Yhteisluomisen tutka auttaa kaupunkeja valitsemaan käyttöönsä parhaat demokratiaa tukevat innovaatiot

Miltä kuulostaisi, jos kaupungit eri puolilla maailmaa voisivat vertailla demokratiaa tukevia innovaatioita ja valita käyttöönsä parhaat? Ja lisäksi arvioida, kuinka hyvin asukkaat on onnistuttu ottamaan mukaan päätöksentekoon?

Tämä voi olla pian mahdollista. Helsingin yliopiston dosentti Mikko Rask tiimeineen kehittää Yhteisluomisen tutkaa, eli dataan ja asiantuntija-arvioihin perustuvaa työkalua, joka kohentaa demokraattisia käytäntöjä.

– Kaupungit pystyvät tekemään tehokkaampia päätöksiä, parantamaan kansalaisten osallistumismahdollisuuksia ja luomaan parempia alueellisia ratkaisuja, Rask kuvailee.

Demokratiaa tukeville innovaatioille on tarvetta, sillä maailman noin 10 000 kaupunkia joutuvat sovittelemaan toimintaansa planetaarisiin rajoihin. Kaupungit saattavat olla jatkossa jopa valtioita tärkeämmässä roolissa kestävyysmurroksen toteutuksessa, ja siksi myös asukkaat tarvitaan mukaan.

– Vihreää siirtymää on todennäköisesti mahdotonta tehdä yhtä hierarkkisilla päätöksenteon rakenteilla kuin meillä nyt on, kiteyttää tiimin kaupallistamisasiantuntija Thomas Holm.

Innovaatio, joka auttaa kaupunkeja arvioimaan toimintaansa

Kaupunkien on kuitenkin vaikea tietää, mitkä niistä ovat toimivia ja luotettavia

– Yhteisluomisen tutka on kehitetty etsimään vastauksia juuri näihin kysymyksiin uusien ratkaisujen laadusta ja vaikutuksista, Rask sanoo.

Työkalun avulla kaupunki voi arvioida, mitä hyötyä tietystä digialustasta on tai tarkastella koko kaupungin osallisuustyön onnistumisia ja heikkoja lenkkejä. Lisäksi tutka kerryttää dataa. Se avaa ovet kaupunkien vertailemiseen ja auttaa tunnistamaan eriarvoisuuden kaltaisia ilmiöitä, joihin pitää puuttua.

– Meille alkaa muodostua tarkempi ymmärrys siitä, mitkä ovat ne keskeiset yhteiskunnalliset haasteet, joihin kaupunkien täytyisi suunnata voimavarojaan.

Tutkaa on jo testattu Suomessa ja ulkomailla

Innovaatio sai alkunsa, kun Rask kollegoineen tarkasteli noin 300 osallisuuden arvioinnin indikaattoria ja tunnisti niistä 12 keskeistä ulottuvuutta, jotka muodostavat nyt Yhteisluomisen tutkan pääindikaattorit. Monitieteisessä tiimissä on valtio- ja hallintotieteilijöiden lisäksi esimerkiksi tekoälytutkijoita.

Tutkaa on jo testattu arvioimalla Tampereen ja Lahden osallisuusohjelmia ja Helsingin osallistuvaa budjetointia. Työkalua on kokeiltu myös Göteborgissa ja Trondheimissa sekä Antalyassa, Ljubljanassa ja Sarajevossa. Vuoden 2022 lopulla tutkijat saivat Business Finlandin kaupallistamisen valmistelemiseen tarkoitetun Research to Business -rahoituksen.

– Uuden kaupallistamishankkeen myötä siirrymme toivottavasti ensi vuoden keväällä Soulin suuntaan Etelä-Koreaan, Rask kuvailee pilotointisuunnitelmia.

Kohti innovaation skaalaamista tekoälyn avulla

Keksinnön kaupallinen potentiaali on iso. Jopa OECD on kiinnittänyt tutkaan huomiota ja digitaalinen osallistuva budjetointi yleistyy vauhdikkaasti.

– Esimerkiksi New Yorkissa, Pariisissa ja Madridissa prosentti kaupungin budjetista jaetaan uuden osallisuusprosessin kautta, Rask kertoo.

Keksinnön pohjalta voitaisiin jo perustaa konsulttiyritys, mutta tavoite on kunnianhimoisempi: skaalata tutka tekoälyyn perustuvan automaation avulla. Holm arvioi, että jos se on mahdollista, joku kyllä tekee sen pian.

– Me haluamme olla ensimmäisiä.

Kiikarissa sijoittajat, jotka haluavat ratkoa kestävyysongelmia

Vajaan kahden vuoden mittaisen kaupallistamisvaiheen aikana tiimi aikoo kristallisoida liiketoimintamallinsa, räätälöidä tutkan globaalille markkinalle sopivaksi sekä validoida ja patentoida innovaation. Tutkan digitaalista alustaa testataan keväällä 2024 niin Suomessa kuin ulkomailla.

– Tässä on iskun paikka suomalaisille kaupungeille olla meihin aktiivisesti yhteydessä, Rask vinkkaa.

Tiimi on jo aloittanut keskustelut sijoittajien kanssa. Holm toivoo, että etenkin kestävyysongelmien ratkaisemiseen investoivat rahoittajat kiinnostuisivat Co-Creation Radar -työkalusta. Hän painottaa, että vihreä siirtymä ei onnistu panostamalla vain uusiin energiajärjestelmiin tai kestävään liikkumiseen.

– Se vaatii investointeja myös demokraattisiin innovaatioihin.