Aasian kielet

Aasian kieliin (hindi, japani, kiina, korea ja urdu) liittyvät tutkimusaiheet vaihtelevat kielihistoriasta ja yleisestä kieliteoriasta kielenkäyttöön ja kielen ja yhteiskunnan suhteeseen, yksittäisten kirjailijoiden teosten analyysistä kirjallisuustieteen periaatteellisiin kysymyksiin ja kokonaisten aikakausien kuvauksiin.

Kielentutkimuksessa painopistealoja ovat mm.

  • (korean) fonetiikka, fonologia, syntaksi ja pragmatiikka
  • diskurssintutkimus (esim. koreankielinen kirjallisuus, draama ja elokuva, laki- ja oikeuskieli Japanissa, mediarepresentaatio Japanissa, japani perintökielenä)
  • tyylit ja rekisterit, kielellinen kohteliaisuus
  • Kiinan vähemmistökielet ja kiinan kielen variaatio
  • (Itä-)Aasian kielten kirjoitusjärjestelmät ja niiden omaksuminen
  • kielidokumentaatio
  • kontrastiivinen kielentutkimus
  • kääntäminen (japanista suomeen)
  • Aasian kielten opettaminen vieraana kielenä ja kielenoppiminen
  • kieltenopettajien koulutus ja ammatillinen kehittyminen
  • hindin ja urdun kehitys sekä siihen vaikuttavat poliittiset ja yhteiskunnalliset tekijät
  • kielten uhanalaisuus ja elvyttäminen
  • kielikontaktit ja kieliasenteet
  • kieli(koulutus)politiikka

Kielentutkimuksen, kirjallisuuden ja kulttuurin risteyskohdissa tutkimuksen painopistealoina ovat lisäksi

  • kieli ja populaarikulttuuri
  • kulutuskulttuuri ja media Japanissa
  • suufirunous ja rituaalinen konteksti
  • kognitiivinen runoudentutkimus (urdu, persia)
  • persiankielinen kirjallisuus Intiassa

Aasian kielten opetus ja tutkimus kytkeytyy kiinteästi Itä- ja Etelä-Aasian kulttuurien ja yhteiskuntien ja sekä monikielisyyden tutkimukseen.

Show more info
Projektit
Julkaisut