Helsingin yliopistoon pyrki tänä vuonna opiskelemaan reilut 24 200 hakijaa, mikä on yhdeksän prosenttia vähemmän kuin viime vuonna. Hakijoista hyväksytyiksi tuli noin 15 prosenttia.
Hakijamäärät vähenivät parisenkymmentä prosenttia
Tiedekuntien sisällä hakukohteiden välillä on kuitenkin eroja.
Vetovoimaansa paransi
– Koulutus valmistaa tiettyyn ammattiin, ja alalta työllistyy hyvin. Lisäksi pääsykoe oli tänä vuonna eri päivänä kuin
Lukumääräisesti eniten pyrkijöitä oli käyttäytymistieteelliseen, humanistiseen ja valtiotieteelliseen tiedekuntaan. Aloituspaikkoihin nähden tiukin seula oli psykologian, sosiaalipsykologian, sosiaalityön ja yleisen valtio-opin (maailmanpolitiikan tutkimuksen linja) oppiaineisiin. Näissä hakukohteissa hakijoita oli 31–35 jokaista aloituspaikkaa kohti. Ensisijaisia hakijoita oli paljon myös viestintään, Aasian tutkimukseen ja logopediaan.
Ensikertalaiskiintiöt käyttöön vuoden kuluttua
Tänä vuonna opiskelijavalinnassa oli ensimmäistä kertaa käytössä valtakunnallinen korkeakoulujen yhteishaku. Siinä ovat mukana kaikki yliopistot ja ammattikorkeakoulut.
Jokaiselle hakijalle tarjotaan korkeintaan yhtä opiskelupaikkaa. Valittavien hakukohteiden määrä oli rajattu kuuteen, mikä saattoi osaltaan vähentää hakijamääriä.
Hakijoiden aktiivisuutta vähensivät myös ensi vuonna käyttöön otettavat ensikertalaiskiintiöt. Vuodesta 2016 alkaen korkeakoulut velvoitetaan varaamaan yhteishaun hakukohteissa riittävä määrä paikkoja ensikertalaisille.
Helsingin yliopiston tiedekunnat päättävät ensikertalaiskiintiöiden suuruudesta syksyllä.
– Kiintiöitä ei kannata pelätä, sillä myös alan vaihtajilla on jatkossa turvatut mahdollisuudet hakeutua ja tulla valituksi uuteen koulutukseen, sanoo Helsingin yliopiston vararehtori Keijo Hämäläinen.
Kokonaisuutena näyttää, että uusien järjestelyjen vuoksi opiskelupaikkaa on haettu harkitummin. Osa tiedekunnista on jopa tyytyväisiä hakijamäärän vähenemiseen, koska valikoituneiden hakijoiden uskotaan olevan motivoituneita.
Valinnan tulokset näkyvät valtakunnallisessa