Suomen Akatemian huippuyksiköt
Helsingin yliopisto johtaa 7 niistä 12 tutkimuksen huippuyksiköstä, jotka Suomen Akatemia on valinnut vuosiksi 2018–2025. Lisäksi olemme mukana 2 muussa huippuyksikössä. Tutustu huippuyksiköihin tämän sivun kautta!
Mikä on Suomen Akatemian huippuyksikkö?

Suomen Akatemian huippuyksiköiden tarkoitus on uudistaa tutkimusta, kehittää tutkimusympäristöjä ja kouluttaa suomalaisen yhteiskunnan tarpeisiin uusia lahjakkaita tutkijoita.

Huippuyksiköt yhdistävät useita tutkimusryhmiä saman aiheen ympäriltä laajoiksi tutkimuskokonaisuuksiksi – huippuyksiköiksi. Huippuyksiköt ovat oman tieteenalansa kansainvälisessä kärjessä.

Kahdeksan vuoden rahoitus Suomen Akatemialta mahdollistaa pitkäjänteisen, monimutkaisten aihekokonaisuuksien tutkimuksen.

Eurooppalainen oikeus, identiteetti ja historia – Kaius Tuori

Eurooppalaisen oikeuden, identiteetin ja historian tutkimuksen huippuyksikkö tutkii sitä, miten erilaiset tarinat Euroopasta ovat syntyneet.

Nykyinen virallinen tarina Euroopasta syntyi 1900-luvun kriisien tuloksena. EU perustettiin ihanteille ihmisoikeuksista, tasa-arvosta ja taloudellisista mahdollisuuksista. Ihanteiden tuki eurooppalaisten keskuudessa on laskenut samalla, kun Eurooppaan pyrkivät siirtolaiset etsivät juuri niitä asioita.

Eurooppalaisen oikeuden, identiteetin ja historian tutkimuksen huippuyksikkö lisää ymmärrystämme siitä, miten tarinat ja ihanteet Euroopasta vaikuttavat edelleen EU:n toiminnassa. Yksikön tutkimus nostaa myös esille vaihtoehtoisia tarinoita ja antaa äänen ryhmille, joille Eurooppa on jotain muuta kuin turvallisuutta, oikeudenmukaisuutta ja taloudellisia mahdollisuuksia.

Eurooppalaisen oikeuden, identiteetin ja historian tutkimuksen huippuyksikköä johtaa Kaius Tuori. Yksikkö koostuu tutkijoista Helsingin yliopistossa.

Inversiomallinnus ja kuvantaminen – Matti Lassas

Inversiomallinnuksen ja kuvantamisen huippuyksikkö tutkii sitä, millaisilla matemaattisilla käänteisen mallintamisen menetelmillä voi selvittää monimutkaisia käänteisiä, eli inversio-ongelmia.

Käänteiset ongelmat nousevat usein tarpeesta kysyä yksinkertaisia kysymyksiä “toisin päin”.

Esimerkiksi jos yksinkertainen kysymys olisi “Jos tunnemme tarkkaan potilaan sisäelinten koostumuksen, millaisia röntgenkuvia saisimme potilaasta?”, käänteinen kysymys puolestaan olisi “Jos meillä on tietty joukko kaksiuloitteisia röntgenkuvia potilaasta, millainen on potilaan sisäelinten kolmiuloitteinen koostumus?” Tämän kysymyksen ratkaiseva matemaattinen mallinnus mahdollistaa terveydenhuollossa tietokonetomografian.

Inversiomallinnuksen ja kuvantamisen huippuyksikkö tuottaa uusia, tehokkaita ja teoreettisesti kestäviä ratkaisuja käytännön käänteisiin ongelmiin. Yksikkö keskittyy erityisesti kysymyksiin lääketieteen, geofysiikan, avaruustutkimuksen, kaukokartoituksen sekä ympäristö- ja ilmastotutkimuksen aloilla.

Inversiomallinnuksen ja kuvantamisen huippuyksikköä johtaa Matti Lassas. Yksikkö tunnetaan kansainvälisesti maailman johtavana omalla alallaan. Se koostuu tutkimusryhmistä Helsingin yliopistossa, Aalto-yliopistossa, Itä-Suomen yliopistossa, Ilmatieteen laitoksessa, Jyväskylän yliopistossa, LUT-yliopistossa, Oulun yliopistossa ja Tampereen yliopistossa.

