Filosofinen etiikka tutkii perustavia arvoihin ja pitämiseen liittyviä kysymyksiä. Siihen kuuluu järjestelmällinen normatiivinen pohdinta siitä, mikä on hyvää ja miksi ja mitkä teot ovat oikein tai väärin. Sen piiriin kuuluvat myös metaeettiset kysymykset siitä, mitä hyvyys tai oikeellisuus ylipäänsä ovat, mitä pitämispuhe tarkoittaa, mikä on moraalisen ajattelun luonne ja kuinka voimme saada tietoa moraalisista totuuksista, jos niitä on. Soveltava etiikka hyödyntää normatiivisia ja metaeettisiä näkemyksiä erilaisten käytännöllisten ongelmien tarkastelussa liittyen esimerkiksi lääketieteeseen, tekoälyyn, ympäristökysymyksiin, eläinten kohteluun ja ihmissuhteisiin.
Yhteiskuntafilosofia keskittyy perustaviin kysymyksiin siitä, mikä tekee yhteiskunnasta hyvän. Se tarkastelee käsitteellisiä kysymyksiä oikeudenmukaisuudesta, tasa-arvosta, kansalaisuudesta, demokratiasta ja vallan ja poliittisten instituutioiden luonteesta. Se kysyy normatiivisia kysymyksiä poliittisen auktoriteetin oikeutuksesta, yksilöiden ja ryhmien oikeuksista, hyvien asioiden jakamisesta, yhteiskuntakritiikin perusteista ja oikeista tavoista vastata epäoikeudenmukaisuuteen ja vääryyteen. Näitä ongelmia pohditaan myös koko maailman mittakaavassa perehtymällä globaaliin oikeudenmukaisuuteen ja eriarvoisuuteen sekä kosmopoliittisen poliittisen järjestyksen luonteeseen ja mahdollisuuksiin.
Yhteiskuntatieteiden filosofia pureutuu ihmisiin ja yhteiskuntaan kohdistuvan tieteellisen tutkimuksen perustaviin käsitteellisiin ja menetelmällisiin kysymyksiin. Mikä tekee yhteiskuntatieteellisestä selityksestä hyvän? Kuinka erilaiset yhteistoiminnan muodot tulisi käsitteellistää? Kuinka tieteellisten teorioiden ja todistusaineiston tulisi vaikuttaa demokraattiseen päätöksentekoon kestävän yhteiskunnallisen kehityksen edistämiseksi? Päämääränämme on tehdä filosofiaa, joka on aidosti relevanttia yhteiskunnan tutkimukselle. Käytännölliseen filosofiaan kuuluu myös
Käytännöllinen filosofia järjestää useita englanninkielisiä tutkimusseminaareja, joissa omat ja vierailevat tutkijat esittelevät työtään. Ne ovat kaikille avoimia, joskin joskus vaaditaan ennakkoon rekisteröitymistä.
Helsingin yliopiston filosofia-tieteenalat (käytännöllinen, teoreettinen ja ruotsinkielinen) ovat yhdessä kansainvälistä huipputasoa.
Osa tutkimushankkeiden nimistä ovat englanninkielisiä.
Osa tutkimushankkeiden nimistä ovat englanninkielisiä.
Käytännöllisen filosofian opinnot tähtäävät arvoja, inhimillistä toimintaa ja yhteiskuntaa koskevan filosofisen analyysin ja argumentaation taitojen kehittämiseen. Päämääränä on myös oppia soveltamaan filosofista ajattelua laajaan yhteiskunnallisten kysymysten kirjoon.
Vuodesta 2017 alkaen Helsingin yliopisto on tarjonnut yhteiset kandidaatti- ja maisteriohjelmat kaikille filosofian opiskelijoille. Käytännöllisen filosofian tutkintovaatimukset ja nimikkeet kuitenkin eroavat teoreettisesta filosofiasta. Humanistinen tiedekunta hallinnoi filosofian kandiohjelmaa ja valtiotieteellinen tiedekunta maisteriohjelmaa. Valtiotieteellisessä tiedekunnassa opiskelevien pääaine on käytännöllinen filosofia ja he saavat valmistuessaan valtiotieteiden kandidaatin tai maisterin tutkinnon.
Tutustu myös kaikkien filosofian opiskelijoiden aktiiviseen ja elinvoimaiseen ainejärjestöön
Käytännöllinen filosofia on monella tapaa yhteydessä muuhun yliopistoon, yhteiskuntaan ja suureen yleisöön. Näitä vuorovaikutuksen tapoja ovat esimerkiksi
Käytännöllisestä filosofiasta valmistuneet ovat töissä hyvin monenlaisissa ammateissa julkisella ja yksityisellä sektorilla. Monet ovat tutkijoita ja opettajia yliopistoissa tai kouluissa. Käytännöllisiä filosofeja löytyy myös esimerkiksi erilaisista hallintotehtävistä, viestintäalalta, kustannusalalta ja yrittäjien ja konsulttien joukosta.
Tietoa myös muista tutkijoistamme löytyy
Tieteenalavastaava:
Filosofian maisteriohjelman johtaja:
PL 24 (Unioninkatu 40)
00014 Helsingin yliopisto