Kanslia:
PL 56 (Viikinkaari 9)
00014 Helsingin yliopisto
puh. (09) 1911 (yliopiston vaihde)
fax (09) 191 57561
avoinna ma–to 12–14
pe suljettu

Perustutkintoasiat:
bio-neuvonta (at) helsinki.fi

Jatkotutkintoasiat:
biojatko-neuvonta (at) helsinki.fi

Kansainväliset asiat:
bio-sci (at) helsinki.fi

Tutkintotodistusasiat:
bio-diploma (at) helsinki.fi

Hallinto- ja henkilöstöasiat:
bio-hallinto (at) helsinki.fi

Biotieteiden laitos
Ympäristötieteiden laitos

Bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta – elävää tiedettä!

tdk_lippu

Bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta lähiyksikköineen muodostaa Viikin biokeskuksessa Suomen näkyvimmän ja laajimman bio- ja ympäristötieteellistä tutkimusta ja opetusta harjoittavan kokonaisuuden.

Bio- ja ympäristötieteellisen tiedon merkitys yhteiskunnassa on kasvussa. Sovellutukset ovat keskeisiä niin terveydenhuollossa ja lääketieteessä kuin luonnonvarojen kestävässä käytössä sekä ympäristöongelmien ratkomisessa.

Ajankohtaista tiedekunnassa

Kai Kailalle ERC:n Advanced-apuraha

Professori Kai Kaila on saanut viideksi vuodeksi Euroopan Tutkimusneuvoston edistyneille tutkijoille tarkoitetun apurahan. Apurahan suuruus on 2,5 miljoonaa euroa. Kaila selvittää hapenpuutteessa syntyneiden vauvojen kouristuksiin ja aivovaurioihin liittyvää uutta mekanismia ja kehittää tähän perustuen uusia hoitomuotoja. ERC-apurahan hakijoita oli yli 2 400, joista 284 sai rahoitusta. Kai Kailan apurahan lisäksi tässä haussa tuli Suomeen neljä muutakin ERC-apurahaa.

Koivutisle torjuu lehtokotiloita tehokkaasti

Marleena Hagnerin tuoreen väitöstutkimuksen mukaan grillihiilituotannon yhteydessä syntyvä koivutisle pitää lehtokotilot poissa kasvimaalta. Koivuperäinen biohiili taas vähentää rikkaruohojen torjunnassa yleisesti käytetyn glyfosaatin huuhtoutumista vesistöihin noin neljänneksellä.

Mansikkaprofessori linkittää perustutkimuksen soveltavaan yli tiedekuntarajojen

Suurin osa hiljattain tenure track -apulaisprofessoriksi valitun Timo Hytösen tähänastisesta urasta liittyy jollain tapaa mansikkaan. Molekyylibiologinen tutkimus tarjoaa eväitä aina käytännön viljelyyn asti.

Uusi synapsien syntyä säätelevä mekanismi käyttää telenkefaliinia

ICAM-5 eli telenkefaliini on hermosoluille ominainen molekyyli, joka säätelee immuunivastetta ja hidastaa synapsien kehitystä. Esimerkiksi epilepsiaan ja Alzheimerin tautiin liittyy muutos ICAM-5:n määrässä. Kun hiiriltä poistetaan ICAM-5, niiden synapsien muodostaminen kiihtyy ja oppimiskyky paranee. Perjantaina 13.9. väittelevä Lin Ning löysi uuden ICAM-5:stä riippuvaisen mekanismin, joka säätelee esimerkiksi synapsien syntyä ja tuojahaarakkeen ulokkeiden kehitystä.

Aivojen kantasoluja suojeleva molekyyli löytyi

Raili Koivuniemen väitöstutkimuksen mukaan suojeleva peptidi voi parantaa hermosolujen uudistumista esimerkiksi aivohalvauksen tai Parkinsonin taudin yhteydessä.

Vedenlaadun seurantaa luotettavammaksi

Järvien vedenlaatu vaihtelee alueellisesti ja ajallisesti, ja vaihtelu tuottaa virheitä vedenlaadun seurantatietoihin. Saku Anttila on kehittänyt vedenlaadun seurantaa. Hän toteaa, että seuranta-alueen vaihtelun ja historian analysointia tarvitaan, jotta tuloksista saadaan luotettavia.

