Usein kysyttyä hakemisesta

Olemme keränneet tälle sivulle koonnin usein kysytyistä kysymyksistä. Suosittelemme tutustumaan näihin kysymyksiin ja vastauksiin

Helsingin yliopisto tarjoaa laaja-alaisia ja monitieteisiä suomen- ja ruotsinkielisiä, joissa useimmissa voit opiskella joustavasti useampaa eri tieteenalaa yli tiedekuntarajojen.

Voit myös opiskella englanninkielisessä kandiohjelmassa, .

Lisäksi Helsingin yliopistossa on yli 30, joiden opetuskieli on englanti.

Helsingin yliopisto tarjoaa myös 33  suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.

Löydät kaikki Helsingin yliopiston koulutusohjelmat ja niiden hakuajat -sivulta.

Avoimessa yliopistossa voit opiskella Helsingin yliopiston koulutusohjelmien mukaisia opintoja kymmeniltä eri tieteenaloilta. Avoimessa yliopistossa on tarjolla pääasiassa kandidaattitason opintoja. Opinnot ovat kaikille avoimia ja mukaan pääsee ilmoittautumalla. Löydät .

Useissa tiedekunnissa voidaan henkilölle, jolla ei ole tutkinnonsuoritusoikeutta Helsingin yliopistossa, myöntää oikeus suorittaa ns. erillisiä opintoja. Opiskeluoikeus voidaan myöntää esimerkiksi henkilölle, joka tarvitsee opintokokonaisuuden tutkintonsa täydentämiseksi tai lisäpätevyyden hankkimiseksi. Tietoa erillisten opintojen suorittamisesta ja opinto-oikeuden hakemisesta saat tiedekuntien omilta verkkosivuilta sekä opiskelijapalveluista.

Lähtökohtaisesti kyllä. Tarkistathan kuitenkin mahdolliset rajoitteet koulutusohjelman hakuohjeista.

Jos olet Helsingin yliopiston entinen tai nykyinen tutkinto-opiskelija, huomioi .

Huomioithan myös, että voit ottaa vastaan vain yhden suomalaiseen korkeakoulututkintoon johtavan opiskelupaikan saman lukukauden (1.8.–31.12. tai 1.1.–31.7) aikana alkavasta koulutuksesta. 

Voit hakea yhteishaun kandiohjelmiin suorittamaan alempaa ja ylempää korkeakoulututkintoa Helsingin yliopistossa, jos sinulla on jokin seuraavista:

  • suomalainen ylioppilastutkinto
  • International Baccalaureate (IB) Diploma Programme -tutkinto
  • Eurooppa-koulun European Baccalaureate -tutkinto (EB)
  • Reifeprüfung-tutkinto (RP)
  • Deutsches Internationales Abitur (DIA) -tutkinto
  • ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitettu ammatillinen perustutkinto, ammattitutkinto tai erikoisammattitutkinto (Helsingin yliopistossa ko. tutkinnoksi katsotaan myös tutkinto, joka rinnastetaan nykyiseen tutkintoon, vaikka sen laajuus olisi ollut nykyistä tutkintoa suppeampi.)
  • korkeakoulututkinto yliopistossa, ammattikorkeakoulussa tai Maanpuolustuskorkeakoulussa
  • ulkomainen koulutus, joka kyseisessä maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin
  • Cambridge Advanced International Certificate of Education -tutkinto (AICE)
  • muutoin saavutettu korkeakoulukelpoisuus
  • Helsingin yliopiston dekaanin tai kanslerin myöntämä erivapauspäätös joltain aiemmalta vuodelta
  • myönnetty vastaavan tasoisen tai tätä ylemmän tutkinnon suoritusoikeus johonkin suomalaiseen tai ulkomaiseen yliopistoon

Katso tarkemmat tiedot .

Myös Avoimessa yliopistossa suoritettujen opintojen perusteella on mahdollisuus päästä yliopiston tutkinto-opiskelijaksi. .

Voit hakea suoraan maisteriohjelmaan, jos olet suorittanut vähintään alemman korkeakoulututkinnon (yliopistollisen kandidaatin tutkinnon tai ammattikorkeakoulututkinnon).