Kantasolumetabolia – Pekka Katajisto

Kantasolumetabolian huippuyksikkö tutkii sitä, miten kantasolujen toimintaa voi muokata säätelemällä niiden aineenvaihduntaa.

Kantasoluilla on muista soluista poikkeava aineenvaihdunta. Emme vielä täysin tunne kantasolujen aineenvaihdunnan vaikutusta kantasolujen toimintaan.

Kantasolumetabolian huippuyksikkö tuottaa uutta tutkimustietoa kantasolujen toiminnasta ja kantasolujen aineenvaihdunnan merkityksestä. Yksikön tutkimus edistää uusien kantasolupohjaisten keinojen kehittämistä muun muassa ikääntymiseen liittyviin sairauksiin, kudoksen korjaamiseen, elinten korvaamiseen ja solutason hoitoja diabetekselle.

Kantasolumentabolian huippuyksikköä johtaa Pekka Katajisto. Yksikkö koostuu tutkimusryhmistä, jotka toimivat Helsingin yliopistossa ja Karolinska Institutetissa.

Kasvaingenetiikka – Lauri Aaltonen

Kasvaingenetiikan tutkimuksen huippuyksikkö tutkii sitä, miten potilaan oma geeniperimä vaikuttaa kasvaimen ominaisuuksiin.

Jokainen kasvain on erilainen, koska niiden ominaisuuksiin vaikuttaa niin moni asia: ympäristö, kasvaimen elämän aikana syntyneet geenimuutokset ja potilaan oma perimä. Suomessa on ainutlaatuiset kansalliset geenirekisterit, jotka mahdollistavat väestötasoisen tiedonlouhinnan ja tehokkaan kasvaintutkimuksen perimän näkökulmasta.

Kasvaingenetiikan tutkimuksen huippuyksikkö tuottaa uutta tutkimustietoa kasvainten toiminnasta. Yksikön tutkimus edistää geenitiedon viemistä käytännön potilastyöhön.

Kasvaingenetiikan tutkimuksen huippuyksikköä johtaa Lauri Aaltonen. Yksikkö koostuu tutkimusryhmistä, jotka toimivat Helsingin yliopistossa, Tampereen yliopistossa, Cambridgen yliopistossa ja Suomen Syöpärekisterissä.

Kestävä avaruustiede ja avaruustekniikka – Minna Palmroth

Kestävän avaruustieteen ja -tekniikan huippuyksikkö tutkii sitä, miten avaruutta voi hyödyntää kestävästi tieteen, teknologian ja liiketoiminnan hyväksi.

Avaruuteen ammutaan jatkuvasti enemmän pieniä satelliitteja tieteellisiä, kaupallisia ja sotilaallisia tarkoituksia varten. Niitä ei kuitenkaan usein palauteta maan kiertoradalta. Siksi maan kiertoradalla oli vuonna 2017 jo yli 5 000 tonnia avaruusromua. Avaruusromun takia jotkut kiertoradat eivät enää ole käyttökelpoisia.

Kestävän avaruustieteen ja -tekniikan huippuyksikkö tuottaa etulinjan tutkimustietoa avaruustutkimuksen alalla. Yksikkö kehittää ja aikoo laukaista uuden sukupolven piensatelliittien laivaston, joka kestää säteilyä ja joka voidaan palauttaa kiertoradalta.

Kestävän avaruustieteen ja -tekniikan huippuyksikköä johtaa Minna Palmroth. Yksikkö koostuu tutkimusryhmistä Helsingin yliopistossa, Aalto-yliopistossa, Turun yliopistossa ja Ilmatieteen laitoksessa.

Kompleksitautien genetiikka – Samuli Ripatti

Kompleksitautien genetiikan huippuyksikkö tutkii sitä, miten molekyylitason mekanismeja ymmärtämällä voi paremmin ennustaa, ehkäistä, diagnosoida ja hoitaa kompleksitauteja.

