Hästsjukdomar
Hevossairauksien oppiaineen tutkimustyö painottuu Suomessa esiintyvien keskeisten sairauksien aihepiireihin. Lue lisää käynnissä olevista projekteista ja viime aikoina julkaistuista kliinisistä tutkimuksista.

Fokusområden i forskningen är doktorandernas avhandlingsprojekt och artiklar som skrivs av veterinärer under specialisering. Vi handleder årligen också ett flertal licentiatarbeten som behandlar hästsjukdomar. Vi samarbetar både nationellt och internationellt inom forskningsprojekten. Forskningen i ämnet hästsjukdomar fokuserar på centrala sjukdomar som förekommer i Finland. Läs mera om aktuella forskningsprojekt och nyligen publicerade kliniska studier.

Tutkimusteemat

Tutkimusprojektin tarkoituksena on selvittää kuivikkeen vaikutuksia hevosen terveyteen, suorituskykyyn ja hyvinvointiin kahdesta eri näkökulmasta. Projektissa hevossairauksien oppiaine tekee yhteistyötä Eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskuksen, Luonnonvarakeskuksen ja Ypäjän hevosopiston kanssa. Tutkimuksessa seurataan Ypäjän hevosopiston tallissa asuvien hevosten hengitysteiden tulehdusvastetta ja talli-ilman laatua koko sisäruokintakauden ajan kuivikkeiden vaihtuessa säännöllisin väliajoin. Samalla videoidaan hevosten käyttäytymistä karsinassa ja mitataan muun muassa makuulla vietettyä aikaa. Tulosten avulla voidaan ohjeistaa eläinlääkäreitä, omistajia ja tallinpitäjiä ympäristön pölystä ja allergeeneista johtuvien hengitystiesairauksien ennaltaehkäisyssä ja hoidossa. Käyttäytymistutkimuksen tulokset antavat samalla tietoa kuivikkeen valinnan vaikutuksesta hevosen kokonaishyvinvointiin. 

Tällä hetkellä testataan Fortum HorsePowerin toimittaman olkipelletin vaikutuksia.

Vastuututkija ELL Jenni Mönki

Tutkimuksen ensimmäinen osa on julkaistu.

Tutkimuksemme koskee hevosten rauhoitusaineiden turvallisuuden lisäämistä. Rauhoitusaineita käytetään pienten toimenpiteiden tekemiseen seisovalle hevoselle, kivun lievitykseen sekä nukutuksen esilääkkeinä. Hevosilla tavallisimmin käytetyillä rauhoitusaineilla on myös sivuvaikutuksia etenkin sydän- ja verenkiertoelimistön ja ruoansulatuskanavan toimintaan. Tutkimme, miten näitä sivuvaikutuksia voitaisiin vähentää vastavaikuttajalla, joka kumoaisi ei-toivottuja vaikutuksia ilman, että rauhoituksen syvyys muuttuisi.

Vastuututkija Marja Raekallio

Tutkimuksista on julkaistu kolme väitöskirjaa

Heidi Tapio: Impact of vatinoxan on cardiopulmonary and gastrointestinal effects of medetomidine and detomidine in horses

Soile Pakkanaen: Interaction of alpha-2-adrenoceptor agonists and vatinoxan, a peripherally acting alpha-2-adrenoceptor antagonist, in horses (helsinki.fi)

Marieke de Vries: Equine general anaesthesia and its relatively high mortality rate : An investigation of some pharmacological options to reduce the cardiovascular side effects of routinely used sedative and anaesthetic agents

Projektin tarkoituksena on tutkia monipuolisesti hevosen suoliston hiekkakertymien syytä ja niihin tehoavaa lääkitystä. Tehokas hiekkakertymien poisto lääkkeellisesti vähentää hevosen riskiä joutua ähkyleikkaukseen. Tähänastisissa tutkimuksissa psylliumin ja magnesiumsulfaatin yhdistelmä on ollut toimiva lääkitys ja parhaiten hoito saadaan tehtyä sairaalassa. Lisäksi yritämme saada selville miksi hevonen syö hiekkaa; potilaiden ja hiekattomien verrokkien omistajille tehtiin laaja kysely hevosten elinvoista, jotta löydettäisiin syy hiekansyönnille. Hiekan syöminen yhdistetään joskus myös hivenainepuutoksiin, joten tarkoituksena on myös verrata terveiden ja hiekkaa syöneiden hevosten hivenainepitoisuuksia veressä.

Vastuututkija ELT Kati Niinistö

Tutkimuksesta on julkaistu väitöskirja.

