Yhteystiedot

PL 65 (Viikinkaari 2a, 2. krs)
00014 Helsingin yliopisto
puh. 0294 1911 (yliopiston vaihde)

avoinna ma–to 12–14
pe suljettu

Perustutkintoasiat:
bio-neuvonta (at) helsinki.fi

Jatkotutkintoasiat:
bio-phd (at) helsinki.fi

Kansainväliset asiat:
bio-sci (at) helsinki.fi

Tutkintotodistusasiat:
bio-diploma (at) helsinki.fi

Hallinto- ja henkilöstöasiat:
bio-hallinto (at) helsinki.fi

 

Biotieteiden laitos
Ympäristötieteiden laitos

Kilpisjärven biologinen asema
Lammin biologinen asema
Tvärminnen eläintieteellinen asema

Facebook

insight

Älä kopsaa

alumni

Bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta – elävää tiedettä!

kädet bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta

Bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta lähiyksiköineen muodostaa Viikissä Suomen näkyvimmän ja laajimman bio- ja ympäristötieteellistä tutkimusta ja opetusta harjoittavan kokonaisuuden.

Bio- ja ympäristötieteellisen tiedon merkitys yhteiskunnassa on kasvussa. Sovellutukset ovat keskeisiä niin terveydenhuollossa ja lääketieteessä kuin luonnonvarojen kestävässä käytössä sekä ympäristöongelmien ratkomisessa.

 

Ajankohtaista tiedekunnassa

Eeva Furman vastaanottamassa Ilkka Hanskin BBVA Frontiers of Knowledge -palkintoa

 

 

Ilkka Hanskin Frontiers of Knowledge -palkinto vastaanotettu (23.6.2016)

Akateemikko Ilkka Hanskin leski Eeva Furman totesi palkintojenjakotilaisuudessa Espanjassa, että palkintosumma käytetään pienten suojelualueiden verkoston kehittämiseen Suomessa.

 

Tomi Rantamäki

 

 

Ilokaasua tutkitaan masennuslääkkeenä (23.6.2016)

Tutkimukset viittaavat siihen, että ilokaasu käynnistää aivoissa samanlaisia neurokemiallisia muutoksia kuin masennuslääke ketamiini, sanoo akatemiatutkija Tomi Rantamäki.

 

Ilkka Hanski 2016

 

 

Ilkka Hanskin jäähyväisluento verkossa (20.6.2016)

Ilkka Hanskin helmikuussa kuvattu A Brief Biodiversity Tour -luento nostaa esille luonnon monimuotoisuuden ja siihen liittyvän tutkimuksen kansantajuisesti.

 

Ilkka Hanski, muotokuva

 

 

Ilkka Hanskin muotokuva paljastettiin (23.5.2016)

Toukokuun alussa menehtynyttä akateemikko Ilkka Hanskia muisteltiin muotokuvan paljastuksen yhteydessä. Muotokuvan on maalannut Alexander Baharev.

 

Liito-orava, piirros Seppo Leinonen

 

 

Lammille Tiedepolku (23.5.2016)

Lammin biologiselle asemalle valmistuu kesäkuun alkupuolella kaikenikäisille tarkoitettu Tiedepolku. Polun varrella kerrotaan kansantajuisesti ekologisen tutkimuksen menetelmistä ja tuloksista.

 

Professori Sakari Kuikka kertoo öljyonnettomuuksista Suomenlahdella.

 

Akateemikko Ilkka Hanski, photo Linda Tammisto

 

 

Akateemikko Ilkka Hanski on kuollut (10.5.2016)

Akatemiaprofessori ja tieteen akateemikko Ilkka Hanski (s. 1953) menehtyi 10. toukokuuta pitkäaikaiseen sairauteen. Metapopulaatioteorian kehittäjänä tunnettu Ilkka Hanski oli maailman johtavia ekologeja ja evoluutiobiologeja, jota arvostettiin laajasti asiantuntijana sekä tiedeyhteisössä että sen ulkopuolella.