Tunturivesien elävä fossiili löytyi pohjoisesta yli puolen vuosisadan jälkeen

Lepidurus arcticus -kilpikidusjalkaisia havaittiin Suomessa viimeksi 1950-luvulla. Somasjärveltä löydetyt äyriäiset ovat säilyneet rakenteeltaan muuttumattomina noin 250 miljoonan vuoden ajan.

Jere Salminen selvittää Helsingin viherrakennetta yleiskaavaa varten

Helsingin asukasmäärän ennustetaan kasvavan nykyisestä jopa 260 000:lla vuoteen 2050 mennessä. Uusi yleiskaava on rakenteilla. Kaupunki etsii ahtaalle joutuvan kaupunkivihreän säilyttämiseen keinoja yhteistyössä ympäristötieteiden laitoksen tutkijoiden kanssa.

Vesistöjen omat mikrobit valjastetaan vähentämään rehevöitymistä

Luontaisiin keinoihin perustuvaa rehevöitymisen hillintää testataan Lammin biologiselta asemalta johdettavassa hankkeessa. Tavoitteena on saada erityisesti sisävesien pienpuhdistamoiden tehokkuutta parannettua.

Kaupunkeihin tarvitaan enemmän niittyjä ja tiheitä kuusikoita

Niittyjä ja ketoja meluvallien peitteeksi ja kaupunkimetsiin lisää paikallisia kuusitiheikköjä. Näitä Stephen Venn ehdottaa luonnon monimuotoisuuden lisäämiseksi kaupungeissa.

Venäläisten luonnonpuistojen arkistot avautumassa suomalaistutkijoille

Venäjän luonnonpuistoissa on vuosikymmenten varrella kerätty mittava aineisto eri eliöiden vuosirytmeistä ja kannanvaihteluista. Suomalaiset tutkijat ovat alkaneet hyödyntää tätä valtavaa tietomäärää suomalais-venäläisessä yhteistyöhankkeessa.

Ilmastonmuutos ajastaa kasvien ja eläinten vuosirytmit uudelleen

Neljänkymmenen vuoden tutkimusaineisto antaa mahtavat mahdollisuudet selvittää ilmastonmuutoksen vaikutusten etenemistä.

Hakijoista sisälle kahdeksan prosenttia

Oikeudesta opiskella bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa käytiin tänäkin vuonna kova kisa. Vain kahteen Helsingin yliopiston tiedekuntaan – valtiotieteelliseen ja käyttäytymistieteelliseen – otettiin sisään suhteellisesti vähemmän hakijoita kuin meille. Jos taas vertaillaan pääsykokeisiin osallistuneiden osuutta sisäänpäässeistä, ainoastaan eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa oli bio- ja ympäristötieteellistä tiheämpi seula.

Bakteeriviruksesta työkalu kasvien viruksia vastaan

Viikissä paljon tutkittu bakteerivirus, bakteriofagi phi6, voi tulevaisuudessa olla tärkeä työkalu kasveille tarkoitettujen virusrokotteiden valmistuksessa.

Väitös: Pienelle sienelle maistui pihka jo 40 miljoonaa vuotta sitten

Kotimetsässä saattaa parhaillaankin piillä tieteelle toistaiseksi tuntematon laji. Ison ja näyttävän sijaan se voi olla pieni ja ruokavalioltaan erikoinen, kuten esimerkiksi pihkaa ravintonaan käyttävä sieni. Hanna Tuovila löysi nykypihkasta sieniä, joiden lähisukulaiset kasvoivat maapallolla jo kymmeniä miljoonia vuosia sitten.

Kuusijärvellä käynnistyy luontoaiheinen käyttäjätutkimus

Kuusijärvi on yksi Vantaan kaupungin harvoista yleisistä uimarannoista ja tärkeä virkistysalue. Tänä kesänä moni kävijä saa eteensä Kati Vierikon laatiman kyselylomakkeen. Vastauksia voidaan käyttää apuna esimerkiksi kaavoituksessa.

Oliko virus maapallolla ennen soluja?

Suomalais-yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan virukset saattoivat hyvinkin elää maapallolla ennen solumuotoisen elämän kehittymistä.

Uusia opiskelijavideoita 21.5.

Ympäristötieteiden laitoksen YouTube-kanavalta löytyy nyt lyhyitä, videopäiväkirjan tapaan tehtyjä opiskelijavideoita. Ensimmäisistä käy ilmi, millaista on olla tuleva meribiologi tai ympäristöekologi. Hyvä, Kristiina, Riikka ja Samu!