Kompleksitaudit eli monitekijäiset sairaudet ovat sellaisia, usein tavallisia, sairauksia, jotka syntyvät monien seikkojen yhteisvaikutuksesta. Esimerkiksi sydän- ja verisuonitaudit, diabeteksen eri muodot, mielenterveyden häiriöt ja allergiat ovat tällaisia. Suomalaiset geenirekisterit ja ainutlaatuiset väestötutkimukset mahdollistavat suurien tietomassojen käytön tutkimuksessa.

Kompleksitautien genetiikan huippuyksikkö kehittää ja aikoo viedä käytäntöön uutta, suuriin geneettisiin ja kliinisiin tietomassoihin perustuvaa toimintatapaa, jolla voisi paremmin tunnistaa tekijöitä, jotka lisäävät riskiä sairastua tautiin tai suojaa siltä. Yksikkö kehittää myös tapoja, jolla geenitutkimuksen tuloksia voisi viedä käytäntöön kompleksitautien ehkäisyssä ja yksilöllisessä hoidossa.

Kompleksitautien genetiikan huippuyksikköä johtaa Samuli Ripatti. Yksikkö koostuu tutkimusryhmistä Helsingin yliopistossa, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä (HUS) ja Harvardin yliopistossa.

Muinaisen Lähi-idän imperiumit – Saana Svärd

Muinaiset Lähi-idän imperiumit -huippuyksikkö tutkii sitä, kuinka ihmisryhmien sosiaaliset identiteetit muotoutuivat muinaisen Lähi-idän imperiumeissa.

Ajanjaksolla, joka alkaa noin 3 000 vuotta sitten ja päättyy ajanlaskumme alkuun, Lähi-idässä piti valtaa erilaiset imperiumit. Valtasuhteet ja kulloinkin valtaa pitänyt imperiumi vaikuttivat ihmisten identiteettiin, eli keneksi he kokivat itsensä, kuten valtioiden ja yhteiskuntien valtasuhteet tänäkin päivänä vaikuttavat ihmisten identiteettiin.

Muinaiset Lähi-idän imperiumit -huippuyksikön tutkimus lisää ymmärrystämme sitä, miten vaihtuvat valtasuhteet vaikuttavat ihmisten identiteettiin ja elämäntapaan. Yksikkö myös kehittää digitaalisen ihmistieteiden menetelmiä kieliteknologian ja verkostoanalyysien aloilla sekä osallistaa paikallisia yhteisöjä kulttuuriperinnön suojeluun.

Muinaiset Lähi-idän imperiumit -huippuyksikköä johtaa Saana Svärd. Yksikkö koostuu tutkijoista Helsingin yliopistossa ja vierailevista tutkijoista.

Ikääntyminen ja hoiva – Teppo Kröger, Jyväskylän yliopisto

Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikkö tutkii sitä, miten ikääntyminen ja ikäihmisten hoiva muuttuvat.

Hoiva-alalla on meneillään murros, joka johtuu mm. digitalisaatiosta, globalisaatiosta ja väestön ikääntymisestä.

Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikkö tuottaa uutta tietoa ikääntyvän väestön hoivatarpeista, toimijuudesta ja tasa-arvosta sekä muutoksessa olevasta hoivatyöstä. Yksikön tutkimus tuo esille näkökulmia myös mm. vähemmistöryhmien hoivatarpeista ja ikäihmisten taloudellisista hoivaongelmista.

Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikköä johtaa Teppo Kröger. Yksikkö koostuu tutkimusryhmistä Jyväskylän yliopistossa, Tampereen yliopistossa ja Helsingin yliopistossa.

Kvanttiteknologia – Jukka Pekola, Aalto-yliopisto

Kvanttiteknologian huippuyksikkö tutkii kvantti-ilmiöiden hyödyntämistä kvanttilaitteissa ja -sovelluksissa.

Tavoitteena on luoda uusia ratkaisuja kvantti-ilmiöiden hallintaan ja kehittää muun muassa uudenlaisia kvanttilaitteita tilanteessa, jossa kvanttiteknologioiden odotetaan tulevan mullistamaan yhteiskuntamme.

