Tutkimus

Ryhmäkuva ihmisistä.

Helsingin yliopiston humanistinen tutkimus ja opetus ovat vahvoilla kansainvälisessä vertailussa: Pohjoismaissa ja Euroopassa kärkijoukossa, maailman mittakaavassa 50 parhaan tuntumassa. Tutkimusalojen laajassa kirjossa menneisyys, nykyisyys, kielet ja kulttuurit nivoutuvat monitieteiseksi kokonaisuudeksi, joka tuottaa korkeatasoista tutkimusta tiedeyhteisön ja ympäröivän yhteiskunnan käyttöön. Erityisiä painoaloja tutkimuksessa ovat kulttuurisen ja kielellisen monimuotoisuuden tutkimus, vuorovaikutuksen tutkimus sekä kieliteknologia ja korpustutkimus.

Humanististen tieteiden ohjelman (2017–2020) tutkimusalueita ovat alkuperäiskulttuurit ja -kielet sekä humanistinen ympäristötutkimus. Ohjelma on  suunnattu vieraileville kansainvälisille professoreille ja tutkijatohtoreille.

Kielten ja kulttuurien tulkki

Maailma kansainvälistyy, ja erilaisten ihmisten ja kulttuurien kohtaaminen on arkipäivää. Kohtaamisissa korostuu vuorovaikutus ja erilaisuuden ymmärtämisen tarve.

Suomen akatemian huippuyksikkö Muinaisen Lähi-idän imperiumit selvittää, miten Etelä-Levantin ja Kaksoisvirran maan suurissa imperiumeissa muutama tuhat vuotta sitten eläneet ihmiset kokivat itsensä ryhmän jäseninä.

Helsinki Area & Language Studies -tutkimusryhmä tuo yhteen maailman eri kieliin laajasti perehtyneitä asiantuntijoita ja tuottaa syvällistä tietoa muista kielistä ja kulttuureista suomalaisen yhteiskunnan käyttöön. Alkuperäiskansatutkimus luo katseen valtakulttuureista marginaaliin. Se keskittyy alkuperäiskansojen monimuotoiseen tietoon ja käsityksiin kulttuureista, kielistä, identiteetistä ja historiasta sekä alkuperäiskansojen merkityksestä.

Ajantasainen ja tarkka tutkimustieto antaa eväitä monien globaalien ympäristö-, ilmastonmuutos- ja hyvinvointiongelmien ratkaisemiseen sekä auttaa esimerkiksi kaupankäynnissä, matkailualalla ja maahanmuuttajien sopeutumisessa.

Venäjää voi ymmärtää

Kuva kirjasta, jossa venäjänkielistä tekstiä.

Ei taloutta ilman politiikkaa, eikä politiikkaa ilman kulttuuria: Venäjän ymmärtämisen pohja on sen kulttuurin syvällisessä ymmärtämisessä. Suomi on Venäjän-tutkimuksen suurvalta, ja humanistisen tiedekunnan Aleksanteri-instituutti on alan johtava tutkimusyhteisö.

Ihmistieteitä digitaalisesti

Digimaailma ei toimisi ilman humanistista otetta. Humanistisen tiedekunnan laajat kieliaineistot tunnetaan maailmalla, ja ne houkuttelevat tänne alojensa huippuja. Varieng-tutkimusyksikön englannin kielen historiallinen tekstikorpus on ollut käytössä jo yli 20 vuoden ajan, ja sitä työstetään yhä kattavammaksi. Kieliteknologian tutkimusta tarvitaan esimerkiksi puhetta ymmärtävien älypuhelinten ja autojen navigaattoreiden kehitykseen. Kielentutkimuksen lisäksi digitaalisen humanistisen tutkimuksen uudet menetelmät avaavat tiedekunnan tutkijoiden käsissä uudenlaisia näkökulmia useilla aloilla historiasta kirjallisuudentutkimukseen.

Euroopan tutkimusneuvosto ERC:n rahoittama tutkimus

    Tutkimusta huipulla