Helsingin yliopisto lyhyesti

Helsingin yliopisto on Suomen vanhin ja suurin tiedekorkeakoulu, yhteensä 40 000 henkilön kansainvälinen tiedeyhteisö. Maailmanlaajuisissa yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu yleensä sadan parhaan joukkoon. Helsingin yliopisto etsii ratkaisuja globaaleihin haasteisiin ja luo uudenlaista ajattelua ihmiskunnan parhaaksi. Tieteen voimalla yliopisto on rakentanut yhteiskuntaa, sivistystä ja hyvinvointia jo vuodesta 1640.

Yliopiston tehtävät ovat tutkimus, opetus ja sitä tukeva yhteiskunnallinen vuorovaikutus.

Tut­ki­mus

Helsingin yliopiston tutkimuksen tavoitteena on korkea laatu ja hyvä kansainvälinen taso kaikilla aloilla. Tutkimus tuottaa myös vankan asiatuntemuksen, jolla yliopiston asiantuntijat tukevat yhteiskunnan kehittämistä ja elinkeinoelämää niin valtakunnallisesti kuin alueellisestikin erilaisissa yhteistyöprojekteissa. Helsingin yliopisto on mukana yli puolessa kansallisista ja pohjoismaisista tutkimuksen huippuyksiköistä ja Helsingin yliopisto on kutsuttu ainoana suomalaisena yliopistona jäseneksi liittoon (LERU), johon kuuluvat Euroopan parhaiksi luokitellut tutkimusyliopistot.

Yliopisto kohdentaa voimavaroja tutkimukselle kilpailun ja arvioinnin perusteella. Erityistä painoa annetaan monitieteisille avauksille perustutkimuksessa. Helsingin yliopistossa tehtävästä tutkimuksesta noin puolet tehdään yliopiston toimintamenoilla ja toinen puoli ulkopuolisella rahoituksella.

Ope­tus

Helsingin yliopiston opetus perustuu tutkimukseen. Periaatteena on, että jokainen opettaja on tutkija ja jokainen tutkija opettaa. Kansainvälisen arvioinnin mukaan Helsingin yliopiston opetus on korkeaa eurooppalaista tasoa. Tutkimukseen profiloituneena yliopistona Helsingin yliopisto pitää tärkeänä kouluttaa pääosan opiskelijoistaan ylempään korkeakoulututkintoon. Sivuaineopintojen monipuolisuus on edelleen yksi Helsingin yliopistossa suoritettujen tutkintojen laatutekijä. Avoin yliopisto järjestää Helsingin yliopiston tutkintovaatimusten mukaista kaikille avointa yliopisto-opetusta, ja Helsingin yliopiston täydennyskoulutusyhtiö HY+ täydennyskoulutusta yliopiston eri tieteenaloilta.

Yh­teis­kun­nal­li­nen vuo­ro­vai­ku­tus

Helsingin yliopisto on yhteiskunnallinen vastuunkantaja, tieteen puolestapuhuja ja arvostettu yhteistyökumppani. Kumppaniverkostomme on laaja – siihen kuuluvat yliopiston alumnit ja ystävät, lahjoittajat ja rahoittajat, elinkeinoelämä, säätiöt, media, kansalaisjärjestöt sekä julkisen sektorin toimijat poliittisista päättäjistä ja virkamieskuntaan.

Yliopiston yhteiskunnallinen vuorovaikutus toteutuu yliopiston perustehtävien tutkimuksen ja opetuksen kautta, minkä lisäksi yliopisto ja yliopistolaiset vaikuttavat ympäröivään yhteiskuntaan useilla erilaisilla tavoilla.

Vuorovaikutus yliopiston kanssa vahvistaa myös ympäröivän yhteiskunnan, elinkeinoelämän ja kumppaneiden toimintaedellytyksiä. Laadukkaan tutkinnon suorittaneet eri alojen asiantuntijat ovat yliopiston vaikuttavin anti yhteiskunnalle. Yliopiston edustajat toimivat päätöksenteon asiantuntijatehtävissä, osallistuvat julkiseen keskusteluun ja tuovat tutkimustietoa yhteiskunnan käyttöön. Tulokselliset, toimivat kumppanuudet tuottavat ratkaisuja yhteiskunnan suuriin haasteisiin, myös maailmanlaajuisesti. 