 

Öljyntorjuntakalustoa Itämerellä, kuva: Riikka Venesjärvi

 

 

Itämeren herkkä luonto on hyvin altis öljyonnettomuuksille (10.5.2016)

Itämeren erilaiset luontoympäristöt tulisi asettaa tärkeysjärjestykseen suojeluarvon, öljyn aiheuttaman tappion sekä lajien ja luontotyyppien palautumiskyvyn ja suojattavuuden perusteella, toteaa Riikka Venesjärvi väitöskirjassaan.

 

Golfkenttä, photo: 123rf

 

 

Golfkentät ovat monipuolisia ympäristöjä (13.4.2016)

Golfkentillä on runsaasti maakiitäjäislajeja ja -yksilöitä, joskaan Jarmo Saarikiven väitöstutkimuksissa ei löytynyt harvinaisia tai uhanalaisia lajeja. Kentät saattavat myös toimia viheryhteyksinä sammakoiden lisääntymispaikkojen välillä. Pöntöissä pesivät linnut suosivat golfkenttien reunoilla olevia pönttöjä verrattuna läheisten metsien pönttöihin.

 

Päivi Onkamo: Suomi-neidon geenit ennen ja nyt.

 

Iiris Hovatta Tiedekulmassa: Ahdistus avautuu geenitutkimuksen avulla.

 

Mikä määrittää luonnonsuojelualueiden tehokkuuden kehitysmaissa? Johanna Eklund kertoo.

 

Laura Meller kertoo Tiedekulmassa luonnonsuojelun työkaluista ilmastonmuutoksen aikana.

 

Sulava ikirouta kuva: Tarmo Virtanen

 

 

Ikirouta-alueen kasvillisuus voi jopa vähentyä ilmaston lämmetessä (24.3.2016)

Ilmaston lämpeneminen ei todennäköisesti lisäisikään pohjoisten alueiden kasvillisuuden kasvua niin, että se pystyisi merkittävästi sitomaan sulavasta maaperästä vapautuvaa, ilmastoa lämmittävää hiiltä.

 

Kimalainen ahdekaunokin kukassa, photo: Elina Raukko

 

 

Pölyttäjien ahdinko heijastuu ihmiseen (17.3.2016)

Kasveja pölyttävistä eläinlajeista yhä useampi on ajautumassa kohti sukupuuttoa. Pölyttäjien häviäminen on uhka miljoonien ihmisten toimeentulolle ja miljardien eurojen arvoiselle ruoan tuotannolle.

 

Aarne Lehtinen

 

 

Aarne Lehtinen in memoriam (3.3.2016)

FT Aarne Lehtinen (6.2.1924–7.12.2015) toimi elektronimikroskopian amanuenssina eläkkeelle siirtymiseensä asti silloisen eläintieteen laitoksen fysiologian osastossa Arkadiankadulla.

 

vesiekosysteemin verkko kuva: Neo Martinez

 

 

Liikakalastus lisää vesiekosysteemin heilahteluja (29.2.2016)

Kalastetun ekosysteemin kehitystä kuvaavat simulaatiot osoittivat, että kun kalastuksen myötä kalat pienenevät ja niiden sukukypsyysikä aikaistuu, järven kasvi- ja eläinplanktonin tuotanto muuttuu epävakaammaksi. Samoin myös kalakantojen koot ja poikastuotanto vaihtelevat voimakkaasti vuodesta toiseen.

 

täpläverkkoperhonen kuva: Niclas Fritzén

 

 

Museonäytteet kertovat kadonneiden perhospopulaatioiden noususta ja tuhosta (23.2.2016)

Perhosten elinympäristön sirpaleisuus ei tiettyyn pisteeseen asti ole yksinomaan haitallista, sillä se voi edistää populaatioiden sopeutumista ympäristön muutoksiin. Jos elinympäristöstä kuitenkin katoaa liian suuri osa, edes perhosten nopea evoluutio ei riitä pelastamaan niitä sukupuutolta. Näin kävi esimerkiksi täpläverkkoperhosen, Melitaea cinxia, Lounais-Suomen saaristossa olleille populaatioille.

