Tutkimus

hum-tutkimus-nosto2.jpg

Helsingin yliopiston humanistinen tutkimus ja opetus ovat vahvoilla kansainvälisessä vertailussa: Pohjoismaissa ja Euroopassa kärkijoukossa, maailman mittakaavassa 50 parhaan tuntumassa. Tutkimusalojen laajassa kirjossa menneisyys, nykyisyys, kielet ja kulttuurit nivoutuvat monitieteiseksi kokonaisuudeksi, joka tuottaa korkeatasoista tutkimusta tiedeyhteisön ja ympäröivän yhteiskunnan käyttöön. Erityisiä painoaloja tutkimuksessa ovat kulttuurisen ja kielellisen monimuotoisuuden tutkimus, vuorovaikutuksen tutkimus sekä kieliteknologia ja korpustutkimus.

Kielten ja kulttuurien tulkki

Maailma kansainvälistyy, ja erilaisten ihmisten ja kulttuurien kohtaaminen on arkipäivää. Kohtaamisissa korostuu vuorovaikutus ja erilaisuuden ymmärtämisen tarve.

Helsinki Area & Language Studies -tutkimusryhmä tuo yhteen maailman eri kieliin laajasti perehtyneitä asiantuntijoita, ja tuottaa syvällistä tietoa muista kielistä ja kulttuureista suomalaisen yhteiskunnan käyttöön. Alkuperäiskansatutkimus luo katseen valtakulttuureista marginaaliin. Se keskittyy alkuperäiskansojen monimuotoiseen tietoon ja käsityksiin kulttuureista, kielistä, identiteetistä ja historiasta sekä alkuperäiskansojen merkityksestä.

Ajantasainen ja tarkka tutkimustieto antaa eväitä monien globaalien ympäristö-, ilmastonmuutos- ja hyvinvointiongelmien ratkaisemiseen sekä auttaa esimerkiksi kaupankäynnissä, matkailualalla ja maahanmuuttajien sopeutumisessa.

Yhteisten kokemusten jäljillä

Mitä tarvitaan siihen, että keskustelijat ymmärtävät toisiaan? Miten sosiaalinen vuorovaikutus toimii? Kielentutkijat etsivät vastauksia näihin kysymyksiin yhdessä sosiaalitieteilijöiden kanssa Intersubjektiivisuus vuorovaikutuksessa -hankkeessa. Hanke on Suomen Akatemian tutkimuksen huippuyksikkö 2012–2017, ja sitä johtaa suomen kielen professori Marja-Leena Sorjonen.

Historiantutkimus tarkastelee yhteisöllisyyttä ja vuorovaikutusta muun muassa aatehistorian, demokratian ja talouden näkökulmista. Akatemiaprofessori Markku Peltonen tutkii edustuksellisen demokratian alkuvaiheita ja Demokratian voimavirrat -suurhankkeessa selvitellään kansanvallan konteksteja ja ominaispiirteitä Suomessa ja Ruotsissa. Professori Markku Kuisman johtama Capitalism, State and Society -tutkimusryhmä tutkii kapitalismin ja yhteiskunnan vuorovaikutusta modernissa Euroopassa.

Venäjää voi ymmärtää

hum-tutkimus-nosto.jpg

Ei taloutta ilman politiikkaa, eikä politiikkaa ilman kulttuuria: Venäjän ymmärtämisen pohja on sen kulttuurin syvällisessä ymmärtämisessä. Suomi on Venäjän-tutkimuksen suurvalta, ja humanistisen tiedekunnan Aleksanteri-instituutti on alan johtava tutkimusyhteisö. Tiedekunnan tutkijat tuovat panoksensa Venäjän laaja-alaiseen ymmärtämiseen Suomen Akatemian Venäjän huippututkimusyksikössä 2012–2017. Huippuyksikkö tarkastelee Venäjän modernisaatiota valintojen näkökulmasta. Valintoihin vaikuttavat yhteiskunnan resurssit, pelisäännöt sekä taloudelliset ja poliittiset haasteet, joita puolestaan määrittävät vahvat, kauas Venäjän menneisyyteen juontavat kulttuuriset reunaehdot.

Ihmistieteitä digitaalisesti

Digimaailma ei toimisi ilman humanistista otetta. Humanistisen tiedekunnan laajat kieliaineistot tunnetaan maailmalla, ja ne houkuttelevat tänne alojensa huippuja. Varieng-tutkimusyksikön englannin kielen historiallinen tekstikorpus on ollut käytössä jo yli 20 vuoden ajan, ja sitä työstetään yhä kattavammaksi. Kieliteknologian tutkimusta tarvitaan esimerkiksi puhetta ymmärtävien älypuhelinten ja autojen navigaattoreiden kehitykseen. Kielentutkimuksen lisäksi digitaalisen humanistisen tutkimuksen uudet menetelmät avaavat tiedekunnan tutkijoiden käsissä uudenlaisia näkökulmia useilla aloilla historiasta kirjallisuudentutkimukseen.

Euroopan tutkimusneuvosto ERC:n rahoittama tutkimus

  • Samu Niskanen's project Medieval publishing identifies the authors writing in Latin published original works during the period from c. 1000 to 1500.
  • José Filipe Silva's project Rationality in Perception: Transformations of Mind and Cognition 1250–1550 aims to provide a more detailed and systematic account of the models of cognition that developed in the period 1250-1550.
  • Marja Vierros' project Digital Grammar of Greek Documentary Papyri tries to develop an open access tool for studying Greek to benefit the academic community.
  • Josephine HoegaertsVocal Articulations of Parliamentary Identity and Empire project studies the political landscape of the 19th century as well as the impact of political rhetoric in European countries and their colonies.
  • Maria Lasonen-Aarnio's project Success and Competence in Epistemology and Beyond develops and applies a new approach in epistemology.
  • Tuomas Tahko's research project will pursue the question of what, if anything, unifies the natural sciences from the perspective of metaphysics and philosophy of science.
  • Jörg Tiedemann's research tries to develop models for natural language understanding trained on implicit information given by large collections of human translations.
  • Jan von Plato’s project belongs to logic and its development. Its aim is to study the shorthand notes the Princeton logician Kurt Gödel, who was of Viennese origin, left behind.
  • Judith Pallot examines the specific features of the Russian system of punishment inherited from the Soviet period, which shapes how prisoners are managed in the correctional facilities of the Russian Federation at the present time and how this affects the experiences of the imprisonment of different ethnic minorities.
  • Volker Heyd aims to investigate how events from 5,000 years ago are still having an impact on European culture and genetic heritage.

    Tutkimusta huipulla