© Anu Korhonen

Sosiologia on perustava yhteiskuntatiede, joka tutkii yhteiskunnan rakennetta ja sen muutoksia sekä sosiaalisia toimintaa, arvoja ja asenteita. Sen tarkastelukohteet ulottuvat globalisaatiosta ja kokonaisista yhteiskunnista intiimeihin sosiaalisiin suhteisiin. Sosiologia elää yhteiskunnan mukana; tutkittavina ovat muun muassa maahanmuutto ja maahanmuuttajien kotoutuminen, kaupunkielämä, medioiden ja teknologioiden käyttö sekä kotouttaminen, taloudellinen eriarvoisuus ja finanssikriisien synty. Tärkeitä aiheita ovat myös yhteiskunnallinen liikehdintä ja osallistuminen; eriarvoisuus terveydenhoidon piirissä ja muualla; riippuvuudet; lapsuus ja nuoruus; instituutiot, organisaatiot ja yhteisöt kuten perheet, kaupungit, hyvinvointivaltio; sosiaalinen vuorovaikutus ja sosiaaliset verkostot.

Väestötiede

Miksi korkeasti koulutetut naiset hankkivat vähemmän lapsia, suurituloiset elävät pidempään, nuoret kouluttautuvat samankaltaisiin ammatteihin kuin vanhempansa, leskeksi jääneet sairastuvat helpommin tai huono-osaisuus tuntuu periytyvän sukupolvelta toiselle? Väestöntutkimuksessa pyritään löytämään vastauksia näihin ja moniin muihin yhteiskunnallisesti tärkeisiin kysymyksiin tutkimalla väestöryhmiä erottavia ja yhdistäviä tekijöitä käyttämällä kysely- ja haastatteluaineistoja, väestörekistereitä ja monia muita tilastoaineistoja.

Formaali väestötiede tutkii väestön määrää ja rakennetta, syntyvyyttä, kuolleisuutta ja muuttoliikettä. Sosiaalinen väestötiede eli väestöntutkimus tutkii sosiaalisten tekijöiden vaikutusta esimerkiksi terveyteen, koulutukseen, eläkkeelle jäämisessä sekä muuttoliikkeeseen ja toisaalta näiden tekijöiden vaikutusta yhteiskuntaan. Väestötieteellinen ajattelu ei liity niinkään siihen, mitä sosiaalisia ilmiöitä tutkitaan, vaan siihen miten niitä tutkitaan. Väestötieteilijä haluaa aina tietää miten yleinen jokin ilmiö on ja mitkä yhteiskunnalliset ja muut tekijät vaikuttavat näiden ilmiöiden taustalla.