Hengitystietutkimus on yksi hevossairauksien oppiaineen pääpainoalueita. Käynnissä on tutkimus, jossa selvitetään hevosen kroonisen hengitystieahtauman eli puhkurin syntyyn liittyviä tekijöitä. Puhkuri on etenkin ikääntyvillä hevosilla yleinen sairaus, joka muistuttaa ihmisten astmaa. Pitkäaikaista altistusta talli-ilman pölylle ja homeille pidetään tärkeimpänä sairauteen altistavana tekijänä. Tässä tutkimuksessa selvitämme EMMPRIN-proteiinin (extracellular matrix metalloproteinase inducer) ja usean muun biomarkkerin ilmentymistä kroonisesti hengitystiesairailla hevosilla. Mikäli EMMPRIN-ilmentymistaso liittyy hengitystietulehduksen voimakkuuteen tai hevosen alttiuteen sairastua puhkuriin, saadaan arvokasta tietoa proteiinin merkityksestä keuhkojen tulehdustiloissa. Tietoa voidaan jatkossa käyttää muun muassa ennustettaessa hevosen yksilöllistä alttiutta sairastua puhkuriin.

Yliopistollisen hevossairaalan potilasaineistoa käytetään hyväksi tutkimusprojektissa, jossa selvitetään eri hengitystienäytteenottomenetelmien luotettavuutta. Tulokset auttavat eläinlääkäriä valitsemaan luotettavimman tavan tutkia hengitystievaivoista kärsivää potilasta.

Yhteistyötä tehdään myös Kuopion hevostietokeskuksen kanssa projektissa, jossa selvitetään pihattovarsojen sairastuvuutta hengitystietulehduksiin ja siihen liittyviä riskitekijöitä. Lisäksi tutkitaan pihattovarsojen hengitysteissä kasvavien bakteerien laatua.

Vastuututkija Dos. Anna Mykkänen

Tutkimuksesta on julkaistu väitöskirja.

Metabolinen oireyhtymä (EMS, equine metabolic syndrome) on hevosten elintasosairaus, joka jossain määrin muistuttaa ihmisten metabolista oireyhtymää ja tyypin 2 diabetesta. Tyypillisesti EMS:aan sairastuvat hevoset ovat lihavia ja niillä on sokeriaineenvaihdunnan häiriö (hyperinsulinemia, insuliiniresistenssi). Toistaiseksi tuntemattomalla tavalla metabolinen oireyhtymä ja erityisesti veren korkeat insuliinitasot altistavat hevosen kaviokuumeelle, joka kivuliaana ja kroonisena oireena voi johtaa hevosen pysyvään rampautumiseen ja eutanasiaan.

Tällä hetkellä tutkimme lihavuuden ja sokeriaineenvaihdunnan häiriöiden esiintyvyyttä suomenhevosilla. Aiemmissa tutkimuksissa on todettu etenkin ponirotujen edustajien olevan alttiita lihavuudelle ja insuliiniongelmille, mutta suomenhevosten insuliinihäiriöitä koskevia tutkimuksia ei tietääksemme ole tehty. Hypoteesinamme on, että suomenhevonen ei ole rotuna kovin altis insuliiniongelmille ja kaviokuumeelle, vaikka se onkin lihavuuteen taipuvainen ja usein erinomainen rehunkäyttäjä.

Suomenhevostutkimuksen lisäksi tutkimme vuodenajan vaikutusta sokerirasitustestien ja insuliinihäiriöiden muutoksiin sekä rauhoitusaineiden vaikutusta energiametaboliaan terveillä ja EMS-hevosilla.

Vastuututkija ELT Ninja Karikoski

Tutkimukseen liittyvä julkaisu.

Valtaosa urheiluhevosista kärsii elämänsä aikana nivelsairauksista ja niiden aiheuttamasta ontumasta. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää erilaisten anti- ja proinflammatoristen välittäjäaineiden, anabolisten kasvutekijöiden sekä nivelruston aineenvaihduntatuotteiden pitoisuuksia nivelnesteessä hevosen eriasteisissa nivelsairauksissa. Näiden nivelnesteen ns. biomerkkiaineiden tutkimus tuottaa tietoa nivelsairauksien diagnostiikan ja hoidon kehittämiseen.

Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan nivelsairauksien kliinisesti havaittavien oireiden sekä valittujen biomerkkiaineiden vastetta nivelensisäiseen hyaluronihappohoitoon. Hyaluronihappo on hevosen nivelnesteessä luontaisestikin esiintyvä tärkeä ainesosa, jonka pitoisuus ja viskositeetti pienenenevät nivelsairauksissa.

Vastuututkija ELT Tytti Niemelä

Tutkimuksesta on julkaistu väitöskirja.