Voit myös hakea, vaikka et ole suorittanut tutkintoasi hakuajan päättymiseen mennessä. Jos sinut valitaan maisteriohjelmaan, valintapäätös on ehdollinen ja sinun on valmistuttava elokuun loppuun mennessä.

Maisteriohjelmat vaativat yleensä, että olet myös suorittanut tietyn määrän maisteriohjelmaan soveltuvia opintoja. Tarkista tarkemmat hakukelpoisuusvaatimukset kyseisen .

Opintojen soveltuvuus ja niiden riittävyys arvioidaan valinnan yhteydessä, eikä Helsingin yliopisto tee ennakkoarvioita aikaisempien opintojen soveltuvuudesta.

Tarkistathan mahdolliset kielitaitovaatimukset hakukohteen hakuohjeista.

Helsingin yliopiston koulutusohjelmat ovat mukana ainoastaan kevään toisessa yhteishaussa (10.-24.3.2026).

Voit hakea korkeakoulujen toisessa yhteishaussa enintään kuuteen eri hakukohteeseen. Nämä hakukohteet voivat olla sekä ammattikorkeakoulujen että yliopistojen koulutuksia. Priorisoi koulutukset eli järjestä koulutukset keskinäiseen mieluisuusjärjestykseen hakulomakkeella.

Harkitse järjestys huolellisesti. Sinulle voidaan tarjota korkeakoulujen toisessa yhteishaussa vain yhtä opiskelupaikkaa koulutuksesta, jonka priorisoit hakulomakkeella korkeimmalle ja johon valintamenestyksesi riittää. Voit ottaa vastaan vain yhden opiskelupaikan.

Tarkistathan kuitenkin aina koulutusohjelman mahdolliset rajoitukset ja vaatimukset hakuohjeista.

Yhteishaussa haetaan suomen- ja ruotsinkielisiin kandi- ja maisteriohjelmiin sekä suomen- ja ruotsinkielisiin maisteriohjelmiin (maisterihaku). Huomaathan, että avoimen väylän haku ja siirtohaku eivät ole osa yhteishakua.

 

Vuodesta 2020 lähtien iso osa opiskelijoista valitaan yliopistoihin ylioppilastodistuksen perusteella. Niille, joita ei valita todistuksen perusteella opiskelemaan, on muita vaihtoehtoja. Tarkista ohjelmakohtaiset valintaperusteet ohjelman hakuohjeista Opintopolusta.

Voit hakea sekä yhteishaussa että avoimen väylässä, mikäli täytät asetetut hakukelpoisuusvaatimukset.

Tarkista vaaditut hakukohdekohtaiset liitteet .

Liitteet, jotka sinun tulee toimittaa, riippuvat siitä, mihin hakukohteeseen ja missä haussa haet sekä mitä tutkintoja / opintoja olet aiemmin suorittanut.

 

Yliopistojen on lain mukaan varattava osa yhteishaun opiskelupaikoista ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakeville. Ensikertalaiskiintiöiden tavoitteena on parantaa niiden asemaa, jotka hakevat ensimmäistä opiskelupaikkaansa.

Olet ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakeva eli ensikertalainen, jos

  • et ole suorittanut Suomen koulutusjärjestelmän mukaista korkeakoulututkintoa, ja
  • et ole vastaanottanut korkeakoulututkintoon johtavaa opiskelupaikkaa Suomen koulutusjärjestelmän mukaisesta koulutuksesta, joka on alkanut syksyllä 2014 tai sen jälkeen (koskee myös siirtohakuja).

Ensikertalaiskiintiö koskee hakua alempaan tai alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon johtaviin koulutusohjelmiin sekä lääketieteen ja hammaslääketieteen koulutusohjelmiin korkeakoulujen yhteishaussa. Maisterihaussa ei ole ensikertalaiskiintiötä.

 

Kyllä voit, jos sille on perusteet. Joissain yliopistojen yhteistyössä järjestämissä kokeissa saattaa olla rajoituksia vaadittavan lukihäiriön asteen suhteen.

Katso tarkempia ohjeita Helsingin yliopiston .

 

Korkeakoulujen kevään toisen yhteishaun lopulliset tulokset julkaistaan viimeistään 2.7.2026. Ennen lopullisia tuloksia julkaistaan todistusvalinnan (eli ylioppilastodistuksen perusteella tehtävät kandiohjelmien opiskelijavalintojen) tulokset viimeistään 25.5.2026.

