hum-tutkimus-nosto2.jpg

Helsingin yliopiston humanistinen tutkimus ja opetus ovat vahvoilla kansainvälisessä vertailussa: Pohjoismaissa ja Euroopassa kärkijoukossa, maailman mittakaavassa 50 parhaan tuntumassa. Tutkimusalojen laajassa kirjossa menneisyys, nykyisyys, kielet ja kulttuurit nivoutuvat monitieteiseksi kokonaisuudeksi, joka tuottaa korkeatasoista tutkimusta tiedeyhteisön ja ympäröivän yhteiskunnan käyttöön. Erityisiä painoaloja tutkimuksessa ovat kulttuurisen ja kielellisen monimuotoisuuden tutkimus, vuorovaikutuksen tutkimus sekä kieliteknologia ja korpustutkimus.

Kielten ja kulttuurien tulkki

Maailma kansainvälistyy, ja erilaisten ihmisten ja kulttuurien kohtaaminen on arkipäivää. Kohtaamisissa korostuu vuorovaikutus ja erilaisuuden ymmärtämisen tarve.

Helsinki Area & Language Studies -tutkimusryhmä tuo yhteen maailman eri kieliin laajasti perehtyneitä asiantuntijoita, ja tuottaa syvällistä tietoa muista kielistä ja kulttuureista suomalaisen yhteiskunnan käyttöön. Alkuperäiskansatutkimus luo katseen valtakulttuureista marginaaliin. Se keskittyy alkuperäiskansojen monimuotoiseen tietoon ja käsityksiin kulttuureista, kielistä, identiteetistä ja historiasta sekä alkuperäiskansojen merkityksestä.

Ajantasainen ja tarkka tutkimustieto antaa eväitä monien globaalien ympäristö-, ilmastonmuutos- ja hyvinvointiongelmien ratkaisemiseen sekä auttaa esimerkiksi kaupankäynnissä, matkailualalla ja maahanmuuttajien sopeutumisessa.

Yhteisten kokemusten jäljillä

Mitä tarvitaan siihen, että keskustelijat ymmärtävät toisiaan? Miten sosiaalinen vuorovaikutus toimii? Kielentutkijat etsivät vastauksia näihin kysymyksiin yhdessä sosiaalitieteilijöiden kanssa Intersubjektiivisuus vuorovaikutuksessa -hankkeessa. Hanke on Suomen Akatemian tutkimuksen huippuyksikkö 2012-2017, ja sitä johtaa suomen kielen professori Marja-Leena Sorjonen.

Historiantutkimus tarkastelee yhteisöllisyyttä ja vuorovaikutusta muun muassa aatehistorian, demokratian ja talouden näkökulmista. Akatemiaprofessori Markku Peltonen tutkii edustuksellisen demokratian alkuvaiheita ja Demokratian voimavirrat -suurhankkeessa selvitellään kansanvallan konteksteja ja ominaispiirteitä Suomessa ja Ruotsissa. Professori Markku Kuisman johtama Capitalism, State and Society -tutkimusryhmä tutkii kapitalismin ja yhteiskunnan vuorovaikutusta modernissa Euroopassa.

Venäjää voi ymmärtää

hum-tutkimus-nosto.jpg

Ei taloutta ilman politiikkaa, eikä politiikkaa ilman kulttuuria: Venäjän ymmärtämisen pohja on sen kulttuurin syvällisessä ymmärtämisessä. Suomi on Venäjän-tutkimuksen suurvalta, ja humanistisen tiedekunnan Aleksanteri-instituutti on alan johtava tutkimusyhteisö. Tiedekunnan tutkijat tuovat panoksensa Venäjän laaja-alaiseen ymmärtämiseen Suomen Akatemian Venäjän huippututkimusyksikössä 2012–2017. Huippuyksikkö tarkastelee Venäjän modernisaatiota valintojen näkökulmasta. Valintoihin vaikuttavat yhteiskunnan resurssit, pelisäännöt sekä taloudelliset ja poliittiset haasteet, joita puolestaan määrittävät vahvat, kauas Venäjän menneisyyteen juontavat kulttuuriset reunaehdot.

Ihmistieteitä digitaalisesti

Digimaailma ei toimisi ilman humanistista otetta. Humanistisen tiedekunnan laajat kieliaineistot tunnetaan maailmalla, ja ne houkuttelevat tänne alojensa huippuja. Varieng-tutkimusyksikön englannin kielen historiallinen tekstikorpus on ollut käytössä jo yli 20 vuoden ajan, ja sitä työstetään yhä kattavammaksi. Kieliteknologian tutkimusta tarvitaan esimerkiksi puhetta ymmärtävien älypuhelinten ja autojen navigaattoreiden kehitykseen. Kielentutkimuksen lisäksi digitaalisen humanistisen tutkimuksen uudet menetelmät avaavat tiedekunnan tutkijoiden käsissä uudenlaisia näkökulmia useilla aloilla historiasta kirjallisuudentutkimukseen.