etsii kumppaneiksi yrityksiä, joiden kanssa uutta lihanviljelyn tapaa voidaan pilotoida. Tiimi keskustelee mielellään myös sellaisten sijoittajien kanssa, jotka ovat kiinnostuneita ruoantuotantoa mullistavista bioteknologia-alan startupeista.
Pekka Katajisto
Projektin johtaja, professori
pekka.katajisto@helsinki.fi
Swetha Gopalakrishnan
Projektin tieteellinen johtaja, yliopistotutkija
swetha.gopalakrishnan@helsinki.fi
Olga Balakina
Kaupallistamisen asiantuntija
olga.balakina@helsinki.fi