Sosiaali- ja kulttuuriantropologia tarkastelee inhimillisten kulttuurien ja yhteiskunnan muotojen kirjoa vertailevan etnografisen tutkimuksen kautta.
Antropologian yleinen tavoite on pysynyt samana, vaikka sen menetelmät ovat kehittyneet ja sen tutkimus on kohdistunut yhä uusiin elämänmuotoihin ja erilaisten inhimillisten maailmojen välisiin suhteisiin. Tällä hetkellä tieteenalallamme tutkitaan raja-alueiden politiikkaa, valtion muodostusta, ilmastonmuutosta, muuttoliikkeitä, sosiaalisen kognition kehitystä erilaisissa kulttuurisissa ympäristöissä, uskonnollisia liikkeitä ja sekularismia sekä niihin liittyviä eettisiä ja moraalisia kysymyksiä.
Antropologia kiinnostavat sekä mikrotason sosiaalinen elämä että globaalin tason ilmiöt, ja hän pyrkii jatkuvasti laajentamaan oman asiantuntijuutensa rajoja.
Antropologian opetus Helsingin yliopistolla painottaa kenttätyön perinnettä, jonka kautta moderni antropologia on yhteydessä monien kulttuuria, yhteiskuntaa ja inhimillistä käyttäytymistä tutkivien tieteenalojen aiheisiin ja kysymyksiin. Antropologian opinnoissa perehdytään laaja-alaisesti niihin tutkimusperinteisiin ja filosofisiin ja teoreettisiin kysymyksiin, joita antropologit ovat pohtineet kautta tieteenalan historian. Lisäksi opinto-ohjelman tarkoitus on varmistaa, että jokainen opiskelija on perillä nykyantropologian keskusteluista, tutkimusmenetelmistä ja eri puolilla maailmaa tehdystä etnografisesta tutkimuksesta.
Tieteenalalla ovat parhaillaan käynnissä seuraavat tutkimusprojektit:
Päättyneet tutkimusprojektit:
Väitöskirjat ovat pääosin englanniksi.
Syksystä 2017 alkaen, sosiaali- ja kulttuuriantropologiaa opetetaan yhteiskunnallisen muutoksen -koulutusohjelman kandidaatin ja maisterin opinnoissa. Kandidaatin tutkinto on suunniteltu suoritettavaksi kolmen vuoden ja maisterin tutkinto kahden vuoden täysipäiväisellä opiskelulla. Molemmat ohjelmat opetetaan neljän tieteenalan yhteistyönä: antropologia, kehitysmaatutkimus, poliittinen historia sekä talous- ja sosiaalihistoria.
Kandiohjelmassa opiskelijat voivat valita antropologian opintosuunnakseen yhden vuoden yhteisten opintojen jälkeen. Yhteiskunnallisen muutoksen maisteriohjelma on kokonaan antropologinen, valinnaisia opintoja ja yhtä monitieteistä kurssia lukuun ottamatta. Sosiaali- ja kulttuuriantropologia kuuluu sosiaalitieteitten tohtoriohjelmaan, minne voi siis hakeutua tekemään antropologiaan keskittyviä jatko-opintoja ja kirjoittamaan antropologista väitöskirjaa.
Tulevat opiskelijat voivat hakea ohjelmaan niin kandidaatin kuin maisterinkin tasolla. Kandidaattiohjelmaan valittu opiskelija saa myös oikeuden jatkaa opintojaan maisteriohjelmassa suoritettuaan kandidaatintutkintonsa. Maisteriohjelmaan hyväksytään lisäksi opiskelijoita, joilla on soveltuva kandidaatintutkinto toisesta yliopistosta tai tiedekunnasta. Kansainväliset opiskelijat voivat opiskella antropologiaa maisteritasolla kansainvälisessä Contemporary Societies -maisteriohjelmassa.
Tavoitteenamme on antaa kattava antropologinen koulutus antropologiaan erikoistuville opiskelijoillemme. Maisteriopintojen kurssit käsittelevät monipuolisesti erilaisia antropologisia tutkimusaiheita sekä teoreettisesta että metodologisesta näkökulmasta. Molempien tutkintojen opetus edellyttää myös opiskelijoilta osallistumista seminaariin, joka tukee heidän itse valitsemansa aiheen pohjalta tehtävää tutkielmaa. Maisterin opintoihin kuuluva pro gradu -tutkielma on antropologiassa tyypillisesti perustunut etnografisen kenttätyön aikana kerättyyn aineistoon.
Antropologisen koulutuksen lisäksi koulutusohjelma tarjoaa laajan valikoiman yhteiskuntatieteellisiä menetelmä- ja teoriakursseja. Maisteritasolla suuri osa antropologian opinnoista käydään englanniksi, minkä vuoksi kansainväliset ja suomalaiset opiskelijat voivat käydä samoja tieteenalakohtaisia kursseja ja seminaareja.
Antropologiaan sisältyvät holistinen näkökulma, etnografinen menetelmä sekä analyyttinen ajattelu auttavat ymmärtämään laajoja ja monimutkaisia kokonaisuuksia. Sosiaalisen vuorovaikutuksen ja kulttuurin muutoksen ymmärtämistä ei voi automatisoida, joten antropologisen asiantuntemuksen omaaville on kysyntää myös tulevaisuudessa.
Suuri osa antropologian opinnoista kertyvää asiantuntijuutta on kyky työskennellä monien alojen tehtävissä ja erilaisissa ammatillisissa ympäristöissä sekä kehittää ratkaisuja uusien tilanteiden tuottamiin, vaikeasti ennustettaviin ongelmiin. Erilaisten tutkimushankkeiden lisäksi antropologit työllistyvät niin kansainvälisten kuin kotimaistenkin organisaatioiden, julkishallinnon ja yritysten asiantuntijatehtävissä sekä journalisteina ja muilla viestintäaloilla. Antropologit ovat myös haluttuja opettajia sekä yliopistoissa että muissa oppilaitoksissa, ja heille on erityistä tarvetta kansalaisjärjestöissä ja museoalalla sekä sosiaali- ja kulttuurialan hankkeissa. Antropologista osaamista arvostetaan erityisesti palvelumuotoilua tekevissä yrityksissä, ja antropologia antaa hyvät valmiudet toimia maahanmuuttoon ja monikulttuurisuuteen liittyvissä tehtävissä ja projekteissa. Antropologien taitoa tulkita kulttuureja tarvitaan myös, kun halutaan ymmärtää esimerkiksi sosiaaliluokkien välisiä eroja, kuluttajan ja tuotteen välistä suhdetta tai lain ja sen kohteen välistä vuorovaikutusta.
Tieteenalavastaava: Yliopistonlehtori
PL 18 (Unioninkatu 35)
00014 Helsingin yliopisto