Helsingin yliopistossa opiskeli kaikilla koulutusasteilla vuonna 2017 yhteensä 31 312 tutkinto-opiskelijaa. Heistä naisia oli 19 826 eli 63,3 prosenttia. Kansainvälisiä tutkinto-opiskelijoita oli 1872 (6%).

Eri tutkintoja oli suorittamassa vuonna 2017 seuraavat opiskelijamäärät:

Alempi korkeakoulututkinto: 16 861 opiskelijaa, joista naisia 10 455 (62%) ja miehiä 6 406 (38%)

Ylempi korkeakoulututkinto: 9 783 opiskelijaa, joista naisia 6 478 (66,2%) ja miehiä 3 305 (33,8%)

Lisensiaatin tutkinto: 175 opiskelijaa, joista naisia 128 (73,1%) ja miehiä 47 (26,9%)

Tohtorintutkinto: 4 323 opiskelijaa, joista naisia 2 605 (60,3%) ja miehiä 1 718 (39,7%)

Muu koulutusaste: 170 opiskelijaa, joista naisia 160 (94,1%) ja miehiä 10 (5,9%)

Helsingin yliopistossa suoritettiin vuonna 2017 kaikkiaan 6 055 tutkintoa. Naiset suorittivat näistä tutkinnoista 4 171 eli 68,9 prosenttia. 

Alempi korkeakoulututkinto eli kandidaatin tutkinto: 2 910 tutkintoa, joiden suorittajista naisia oli 2 027 (69,7%) ja miehiä 883 (30,3%).

Ylempi korkeakoulututkinto eli maisterin tutkinto: 2 603 tutkintoa, joiden suorittajista naisia oli 1 792 (68,8%) ja miehiä 811 (31,2%).

Lisensiaatintutkinto: 44 tutkintoa, joiden suorittajista naisia oli 33 (75%) ja miehiä 11 (25%).

Tohtorintutkinto: 475 tutkintoa, joiden suorittajista naisia oli 298 (62,7%) ja miehiä 177 (37,3%).

Muut tutkinnot: 23 tutkintoa, joiden suorittajista naisia oli 21 (91,3%) ja miehiä 2 (8,7%).

Helsingin yliopisto on 7 783 ihmisen työpaikka. Työntekijöistä opetus- ja tutkimushenkilöstöä on 56 prosenttia. Heistä 50 prosenttia on naisia.

Vuonna 2017 koko henkilöstön henkilötyövuodet olivat 7 205, opetukseen ja tutkimukseen näistä käytettiin 3 953.

Helsingin yliopiston keskimääräisen työntekijän ikä on 42,5 vuotta ja vanhuuseläkkeelle hän siirtyy 65,4 vuoden iässä. 

Opetus- ja tutkimushenkilöstö

Yhteensä 4 383 henkilöä (3 953 henkilötyövuotta) vuonna 2017.

581 professoria, tutkimusjohtajaa ja yli-intendenttiä (uraporras 4)
1 342 yliopistonlehtoria, kliinistä opettajaa, yliopistotutkijaa, vanhempaa tutkijaa, tutkimuskoordinaattoria, intendenttiä, tenure track apulaisprofessoria (uraporras 3)
981 tutkijatohtoria ja yliopisto-opettajaa (uraporras 2)
1 292 tohtorikoulutettavaa, erikoistuvaa lääkäriä/hammaslääkäriä/eläinlääkäriä, tutkimusavustajaa ja opetusavustajaa (uraporras 1)
187 muuta opetus- ja tutkimushenkilöstöä

Muu henkilöstö 

Yhteensä 3256 henkilöä (3119 henkilötyövuotta) vuonna 2017.

279 IT-henkilöstö
279 kirjastohenkilöstö
306 tekninen henkilöstö
1 174 hallintohenkilöstö
1049 opetuksen ja tutkimuksen tukihenkilöstö
169 muut

144 Harjoituskoulujen opetushenkilöstö

Helsingin yliopiston tutkijat julkaisivat 11 446 julkaisua vuonna 2017. Vertaisarvioiduista tieteellisistä julkaisuista puolet laaditaan kansainvälisenä yhteistyönä.

