Tietoa tiedekunnasta Yhteiskunnallinen vuorovaikutus Ajankohtaista Yhteystiedot
PL 62 (Viikinkaari 11)
00014 Helsingin yliopisto

mmtdk-hallinto(at)helsinki.fi
mmtdk-opintoasiat(at)helsinki.fi

Flamma

Facebook

Instagram University of Helsinki

Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta

Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta on uusiutuvien luonnonvarojen vastuullisen käytön asiantuntija Suomessa ja kansainvälisesti. Tieteenalamme ovat elintarvike-, maatalous-, metsä-, talous- ja ympäristötieteet.

Tiedekunnan väitöstilaisuudet löydät yliopiston tapahtumakalenterista! Kirjota hakusanaksi maatalous ja valitse tapahtumaluokaksi väitöstilaisuudet.

 

Itämeren suojelun ekonomian lahjoitusprofessuurille jatkoa

Itämeren suojelun ekonomian professuuria on päätetty jatkaa vuoteen 2021 asti. Viisivuotisen jatkokauden rahoittavat Helsingin kaupunki ja Helsingin yliopisto yhdessä. Professori Kari Hyytiäinen on hoitanut professuuria vuodesta 2013.

Itämeri photo Elina Raukko

Luomuinstituutin johtajaksi valittiin kokenut luomututkija

Luomuinstituutin johtajan tehtävään on valittu maatalous- ja metsätieteiden tohtori Sari Iivonen ajalle 1.1.2017 – 31.12.2020.

Sari Iivonen


Suomalaiset ratkomaan globaalin ruoantuotannon tulevaisuutta

Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos ja VTT ovat mukana ruokatuotannon haasteisiin ratkaisuja etsivän 50 eurooppalaisen toimijan yhteenliittymässä, jolle on myönnetty noin 400 miljoonan euron rahoitus.

vihanneksia photo Helsingin yliopisto


Uusi toimintamalli auttaa metsäsektorin tuote- ja palveluinnovaatioiden kehittymistä kuluttajamarkkinoille

MMM Jani Holopainen on kehittänyt "Kuluttajalähtöisen liiketoimintaekosysteemi tutkimus- ja kehitysmallin", joka tarjoaa tavan kehittää uusia tuote- ja palveluinnovaatiota metsäsektorille.

Jani Holopainen


Fazerilta 100 000 euron lahjoitus

Fazer lahjoittaa Helsingin yliopistolle 100 000 euroa. Lahjoitus annetaan maatalous-metsätieteiden koulutusalalle.

Fazerin lahjoitus


Neljälle opinnäytetyölle Yaran stipendi

Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta ja Yara Suomi Oy kannustavat opiskelijoita pohtimaan ruuantuotantoa kestävästi ja tehokkaasti tuottavan maatalouden näkökulmasta. Vuoden 2016 stipendit, yhteensä 12 000 euron arvosta, on myönnetty neljälle opinnäytetyölle.

Yara stipendit


Tiedekunta palkitsi Vuoden vaikuttajan, Hyvän opettajan ja ansioituneen väitöskirjan

Nyhtökauran kehittäjä ETT Reetta Kivelä valittiin tiedekunnan vuoden vaikuttajaksi. Hyvä opettaja -palkinto ojennettiin kotieläinten jalostustieteen professori Pekka Uimarille, ja väitöskirjapalkinto FT Kaarina Matilaiselle.


Saaristomeren tilaa parannetaan kipsillä

Saaristomeren vuotuista fosforikuormitusta voitaisiin pelloille levitettävän kipsin avulla vähentää arviolta lähes kolmanneksella.

traktori levittämässä kipsiä, kuva: Sakari Alasuutari


Majava on kustannustehokkain kosteikkojen rakentaja

Majava hyödyttää kosteikkojen suojelua. Kannan elpyminen sukupuuton partaalta on luonut monipuolisia ympäristöjä sekä kosteikoissa että lahopuulla eläville lajeille.

majava, photo: Sari Holopainen


Professorit Maija Tenkanen ja Aila Vanhatalo Suomalaisen Tiedeakatemian jäseniksi

Professori Maija Tenkanen tutkii puu- ja kasvipohjaisten raaka-aineiden analytiikkaa ja hyödyntämisetä esimerkiksi elintarvike- ja pakkausmateriaaleissa. Professori Aila Vanhatalo on tutkinut laajasti palkokasvien hyöndyntämistä ja vaihtoehtoisia valkuaislähteitä märehtijöiden ravitsemuksessa.

Suomalainen Tiedeakatemia


Uusi projekti edistää innovaatioita luonnoltaan arvoikkailla maatalousalueilla

Noin 90 prosenttia jäljellä olevista Suomen perinnebiotoopeista on vaarassa hävitä hoidon puutteen vuoksi. Viljelijät, tutkijat ja innovaatiotoimijat pyrkivät löytämään uusia ratkaisuja perinnemaisemien pelastamiseksi.

perinnebiotooppi, photo: Irina Herzon


Metsäsektorin kilpailukyky löytyy arvonlisän kasvattamisesta

Helsingin yliopiston väitöstutkimuksessa havaittiin, että metsäsektorin kestävyyskriteereillä kuten  sertifioinnilla ja metsäsertifikaatin valinnalla on vaikutusta kilpailukykyyn kansainvälisillä markkinoilla. Tulokset osoittavat, että teollisuuden näkökulmasta kustannustekijät ovat silti edelleen merkittävämpi kilpailukykytekijä markkinoilla kuin kuluttajien kestävyysmieltymykset.





Tiedekunnasta valmistuttiin juhlavasti

Maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan huhtikuisessa valmistujaisjuhlassa pohdittiin historiaa ja tulevaisuudennäkymiä..