 

tulppaaneita kuva: Elina Raukko

 

 

Pro gradu -stipendit neljälle (11.2.2016)

Biotieteiden laitos on palkinnut 500 euron stipendeillä neljä opiskelijaa, joiden pro gradu arvioitiin ja hyväksyttiin viime vuonna arvosanalla laudatur.

Stipendin saavat: Antto Norppa (perinnöllisyystiede), Aura Raulo (ekologia ja evoluutiobiologia), Lina Smeds (fysiologia ja neurotiede), Mikko Tiusanen (ekologia ja evoluutiobiologia). Onnittelut!


 

Ilkka Hanskille Frontiers of Knowledge

 

 

Ilkka Hanskille arvostettu Frontiers of Knowledge -palkinto (2.2.2016)

Akateemikko Ilkka Hanski on saanut ensimmäisenä eurooppalaisena ekologian ja suojelubiologian Frontiers of Knowledge -palkinnon. Hanski on kautta aikojen ensimmäinen ekologi ja evoluutiobiologi, joka on saanut lisäksi Balzanin ekologisten tieteiden ja Crafoordin biotiedepalkinnot.

 

Virus ja ihminen kuva: 123rf

 

 

Virusten toiminnan tutkimus avaa mahdollisuuksia niiden hyödyntämiselle (26.1.2016)

Akatemiaprofessori Dennis Bamford ja akatemiatutkija Minna Poranen ovat tutkineet virusten luokittelua sekä virusten hyödyntämistä synteettisen biologian työkaluna.

 

leijona, kuva: Enrico Di Minin

 

 

Metsästysmatkailun kieltäminen voi heikentää luonnon monimuotoisuutta (8.1.2016)

Metsästysturismi saattaa edistää luonnon monimuotoisuuden säilymistä Afrikassa. Metsästysmatkailua tulisi kuitenkin säädellä tiukasti, jolloin lupamaksuilla voitaisiin tukea paikallista luonnonsuojelua, toteaa Enrico Di Minin australialaisten ja brittikollegoidensa kanssa.

 

Ilmastonmuutos lämmittää järviä erityisesti pohjoisessa

 

 

Ilmastonmuutos lämmittää järviä, ekosysteemien toiminta vaarassa (17.12.2015)

Pohjoisen järvet lämpiävät eteläisiä nopeammin. Leväkukinnot lisääntyvät seuraavan vuosisadan aikana viidenneksellä, arvioidaan kansainvälisessä yhteistutkimuksessa.

 

Arabidopsis lituruoho kuva Veikko Hurskainen

 

 

Kysteiinirikkaat proteiinikinaasit avainasemassa kasvin sopeutumisessa (16.12.2015)

Kasvien stressiviestinvälityksen lisäksi kysteiinirikkailla proteiinikinaaseilla, CRK, on tärkeä tehtävä myös useassa kasvin kehitykseen ja kasvuun liityvässä viestinvälitystehtävässä. CRK-proteiinin puuttuminen katkaisee tärkeän viestinvälitysketjun, johtaa puutteelliseen tiedonsaantiin ja vääriin reaktioihin kasvissa.

 

Maaperä ylläpitää elämää, videotallenne

 

 

Maaperä ylläpitää elämää -videotallenne (14.12.2015)

Video kansainväliseen maaperän vuoteen liittyvstä Tiedekulma-tapahtumasta 4.12.2015.

 

Solun sisällä olevia autofagosomeja photo: Päivi Ylä-Anttila

 

 

Solun kierrätysmekanismin tutkimus pyrkii ehkäisemään ikään liittyviä sairauksia (8.12.2015)

Solut tarvitsevat kierrätysmekanismin, jonka avulla ne pääsevät eroon vahingoittuneista ja haitallisista komponenteista. Autofagiaksi kutsutun kierrätysmekanismin tutkimisen odotetaan hyödyttävän sekä terveydenhoitoa että biotaloutta.

