Työelämän kannalta olisi jättipotti, jos mielen hyvinvointia pysyttäisiin tukemaan nykyistä paremmin. Tätä tavoitetta edistävät pedagogiset yliopistonlehtorit Henna Asikainen ja Nina Katajavuori Helsingin yliopistossa. He kehittävät kurssimuotoista hyvinvointipalvelua, jonka ideana on antaa työntekijöille valmiudet kohdata niin arjen kuin työelämänkin kuormitusta – ja estää siten esimerkiksi vakavaa uupumista.
– Kun eteen tulee stressaavia tilanteita, niin kurssi tarjoaa työkaluja, joilla niistä voi selvitä, Asikainen kertoo. Suomessa työuupumuksen riskiryhmään kuuluu noin neljännes työntekijöistä. Mielenterveyden häiriöistä taas kärsii globaalisti joka kahdeksas ihminen. Tämä aiheuttaa paitsi inhimillisiä myös kansantaloudellisia ongelmia, joita WELLS Finland aikoo innovaatiollaan ratkaista.
Uusi palvelu yhdistää hyvinvointi- ja työskentelytaitojen opettelun uraauurtavalla tavalla. Kun mielenterveyttä tahdotaan edistää, kannattaa tutkitustikin panostaa varhaisen vaiheen tukeen.
– Meidän pitää tuoda terapioiden rinnalle ennakoivaa palvelua, joka saavuttaa kaikki työntekijät, kiteyttää hankkeen kaupallistamisasiantuntija Aino Muhonen.
Mielen hyvinvointi vaikuttaa myönteisesti työn tuottavuuteen. Hyvinvointia puolestaan tukee psykologinen joustavuus – taito, jota voi kehittää esimerkiksi opettelemalla ajanhallintaa, läsnäoloa, itsemyötätuntoa sekä omien arvojen ja ajatusten tunnistamista. WELLS Finlandin kurssilla otetaan haltuun juuri näitä asioita. Osallistujat saavat ohjeet digitaaliselta kurssialustalta, tekevät harjoituksia arjessaan ja pohtivat teemoja ryhmäkeskusteluissa.
– Tärkeä osa prosessia on oppia tunnistamaan omia negatiivisia ajatuksia ja niistä huolimatta toimimaan arvojensa mukaisesti, Katajavuori kertoo.
Nykymuodossaan kokonaisuus soveltuu parhaiten asiantuntijatyöhön. Kurssista on laadittu sekä 12 viikon että 6 viikon versiot – oleellista on, että psykologista joustavuutta harjoitellaan pitkäkestoisesti.
Tavalliseen self-helpiin verrattuna WELLS Finlandilla on useita valtteja: kurssi on tutkimusperustainen, pedagogisesti tasokas ja siihen on integroitu työelämätaitoja, jotka auttavat stressin hallinnassa. Myös ryhmän tuella on merkittävä rooli.
– Se koetaan voimavarana, joka sitouttaa kurssiin, Katajavuori sanoo.
Kurssi pohjautuu hyväksymis- ja omistautumisterapiaan, jonka tavoite on tukea merkityksellistä elämää. Kurssia pilotoitiin ensimmäisen kerran Helsingin yliopiston opiskelijoilla vuonna 2017. Sen jälkeen sitä on kehitetty ja vaikutuksista saatu lupaavia tuloksia: kurssista hyötyvät opiskelijat, joilla on testeissä havaittu korkeat uupumukseen viittaavat arvot, mutta nekin, joilla vastaavia ongelmia ei ole. Elokuussa 2023 WELLS Finland sai 1,5 vuodeksi Business Finlandilta Research to Business -rahoituksen kaupallistamisen valmisteluun. Psykologeista, kasvatustieteilijöistä, ohjelmistokehittäjistä ja kaupallistajasta koostuva tiimi muotoilee nyt kurssia yritysten työntekijöille sopivaksi ja rakentaa siitä pitkällä aikavälillä jatkuvan hyvinvointipalvelun.
Projektin tärkeä tavoite on kerätä dataa, jolla palvelun toimivuus yrityksissä saadaan validoitua. Syksyllä 2023 kurssia pilotoitiin pienimuotoisesti, ja keväällä 2024 luvassa on laajempi testikierros suomalaisissa ja kansainvälisissä firmoissa.
– Kun yritys haluaa panostaa henkilöstönsä hyvinvointiin, kannattaa ottaa meihin yhteyttä, Asikainen vinkkaa.
Uuden palvelun kaupallinen potentiaali on suuri. Muhosen mukaan henkilöstön hyvinvointiin keskittyvä markkina kasvaa noin 10 prosentin vuosivauhtia ja työpaikoilla käytettävien stressinhallintapalveluiden arvon odotetaan nousevan vuoteen 2028 mennessä 15 miljardiin dollariin.
– Kasvun on ennustettu tulevan nimenomaan uusien ja ennaltaehkäisevien palveluiden puolelta, minne innovaatiomme osuu.
WELLS Finland tähtää ensin Pohjoismaihin, Eurooppaan ja englanninkielisiin maihin. Syksyllä 2024 pilotoinnin painopiste onkin kansainvälisillä markkinoilla. Aikaisemmin kurssia on jo testattu opiskelijoilla Belgiassa ja Kiinassa.
Tiimin ensisijainen tavoite on perustaa spinout-yritys. Parhaillaan selvityksessä on, kannattaako palvelua myydä organisaatioille suoraan vai yhteistyössä vakuutus- tai työterveysyhtiöiden kanssa. Sijoittajille kokonaisuus on kiinnostava erityisesti siksi, että tuotteen kohderyhmänä on yritysten koko henkilöstö.
– Käyttäjäpuolen skaalautuvuus on valtava, Muhonen arvioi.
Ihmisten mielenterveys ja työhyvinvointi ovat koetuksella niin Suomessa kuin globaalistikin. Työntekijöiden jaksamista ja työskentelytaitoja olisi tuettava ennakoivasti, jotta vakavat uupumistapaukset vältetään. Mielenterveyden ongelmien on laskettu aiheuttavan EU:lle vuodessa yli 600 miljardin euron kulut, joista 240 miljardia johtuu muun muassa poissaoloista ja työn alentuneesta tuottavuudesta.
WELLS Finland kehittää tutkimusdataan perustuvaa hyvinvointipalvelua, jonka avulla ihmiset voivat opetella psykologista joustavuutta ja työskentelyä tukevia taitoja. Palvelu antaa valmiudet kohdata stressaavia tilanteita ja pärjätä niin työelämässä kuin opinnoissa.
Ensisijainen tavoite on perustaa spinout-yritys, joka tarjoaa stressin hallintaa ja työssä jaksamista edistäviä ratkaisuja yrityksille ja oppilaitoksille. Myös erilaisia lisensointi- ja kumppanuusvaihtoehtoja selvitetään. Liiketoiminta on hyvin skaalattavissa.
WELLS Finland etsii kumppaneiksi hyvinvointi- ja terveysteknologia-alaa tuntevia sijoittajia. Tiimi keskustelee mielellään yritysten kanssa, jotka ovat kiinnostuneita palvelusta.
Projektin johtaja, yliopistonlehtori Henna Asikainen
henna.asikainen@helsinki.fi
Projektin johtaja, yliopistonlehtori Nina Katajavuori
nina.katajavuori@helsinki.fi
Kaupallistamisen asiantuntija Aino Muhonen
aino.muhonen@helsinki.fi
Seuraa WELLS Finlandin matkaa:
WELLS Finlandin verkkosivut
WELLS Finland LinkedInissä
WELLS Finland Facebookissa