Balttilainen filologia

Balttilaiset kielet kuuluvat indoeurooppalaiseen kieliperheeseen, ja niitä puhutaan pääasiassa Itämeren itä- ja kaakkoispuolella sijaitsevilla alueilla. Nykyään ainoita puhuttuja balttilaisia kieliä ovat liettua ja latvia. Balttilaiset kielet ovat kielitieteellisesti erityisen kiinnostavia siksi, että niissä on säilynyt monia arkaaisia piirteitä indoeurooppalaisesta kantakielestä.  Liettuaa pidetään indoeurooppalaisista nykykielistä kaikkien vanhakantaisimpana.

Tieteenalalla tutkitaan kielikontakteja (erityisesti latvian ja suomalais-ugrilaisten kielten välillä) eli sitä, miten kielet vaikuttavat toisiinsa monikielisissä ympäristöissä, sekä kielten toimintaa yhteiskunnassa, osana ihmisten jokapäiväistä elämää. Myös suomalaisen ja latvialaisen tai liettualaisen kulttuurin, kirjallisuuden ja folkloren vertailu kuuluu aineen tutkimusalaan.

Balttilaisiin kieliin ja kulttuureihin liittyvän tutkimuksen keskeisiä aiheita ovat

  • liettuan, latvian ja suomen sanastojen vertailu (lainat, eri semanttiset ryhmät)
  • balttilaisen ja suomalais-ugrilaisen fraseologian vertailu
  • kieliopillisten elementtien vertailu (prefiksit, suffiksit, prepositioiden rektiot jne.)
  • balttilaisten ja suomalais-ugrilaisten kielten lauseopin vertailu
  • balttilainen nimistöntutkimus
  • balttilainen sosiolingvistiikka
  • balttilaisten ja suomalais-ugrilaisten kielten historia
  • balttilainen kirjallisuus ja kulttuuri