Aivosairauksien hoito maksaa Euroopassa arviolta 798 miljardia vuosittain, ja globaalisti kustannukset ovat jopa kolme biljoonaa euroa joka vuosi. Lisäksi tutkimukset ovat osoittaneet, että yli 90 prosenttia uusista aivosairauksiin kehitettävistä lääkkeistä epäonnistuu lääkekehityksen aikana.
Helsingin yliopiston tutkijat ovat kehittäneet uudenlaista teknologiaa, jotta lääkkeitä voitaisiin testata malleilla, jotka vastaisivat paremmin ihmistä. Uuden Living Human Brain (LHB) -teknologian avulla kenen tahansa ihmisyksilön soluista voidaan kasvattaa ihmisperäisiä aivo-organoideja, eli niin kutsuttuja miniaivoja.
Käytännössä tämän teknologian avulla lääkkeitä voidaan tutkia ihmisaivoja mallintavalla alustalla ennen kuin siirrytään kalliisiin ihmiskokeisiin. Lisäksi teknologiasta odotetaan suurta apua aivosairauksien, kuten Alzheimerin taudin ja skitsofrenian lääkinnälliseen hoitoon. Sairaalat voisivat hyödyntää teknologiaa yksilöllisessä hoidossa, sillä teknologian avulla voidaan valmistaa potilaskohtaisia miniaivoja.
Teknologiassa on ensi kertaa mukana kaikki tärkeimmät ihmisaivojen solutyypit, kuten hermosolut, hermotukisolut, immuunipuolustuksen solut ja verisuonia muodostavat solut.
– LHB on täysin ihmisperäinen aivokudos, jota voi kasvattaa viljelymaljalla laboratoriossa ja jolla voidaan mallintaa kenen tahansa aivojen fysiologiaa. Käytämme aloitusmateriaalina ihmissoluja, jotka voimme ottaa esimerkiksi verinäytteestä tai ihosta. Muutamme solut ensin kantasoluiksi, minkä jälkeen kasvatamme soluista miniaivoja, kuvailee tutkimusryhmän johtaja, professori Jari Koistinaho.
Kantasoluteknologian osaamisperustaa on vahvistettu aivosairauksien ehkäisyä varten viime vuosina Helsingin yliopistossa ja Itä-Suomen yliopistossa. Myös LHB perustuu kantasoluteknologiaan. Uuden ratkaisun avulla voidaan parantaa aivosairauksien hoitoprosessia ja vähentää kustannuksia.
– LHB-teknologia voi nopeuttaa sopivan yksilöllisen lääkehoidon löytymistä potilaalle jopa kymmenkertaisesti, Koistinaho sanoo.
Suuri mahdollisuus on myös lääkekehityksen kustannustaakan pienentämisessä. Uuden LHB-teknologian avulla kustannuksia voitaisiin pienentää erittäin paljon tutkimalla lääkekandidaatteja ihmisperäisessä aivokudoksessa jo lääkekehityksen prekliinisessä vaiheessa eläinkokeiden rinnalla.
– Esimerkiksi tarpeettomien kliinisten kokeiden määrää voidaan vähentää ratkaisumme avulla arviolta 30 prosenttia, Koistinaho kertoo.
Business Finland myönsi yli 600 000 euron suuruisen kaupallistamisrahoituksen LHB-hankkeen teknologian viimeistelyyn ja kaupallistamisen valmisteluun. Hankkeen koko budjetti on lähes 860 000 euroa. Hanke alkoi virallisesti syksyllä 2021 ja se kestää noin kaksi vuotta.
Projektin aikana hankkeen tutkimusryhmä selvittää erilaisia kaupallistamismahdollisuuksia LHB-teknologialle.
– Tämänhetkinen arviomme on, että LHB:n markkinapotentiaali on yli 600 miljoonaa euroa tuotannon automatisoinnin, teknologian lisensoinnin ja liikekumppanuuksien avulla, Koistinaho sanoo.
Aivosairauksista aiheutuvat kustannukset ovat erittäin korkeat: Euroopassa arviolta lähes 800 miljardia vuosittain ja globaalisti jopa kolme biljoonaa euroa joka vuosi. Lisäksi yli 90 prosenttia uusista aivosairauksiin kehitettävistä lääkkeistä epäonnistuu lääkekehityksen aikana. Yksi suurimmista syistä on eläinkokeiden puutteellinen ennustavuus lääkkeen tehosta ihmisessä.
Living Human Brain (LHB) –teknologian avulla kenen tahansa ihmisyksilön soluista, kuten veri-tai ihosoluista, voidaan kasvattaa ihmisperäistä aivokudosta, niin sanottuja miniaivoja. LHB-teknologialla saadut miniaivot sisältävät kaikki ihmisaivojen tärkeimmät solutyypit, joten niiden avulla lääkkeitä voidaan tutkia ja kehittää ihmisaivomallissa ennen siirtymistä kalliisiin ihmiskokeisiin. Lisäksi sairaalat voisivat hyödyntää teknologiaa yksilöllisessä lääkehoidossa, sillä teknologian avulla voidaan valmistaa potilaskohtaisia miniaivoja.
Patentointivaihtoehtoja kartoitetaan parhaillaan. Lisäksi teknologian kaupallistamiseksi pohditaan erilaisia toimintamalleja – yksi vaihtoehto on spinout-yritys, joka tuottaa miniaivoja maksua vastaan tai lisensoi miniaivojen valmistamisoikeuden.
Etsimme yhteistyökumppaneita lääketeollisuudesta miniaivojen validointia varten. Etsimme myös yhteistyökumppaneita, jotka tarjoavat kantasolu- tai miniaivotyössä käytettäviä laitteita ja metodeja. Lisäksi etsimme teknologiastamme kiinnostuneita sijoittajia kahden vuoden projektirahan päättymisen jälkeisen kehitystyön ja spinout-yrityksen perustamisen rahoittamiseksi.
Lisätietoja Helsingin Innovaatiopalvelut Oy:stä, his@helsinki.fi