Huippuyksikkö yhdistää alansa kokeellisen, teoreettisen ja soveltavan huippuosaamisen. Huippuyksikön tutkimuksen näköpiirissä olevia sovellusalueita ovat muun muassa kvanttisensorit, -simulaattorit, -kommunikaatio ja -laskenta. Niiden tuomien tieteellisten, taloudellisten ja yhteiskunnallisten hyötyjen odotetaan olevan mittavia.

Kvanttiteknologian huippuyksikköä johtaa Jukka Pekola. Yksikkö koostuu tutkimusryhmistä Aalto-yliopistossa, Helsingin yliopistossa ja VTT:ssa.

Virtuaalinen laboratorio ilmakehän molekyylitason reaktioille ja faasimuutoksille – Hanna Vehkamäki

Virtuaalinen laboratorio ilmakehän molekyylitason reaktioille ja faasimuutoksille -huippuyksikkö tutkii sitä, miten ilmakehän pienhiukkasia muodostuu kaasumaisista aineista. 

Ilmakehän aerosolihiukkasten muodostuminen kytkeytyy kiinteästi kahteen ihmiskunnan suureen haasteeseen: ilmastonmuutokseen ja ilmanlaatuun. Aerosolit nimittäin auttavat viilentämään ilmastoa, mutta lisäävät samalla kuolleisuutta huonon ilmanlaadun vuoksi. 

Keskeinen ongelma aerosolien muodostumisen ennustamisessa on, että muodostumiseen vaikuttaa valtava määrä yhdisteitä ja hyvin monimutkaisia prosesseja. Huippuyksikön tavoitteena on rakentaa interaktiivinen virtuaalilaboratorio, joka yhdistää ilmakehäfysiikan, kemian ja tietojenkäsittelytieteen menetelmiä. 

Huippuyksikkö tuottaa uutta tietoa, jota voidaan käyttää ilmastopäätöksentekoon ja ilmanlaatua parantavan teknologian kehittämiseen. Tekoälyn hyödyntäminen antaa mahdollisuuden ratkaista monia ilmakehätieteiden ratkaisemattomia ongelmia, esimerkiksi reaktiot, jotka ovat vastuussa orgaanisten pienhiukkasten muodostumisesta ja kasvusta. 

Virtuaalilaboratorion tiedeviestintään räätälöidyt versiot tarjoavat myös koululaisille ja suurelle yleisölle mahdollisuuden oivalluksiin paitsi ilmakehätieteestä, myös tieteellisestä prosessista yleisesti. 

Virtuaalinen laboratorio ilmakehän molekyylitason reaktioille ja faasimuutoksille -huippuyksikköä johtaa Hanna Vehkamäki. Huippuyksikkö koostuu tutkimusryhmistä Helsingin yliopistossa, Aalto-yliopistossa, Itä-Suomen yliopistossa ja Tampereen yliopistossa.

Huippuyksiköt 2014–2019

Suomen Akatemian vuosille 2014–2019 valitsemista 14 tutkimuksen huippuyksiköstä seitsemää johdettiin Helsingin yliopistosta:

Näiden lisäksi Helsingin yliopisto osallistui neljän muun huippuyksikön toimintaan:

  • Primaarituottajien molekyylibiologian huippuyksikkö. Huippuyksikköä johti Eva-Mari Aro Turun yliopistossa.
  • Laserkeilauksen huippuyksikkö. Huippuyksikköä johti Juha Hyyppä Geodeettisessa laitoksessa. Mukana olivat myös Oulun yliopisto ja Aalto-yliopisto
  • Centre of Excellence in Research on Mitochondria, Metabolism and Disease (FinMIT). Huippuyksikköä johti Howard Jacobs Tampereen yliopistosta.
  • Rajojen, identiteettien ja transnationalisaation tutkimuksen huippuyksikkö. Huippuyksikköä johti Anssi Paasi Oulun yliopistosta. Mukana oli myös Tampereen yliopisto.
Huippuyksiköt 2012–2017

Suomen Akatemian vuosille 2012–2017 valitsemista 15 tutkimuksen huippuyksiköistä kahdeksaa johdettiin Helsingin yliopistosta:

Näiden lisäksi Helsingin yliopisto osallistui kahden muun huippuyksikön toimintaan:

Etsitkö näitä?