 

Itämeren ekosysteemin mallintaminen

 

 

Mallit auttavat ennustamaan Itämeren tulevaisuutta (7.12.2015)

Ekosysteemin mallinnustyökaluja tarvitaan, jotta voidaan tutkia ihmisen mahdollisia vaikutuksia Itämereen. Rannikkoalueiden mallinnus on eräs suurimmista haasteista useimmissa Itämeren ekosysteemimalleissa. Myös vieraslajien vaikutuksen mallinnukselle olisi tarvetta.

 

Katariina Nurmi väitöskirja immuunipuolustus alkoholi

 

 

Alkoholi heikentää immuunipuolustuksen solujen toimintaa (2.12.2015)

Alkoholismi altistaa vakaville infektiosairauksille. Toisaalta alkoholin kohtuullinen käyttö on yhdistetty kroonisten tulehduksellisten sairauksien vähenemiseen. Alkoholin tulehdusta hillitseviä vaikutuksia saattaa Katariina Niemen väitöskirjan mukaan selittää se, että alkoholi hillitsee voimakkasti immuunipuolustukseen osallistuvien syöttösolujen ja makrofagien tulehdusvastetta.

 

Päivi Ylä-Anttila väitöskirja

 

 

Solulimakalvosto on tärkeä solujen aineiden kierrätyksessä (30.11.2015)

Autofagia on soluille elintärkeä kierrätysreitti. Autofagian avulla solut kontrolloivat ravinnetasapainoaan ja hajottavat esimerkiksi paakkuuntuneita valkuaisaineita ja solun sisään päässeitä taudinaiheuttajia. Päivi Ylä-Anttilan väitöstutkimus osoittaa, että solulimakalvosto on tärkeässä roolissa hajoitusketjun alussa syntyvien fagoforien muodostumisessa. Lisäksi pieni GTP:tä sitova proteiini RAB24 osallistuu autofagian loppuvaiheen tapahtumiin.

 

maapallon pohjoiset alueet, kuva: 123rf

 

 

Stuart Pimm ja Belinda Wright Viikissä 2. joulukuuta (26.11.2015)

LUOVA-tohtoriohjelman 20-vuotisjuhlasymposiossa pyritään löytämään ratkaisuja ihmisen toiminnan ja luonnonsuojelun päämäärien välisiin ristiriitoihin.

 

maapallon pohjoiset alueet, kuva: 123rf

 

 

Atlantin ja Tyynenmeren pohjoisosissa elävät merieläimet ovat sukua, mutta taustaltaan monimuotoisia (26.11.2015)

Peräti kolmanneksessa Hanna Laakkosen väitöskirjaansa varten tutkimista eläinryhmistä levittäytymistä on ilmeisesti tapahtunut Jäämeren kautta useammin kuin kerran. Viimeisimmän jääkauden jälkeen levittäytyminen on ollut yleistä, ja sen odotetaan lisääntyvän ilmastonmuutoksen ja laivaliikenteen kasvun myötä.

 

Savua, kuva: 123rf

 

 

Mustan hiilen laskeuma on lisääntynyt Euroopan arktisilla alueilla (25.11.2015)

Laskeumien lisääntymistä ei ole aiemmin havaittu, koska mustaa hiiltä on määritetty lähinnä ilmakehämittauksin. Valtaosa ilmaan päätyvästä noesta laskeutuu kuitenkin arktisilla alueilla sateen mukana maahan, eikä siksi välttämättä näy ilmakehämittauksissa.

 

bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta, esittelyvideo

 

 

Me sanomme: kaikki on mahdollista – tiedekunnalle upouusi esittelyvideo (20.11.2015)

Perustutkimuksemme tarjoaa rajattomat mahdollisuudet jatkokehittelyyn – alalla kuin alalla.

 

 

Kirsi Kiiski nemaliinimyopatia

 

 

Nemaliinimyopatia löydettävissä entistä helpommin (6.11.2015)

Uusi NM-CGH-mikrosiruanalyysin ja eksomisekvensoinnin yhdistelmä on edistänyt synnynäisen lihassairauden, nemaliinimyöpatian, mutaatioiden löytymistä, ja parantanut nemaliinimyopatian ja muiden samankaltaisten tautien diagnostiikkaa.