Ilmastohaaste edellyttää suomlaiselta puunkäytöltä merkittäviä innovaatioita

Pariisissa sovittiin kasvihuonekaasujen päästöjen vähentämisestä merkittävästi lähivuosikymmenten aikana. Nykymuotoinen suomalainen puubiotalous ei kuitenkaan kokonaisuutena vastaa tähän haasteeseen, kertoo tuore tutkimus.


Tuulituhoja voidaan ennakoida laserkeilauksella

Helsingin yliopiston väitöstutkimuksen mukaan tuulituhoille alttiit pitkät ja järeät metsät voidaan löytää kasvillisuuden pituudesta ja tiheydestä tietoa tuottavan laserkeilauksen avulla. Tuulituhon todennäköisyyttä voidaan esittää riskikarttoina, joka kertoo kohteen mahdollisuudesta kärsiä myrskytuhosta.

Markku Ollila



Ehdota tiedekunnan Vuoden vaikuttaja –palkinnon saajaa!

Kuka on viime aikoina edistänyt alamme tunnettuutta ja vaikuttavuutta erityisen ansiokkaasti? Tunnetko jonkun, joka kekseliäästi edistää tutkimuksen ja elinkeinoelämän vuorovaikutusta, osallistuu aktiivisesti keskusteluun oman alansa asiantuntijana tai on vaikkapa niittänyt tiedekunnalle mainetta maailmalla?

Markku Ollila



Liisa Korkalolle Konkordia-liiton erityisapuraha

Helmikuussa väitellyt ETT Liisa Korkalo on saanut Suomen Konkordia-liiton myöntämän professori Maija Pekkarisen 100-vuotisjuhlarahaston erityisapurahan, jonka suuruus on 10 000 euroa. Korkalo selvitti väitöskirjatutkimuksessaan ansiokkaasti tyttöjen ravitsemustilannetta ja piilonälkää Mosambikissa. 

Markku Ollila


Suomessa painotetaan ympäristöä ja eläinten hyvinvointia maatalouden ulkoisvaikutuksissa

Helsingin yliopiston väitöstutkimuksen mukaan Suomessa asiantuntijat painottavat maatalouden ulkoisvaikutuksissa enemmän ympäristöön ja eläinten hyvinvointiin liittyvää ulottuvuutta, kun taas Kiinassa painotetaan taloudellisia ja tuotannollisia tekijöitä.

Markku Ollila



Veden haihduntaan vaikuttaa vahvasti vallitseva metsätyyppi

Havumetsävyöhykkeellä ja arktisilla alueilla veden haihduntaan vaikuttaa samallakin ilmastovyöhykkeellä suuresti vallitseva metsä- tai kasvillisuustyyppi, ilmenee Helsingin yliopiston väitöstutkimuksesta.  Esimerkiksi väitöstyössä mallinnettu tundratyyppisen kasvillisuuden haihdunta oli vain puolet lehtimetsän haihdunnasta.

Markku Ollila



Biodiversity Now kaupallistaa elinympäristöjen elvyttämistä

Marraskuun Helsinki Challenge -palkintogaalan voittohuumasta on tultu pitkä matka tähän päivään. Professori Markku Ollikaisen luotsaama Biodiversity Now -tiimi saavutti tiedepohjaisen ideakilpailun toisen sijan ja sai 125 000 euroa ratkaisunsa toteuttamiseen.

Markku Ollila


Uskottava ravitsemusasiantuntija mediassa taitaa tieteen ja tavat vedota yksilöihin

Ravitsemuskeskustelussa ihmisten omakohtaiset kokemukset ovat murentamassa tutkijoiden auktoriteettia. Tutkijat voivat kuitenkin saada äänensä paremmin kuuluviin, jos he ottavat huomioon muuttuneen viestintäympäristön, selviää Janne Huovilan väitöstutkimuksesta.


Ravitsemustieteilijä palkittiin tieteellisen tiedon välittämisestä

J.V. Snellman -palkinnon tieteellisen tiedon ansiokkaasta välittämisestä sai Helsingin yliopiston vuosipäiväjuhlassa 23.3. ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm.


Kättä pitempää vieraslajien tunnistukseen

Kaikki vieraslajit eivät ole haitallisia, mutta haitalliset lajit tulisi torjua ajoissa. Yliopistonlehtori Petri Nummi on ollut mukana tekemässä kattavaa Suomen vieraslajeja koskevaa kirjaa.


Uusinta uutta verkko-opetuksessa ICA-Edu kollokvio kesäkuussa Helsingissä

Millaista on uusin huippuverkko-opetus teknologisesti ja pedagogisesti? Mitä se merkitsee opiskelijalle, entä opettajalle? Millä toimintamallilla se voidaan tehdä ja mitä yliopistot siitä hyötyvät? Näihin kysymyksiin haetaan vastausta kansainvälisessä kollokviossa 16–17 kesäkuuta Helsingissä.

 

Rakennetut kulkureitit vähentävät eläinten liikennekuolleisuutta

Eläinkolareiden ennaltaehkäisyssä tarvitaan kannanhoidon lisäksi tarkoin ajoitettuja autoilijoiden valistuskampanjoita ja eläinten liikkumistarpeen huomioimista tiesuunnittelussa. Yksi lupaavimmista rakenteellisista ratkaisuista ovat eläinten käyttöön tarkoitetut yli- ja alikulut, ilmenee Helsingin yliopiston väitöstutkimuksesta.


Vuoden nuori virologi löytyy Viikistä

Dosentti Maija Pietilä on saanut Virustautien tutkimussäätiön myöntämän Vuoden nuori virologi 2016 -palkinnon. Palkinto ojennettiin Virologipäivien yhteydessä Turussa.