7 000 Vertaisarvioitua tieteellistä artikkelia (61% julkaisuista)
1 247 Vertaisarvioimatonta tieteellistä kirjoitusta (11% julkaisuista)
239 Tieteellistä kirjaa (monografiat, toimitetut teokset) (2% julkaisuista)
1 983 Ammattiyhteisöille suunnattua julkaisua (17% julkaisuista)
977 Suurelle yleisölle suunnattua julkaisua (9% julkaisuista)

Tutustu Helsingin yliopiston julkaisuihin

Suomen Akatemian huippuyksiköistä Helsingin yliopistossa koordinoidaan 14 yksikköä, lisäksi yliopisto on mukana viidessä muualla koordinoitavassa huippuyksikössä. Akatemiaprofessoreista 13 (41%) on Helsingin yliopistossa.

Suomen Akatemian huippuyksiköt Helsingin yliopistossa

Helsingin yliopiston rahoitus vuonna 2017 (miljoonaa euroa ja %-osuus)

Valtion perusrahoitus    403           60%
Täydentävä rahoitus      258           37%
Sijoitustoiminta ja
varainhankinta                43             6
%
Kokonaistuotot               704           100%

Helsingin yliopiston talouden lukuja 
Helsingin yliopiston tilinpäätökset

Helsingin yliopisto kuuluu ainoana suomalaisyliopistona tutkimusyliopistojen LERU-verkostoon. LERU – The League of European Research Universities – on 23 eurooppalaisen huippuyliopiston muodostama yhteenliittymä, joka edistää perustutkimuksen edellytyksiä ja mahdollisuuksia Euroopassa. 

Vuonna 2017 Helsingin yliopiston opettajista ja tutkijoista 24 prosenttia tuli muualta kuin Suomesta. Kansainvälisiä tutkinto-opiskelijoita Helsingin yliopistossa oli 1 872.

Vuonna 2017 opiskelijavaihtoon lähti 674 opiskelijaa. Helsinkiin saapui 1 252 vaihto-opiskelijaa muualta maailmasta.

Helsingin yliopisto perustettiin Turkuun vuonna 1640 ja yliopiston vuosijuhlaa vietetään yhä Turun Kuninkaallisen Akatemian perustamispäivänä 26.3. Helsinkiin yliopisto muutti Venäjän vallan alla vuonna 1828 ja Suomen itsenäisyyden myötä nimeksi vaihdettiin Helsingin yliopisto.

Kuninkaallinen Turun Akatemia oli yksi Ruotsin suurvaltakauden neljästä valtakunnallisesta yliopistosta. Akateemiseen yhteisöön kuului 11 professoria ja 250 ylioppilasta. Opetus- ja tutkimustyö oli kytketty luterilaiseen teologiaan ja eurooppalaiseen humanismiin. Yliopistossa mietittiin muun muassa maailmankaikkeuden rakennetta, aineen olemusta, mekaniikan lakeja, maan voimavaroja. 

Suomen siirryttyä Venäjän keisarikunnan alaisuuteen 1809 yliopistoa kasvatettiin voimakkaasti. Keisarillisesta Aleksanterin Yliopistosta tuli uuden humboldtilaisen tiede- ja sivistysyliopiston ihanteiden mukainen yhteisö, joka tutki ihmistä ja ympäröivää luontoa tieteellisin menetelmin. 

Suomen itsenäistyttyä 1917 yliopisto sai keskeisen roolin kansallisvaltion ja hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisessa. Yliopistoyhteisön jäsenet edistivät uuden valtion kansainvälistä vuorovaikutusta ja talouselämän kehitystä.

Helsingin yliopiston Katsaus vuoteen kokoaa yhteen vuoden tärkeimmät tapahtumat ja toiminnan tulokset. Strategialähtöisessä raportissa tarkastellaan myös toimintavuoden kehittämiskohteita ja asetettujen tavoitteiden saavuttamista.