Sosiologia

© Anu Korhonen

Sosiologia on perustava yhteiskuntatiede, joka tutkii yhteiskunnan rakennetta ja sen muutoksia sekä sosiaalisia toimintaa, arvoja ja asenteita. Sen tarkastelukohteet ulottuvat globalisaatiosta ja kokonaisista yhteiskunnista intiimeihin sosiaalisiin suhteisiin. Sosiologia elää yhteiskunnan mukana; tutkittavina ovat muun muassa maahanmuutto ja maahanmuuttajien kotoutuminen, kaupunkielämä, medioiden ja teknologioiden käyttö sekä kotouttaminen, taloudellinen eriarvoisuus ja finanssikriisien synty. Tärkeitä aiheita ovat myös yhteiskunnallinen liikehdintä ja osallistuminen; eriarvoisuus terveydenhoidon piirissä ja muualla; riippuvuudet; lapsuus ja nuoruus; instituutiot, organisaatiot ja yhteisöt kuten perheet, kaupungit, hyvinvointivaltio; sosiaalinen vuorovaikutus ja sosiaaliset verkostot.

Väestötiede

Miksi korkeasti koulutetut naiset hankkivat vähemmän lapsia, suurituloiset elävät pidempään, nuoret kouluttautuvat samankaltaisiin ammatteihin kuin vanhempansa, leskeksi jääneet sairastuvat helpommin tai huono-osaisuus tuntuu periytyvän sukupolvelta toiselle? Väestöntutkimuksessa pyritään löytämään vastauksia näihin ja moniin muihin yhteiskunnallisesti tärkeisiin kysymyksiin tutkimalla väestöryhmiä erottavia ja yhdistäviä tekijöitä käyttämällä kysely- ja haastatteluaineistoja, väestörekistereitä ja monia muita tilastoaineistoja.

Formaali väestötiede tutkii väestön määrää ja rakennetta, syntyvyyttä, kuolleisuutta ja muuttoliikettä. Sosiaalinen väestötiede eli väestöntutkimus tutkii sosiaalisten tekijöiden vaikutusta esimerkiksi terveyteen, koulutukseen, eläkkeelle jäämisessä sekä muuttoliikkeeseen ja toisaalta näiden tekijöiden vaikutusta yhteiskuntaan. Väestötieteellinen ajattelu ei liity niinkään siihen, mitä sosiaalisia ilmiöitä tutkitaan, vaan siihen miten niitä tutkitaan. Väestötieteilijä haluaa aina tietää miten yleinen jokin ilmiö on ja mitkä yhteiskunnalliset ja muut tekijät vaikuttavat näiden ilmiöiden taustalla.

Mitä sosiologia on?

Sosiologian tarkastelukohteet vaihtelevat globalisaatiosta ja kokonaisista yhteiskunnista intiimeihin sosiaalisiin suhteisiin. Tutkittavina ovat yhteiskunnan rakenne ja sen muutos; kansalaisten liikehdintä ja osallistuminen; terveyden eriarvoisuus; riippuvuudet; lapsuus ja nuoruus; instituutiot, organisaatiot ja yhteisöt kuten perheet, kaupungit, hyvinvointivaltio; sosiaalinen toiminta, vuorovaikutus ja sosiaaliset verkostot; ihmisten arvot, asenteet ja puhetavat.

Sosiologinen ajattelutapa tekee mahdolliseksi jokapäiväisten käsitysten kyseenalaistamisen ja tietoisen etääntymisen totunnaisista ajattelutavoista. Koska sosiologian näkökulmat ja tutkimustulokset menevät totunnaisia käsityksiä syvemmälle, paljastavat piileviä ongelmia ja avaavat näkyviin uusia vaihtoehtoja, sosiologialla on vahva kriittinen potentiaali. Samoista syistä se on käyttökelpoinen myös pätevää tietoa vaativassa päätöksenteossa ja suunnittelussa.

Sosiologia on laaja-alainen yhteiskuntatiede. Sen keskeisiä alueita ovat yhteiskunnan rakennetta sekä sosiaalista toimintaa koskeva teoria ja tutkimus. Kukin opiskelija perehtyy tarkemmin myös ainakin kahteen yleisen sosiologian tutkimusalaan kuten esimerkiksi perhesosiologiaan tai kaupunkisosiologiaan. Tavoitteena on, että sosiologian opiskelijat valmistuvat asiantuntijoiksi, jotka pystyvät itsenäisesti hankkimaan ja erittelemään tietoa yhteiskunnan ilmiöistä sekä muokkaamaan ja käyttämään sitä hyväksi eri tehtävissä.

Sosiologian piirissä on jatkuvasti käynnissä useita eri aihealueiden tutkimushankkeita, joista monet tehdään yhteistyössä muiden alojen ja yliopistojen kanssa.

Tutkimuksen nykyisiä painoaloja ovat esimerkiksi:

  • Addiktioiden ja peliriippuvuuksien tutkimus
  • Kaupunkitutkimus, mm. alueellinen eriytyminen ja naapurustojen sosiaalinen rakenne
  • Maahanmuuttajien sosiaalisen tilanteen tutkimus
  • Nuoruuden ja ikääntymisen tutkimus
  • Sosiaalisen vuorovaikutuksen keskustelunanalyyttinen tutkimus
  • Sosiologian ja sosiaalisen teorian tutkimus
  • Terveyserojen syiden ja seurausten tutkimus

Löydät sosiologian tutkijat ja tarkempaa tietoa heidän tutkimuksestaan Tuhat -tutkimustietojärjestelmästä. Voit myös etsiä henkilöitä yhteystietohausta.

Tieteenalavastaava: professori Ilkka Arminen

Et­sit­kö tut­ki­jaa, yli­opis­to­lais­ta tai yk­sik­köä?

Sosiologian posti- ja käyntiosoite
PL 18 (Unioninkatu 35)
00014 Helsingin yliopisto

Tieteenalan kaikki tutkimushankkeet on luetteloitu Tuhat-tutkimustietojärjestelmässä. 

Sosiologian tieteenalalla tutkittavien yhteiskunnallisten ilmiöiden kirjo on laaja. Tämä mahdollistaa myös laaja-alaisen opinto-ohjelman tarjoamisen niin kandidaatti-, maisteri- kuin jatko-opiskelijoillekin. Suomen ja ruotsinkielisten ohjelmien lisäksi olemme mukana englanninkielisessä Contemporary Societies -maisteriohjelmassa. Lisäksi on mahdollista suorittaa opinnot myös kaupunkitutkimuksen ja suunnittelun maisteriohjelmassa. Maisterivaiheessa on mahdollista valita myös väestötieteen linja.

Koulutuksemme antaa valmiudet toimia suunnittelu-, hallinto- ja tilastointitehtävissä, opettajina aikuiskoulutuksessa sekä toimittajina ja muissa tiedotustehtävissä. Monet sosiologit toimivat tutkijoina tai päätöksenteon asiantuntijoina.

Koulutusohjelmat, joissa sosiologiaa opetetaan