 

Liito-orava

 

 

Metsänomistajat pääosin tyytyväisiä liito-oravaa koskeneisiin viranomaispäätöksiin (2.11.2015)

Metsänomistajat suhtautuvat välillä hyvin kriittisesti liito-oravan suojelutarpeeseen. Tästä huolimatta he ovat suurimmaksi osaksi tyytyväisiä luonnonsuojeluviranomaisen liito-oravaa koskeviin päätöksiin.

 

Emma Vitikainen lentomuurahainen Formica exsecta

 

 

Lentomuurahaiset päätyvät vain kivenheiton päähän kotipesästään (23.10.2015)

Muurahaiskuningattaren lentomatka saattaa jäädä niin lyhyeksi, että sen puolisoksi voi osua lähisukulainen. Sukusiittoisuuden riskiä lisää, että yhden pesän tuhannet muurahaiset ovat kaikki yhden kuningattaren ja sen edesmenneen puolison jälkeläisiä.

 

Elina Välimäki, väitöskirja, makrofagi

 

 

Mikrobeista peräisin olevien molekyylien aiheuttamissa makrofagireaktioissa eroja (20.10.2015)

Elina Välimäki havaitsi makrofagien erittämiä proteiineja koskevassa väitöstutkimuksessaan, että reaktiivisen niveltulehduksen sairastaneilla henkilöillä makrofagin sisällä oleva proteiinikompleksi inflammasomi aktivoitui samalla tavalla kuin terveillä henkilöillä. Se kuitenkin tuotti normaalia vähemmän tulehdusvälittäjäaine IL-23:a.

 

Olaya Llano, väitöskirja Novel molecular mechanisms of dendritic spine development

 

 

Tuojahaarakkeiden okasten synnystä lisää tietoa (20.10.2015)

Keskushermoston tuojahaarakkeiden okaset ovat keskeisisiä muistiin liittyvien synaptisten verkostojen muodostamisessa. Olaya Llano on väitöskirjassaan tutkinut molekyylejä, jotka säätelevät okasten syntyprosessin eri vaiheita ja tunnistanut molekyylitason vuorovaikutuksen kaliumkloridikotransportteri KCC2:n ja guaniininukleotidin vaihtotekijä βPix:n välillä.

 

professori Minna Nyström

 

 

DNA:n korjausmekanismin selvittäminen johti keksintöön ja yrityksen perustamiseen (15.10.2015)

Professori Minna Nyströmin innovaatiolla on vankka pohja tämänvuotisen kemian Nobelin saaneen Paul Modrichin tutkimuksessa.

 

Laura Meller väitös EU:n luonnonsuojelupolitiikka

 

 

EU:n luonnonsuojelutoimia tulisi tehostaa ja politiikkaa uudistaa (14.10.2015)

EU:n luonnonsuojelupolitiikka mahdollistaisi tehokkaampia sopeutumistoimia ilmastonmuutokseen kuin mitä sen nykytulkinnalla ja -sovelluksella käytännössä saadaan aikaan. Lisäksi tarvitaan uutta politiikkaa, toteaa Laura Meller väitöskirjassaan.

 

Katriina Soini HENVI

 

 

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus on erottamaton osa kestävyystiedettä (5.10.2015)

Katriina Soini valmistelee kestävyystieteen tutkimusohjelmaa.

 

Sokerien aistinnan geneettiset mekanismit Ville Hietakangas

 

 

Ravinnon sokerien aistinnan geneettiset mekanismit selviämässä (2.10.2015)

Banaanikärpäsillä tehty tutkimus paljastaa, että ravinnon sokereiden aistimisesta vastaa useista geeneistä koostuva säätelyverkosto. Säätelyverkoston toiminnan estäminen johtaa vakavaan aineenvaihdunnan häiriöön. Tutkimuksesta saatu tieto hyödyttää myös diabeteksen ja muiden ihmisen aineenvaihdunnan häiriöihin liittyvien sairauksien tutkimusta.