Saat tiedon lopullisesta opiskelijavalintojen tuloksesta sähköpostitse, kun kaikkien yhteishaussa mukana olevien hakukohteiden tulokset on julkaistu. Näet tuloksen myös Oma Opintopolku -palvelussa, josta pystyt seuraamaan kunkin hakukohteen tulosten julkaisun tilaa.

Opiskelupaikka otetaan vastaan Oma Opintopolku -palvelun kautta. Muista, että paikan vastaanottamisen lisäksi sinun tulee ilmoittautua korkeakouluun. Saat tarkemmat ohjeet hyväksymiskirjeen yhteydessä. .

Vieras- ja monikielisten maisteriohjelmien opiskelijavalintojen tulokset julkaistaan huhtikuussa 2026. Saat tiedon tuloksesta sähköpostitse.

Jos valinnan tulos on mielestäsi virheellinen, voit vaatia oikaisua virheelliseen päätökseen. Lisätietoa ja ohjeet oikaisuvaatimuksen laatimiseen saat valintapäätösviestistä.

Yliopistossa opiskeleva voi saada hyväksiluettua ennen opintoja tai opintojen aikana eri tilanteissa hankkimansa osaamisen osaksi tutkintoa. 

Yleensä hyväksilukeminen koskee aikaisemmin suoritettuja yliopisto- tai ammattikorkeakouluopintoja. Tietyissä tilanteissa on myös mahdollisuus hyödyntää muulla tavoin kuin muodollisessa koulutuksessa hankittua osaamista. Tätä voi olla esimerkiksi työkokemus tai harrastuksen/opiskelijajärjestötoiminnan parissa hankittu osaaminen.

Ei ole mahdollista etukäteen arvioida, miten paljon opintoja voi saada hyväksiluettua. Opintojen hyväksilukemisesta päätetään aina tapauskohtaisesti sen jälkeen, kun opiskelija aloittaa opintonsa. .

 

Luokanopettajan pätevyyteen vaaditaan kasvatustieteiden maisterin tutkinto luokanopettajan koulutuksessa. Jos sinulla on aineenopettajan pätevyys, voit saada luokanopettajan pätevyyden suorittamalla luokanopettajan monialaiset opinnot (60 op).

Aineenopettajan pätevyyteen vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto + vähintään 60 op peruskoulussa opetettavan aineen opintoja + opettajan pedagogiset opinnot (60 op). Lukiotasolla ensimmäisestä opetettavasta aineesta vaaditaan vähintään 120 op laajuisia lukiotasolla opetettavan aineen opintoja.

Varhaiskasvatuksen opettajan pätevyyteen vaaditaan kasvatustieteiden kandidaatin tutkinto varhaiskasvatuksen opettajan opintosuunnassa.

Varhaiskasvatuksen opettajaksi voi valmistua myös suorittamalla seuraavat opinnot: kasvatustieteen kandidaatin tutkinto + varhaiskasvatuksen tehtäviin ja esiopetukseen ammatillisia valmiuksia antavat opinnot 60 op. Kyseisiä erillisiä opintoja (60 op) voi suorittaa muualla kuin Helsingin yliopistossa.

Erityisopettajan pätevyyteen vaadittavat opinnot on mahdollista suorittaa joko osana kasvatustieteiden tutkintoa tai erillisinä opintoina.

 

Tohtorikoulutusta varten Helsingin yliopistossa toimii neljä tutkijakoulua, joissa on yhteensä 33 tohtoriohjelmaa. Tohtorintutkinnon suoritusoikeutta haetaan tohtoriohjelmista. Haku tohtoriohjelmiin on auki 2–5 kertaa vuodessa tohtoriohjelmasta riippuen. 

Löydät tarkemmat tiedot kunkin tohtoriohjelman hakuajoista tohtoriohjelmakohtaisilta sivuilta.

Olet hakukelpoinen tohtoriohjelmiin, jos sinulla on joko suomalainen ylempi korkeakoulututkinto tai ulkomainen tutkinto, joka on verrattavissa suomalaiseen tutkintoon.

 

Helsingin yliopistossa on 50 erikoislääkärikoulutusohjelmaa. Haku järjestetään kaksi kertaa vuodessa, syys- ja kevätlukukaudella. .