Hevosen silmän sarveiskalvon bakteerin tai rihmasienen aiheuttamat tulehdukset ovat vakavia, potentiaalisesti näkökyvyn säilymistä uhkaavia tiloja ja vaativat nopeaa ja intensiivistä hoitoa. Tulehduksen aiheuttavan bakteerin tai rihmasienen laji ja mikrobilääkeherkkyys pyritään selvittämään silmästä otetuista näytteistä, jotta hoidoksi valittaisiin kyseiseen mikrobiin mahdollisimman hyvin toimiva antibiootti- ja/tai sienilääke.  Hevosten sarveiskalvon tulehduksissa yleisimmin tavatuista aiheuttajamikrobeista on tutkittua tietoa, mutta tulokset vaihtelevat alueellisesti muun muassa ilmasto-olosuhteista riippuen. Tietoa yleisimmistä aiheuttajamikrobeista on julkaistu useista maista ja maanosista ympäri maailmaa. Vastikään julkaistu tutkimus kuvaa Yliopistollisessa Hevossairaalassa todettuja hevosten sarveiskalvoinfektioiden aiheuttajamikrobeja sekä niiden mikrobilääkeherkkyyksistä yli 10 vuoden ajalta. Tulokset muun muassa ohjaavat Pohjoismaisissa ilmasto-olosuhteissa työskenteleviä eläinlääkäreitä lääkevalinnoissa ja hoidon suunnittelussa jo ennen näytetulosten valmistumista.

Silmänpaineen mittaus on olennainen osa perusteellista silmätutkimusta. Vastikään julkaistussa tutkimuksessa vertasimme kahden eläimillä yleisesti käytettävän silmänpainemittarin luotettavuutta ja tarkkuutta hevosilla.

Vastuututkija ELL Minna Mustikka

Tutkimukseen liittyviä julkaisuja:

Equine infectious keratitis in Finland: Associated microbial isolates and susceptibility profiles

Comparison of two rebound tonometers in healthy horses

Tutkimuksemme tavoitteena on määrittää ja aikatauluttaa varsojen motorista kehittymistä niiden kolmen ensimmäisen elinviikon aikana. Tutkimuksessa on mukana niin terveitä kuin sairaita varsoja, sairaiden osalta tutkimme kehityksen viivästymiä. Varsojen normaalista liikkumisen kehittymisestä on vähän tutkimustietoa saatavilla.

Tutkimuksemme pyrkii lisäämään tietoa varsojen motoriikan kehittymisestä, mikä mahdollistaa aikaisten kehitysviivästyminen havainnoimisen. Kehitysviivästymät voivat vaikuttaa hevosen tulevaisuuteen urheiluhevosena, mitä aiemmin tilanteeseen päästään puuttumaan ja tarvittavat tukitoimenpiteet aloittamaan, sitä parempi ennuste hevosella oletetaan olevaan urheilu- ja käyttöhevoseksi.

Vastuututkija Heli Hyytiäinen

Tutkimukseen liittyvä julkaisu

Suolinkainen on nuorten hevosten merkittävin loinen, jonka aiheuttamia oireita ovat huonokuntoisuus, ruoansulatuskanavaoireet ja hengitystieoireet. Lähes kaikki varsat saavat tartunnan. Vuosittain yksittäisiä, myös matolääkittyjä, varsoja kuolee vakaviin suolinkaistartuntoihin. Maailmalla on todettu suolinkaisen kehittäneen vastustuskykyä jo kaikkia käytössä olevia loishäätölääkeitä kohtaan.

Heisimatoa esiintyy laiduntavilla hevosilla maailmanlaajuisesti ja se voi aiheuttaa hevoselle vaurioita suolistossa sekä ähkyoireilua. Suomessakin loista esiintyy, mutta sen yleisyydestä ei ole luotettavaa tietoa, koska tartunnan tunnistamiseksi ei ole sopivaa testiä. Testin puuttuessa hevoset lääkitään heisimatoa vastaan syksyisin varmuuden vuoksi, jolloin todennäköisesti merkittävää osaa hevosista lääkitään turhaan ja myös ympäristölle aiheutetaan tarpeetonta kuormitusta.

Tutkimuksessa selvitetään riskitekijöitä suolinkaistartunnoille, suolinkaistartuntojen merkitystä varsojen terveydelle sekä matolääkkeiden tehoa tartuntojen hoidossa. Lisäksi kehitetään testi hevosen heisimatotartunnan toteamiseksi.

Vastuututkija Katja Hautala

Tutkimukseen liittyviä julkaisuja:

Parasite infections and their risk factors in foals and young horses in Finland

Risk factors for equine intestinal parasite infections and reduced efficacy of pyrantel embonate against Parascaris sp.

Tutkimuksen tarkoitus on selvittää kuolaimen vaikutusalueella olevia limakalvovaurioita ravihevosilla ja kenttähevosilla kilpailujen yhteydessä. Ravihevosia on tutkittu kilpailun jälkeen kesällä 2017 osana Suomen Hippoksen ravihevosten hyvinvointiohjelmaa. Kenttähevosia on tutkittu maastokokeen jälkeen kesällä 2018 yhteistyössä Suomen Ratsastajainliiton kanssa. Tutkimus jatkuu kesällä 2019.

Vastuututkija Kati Tuomola

Tutkimukseen liittyviä julkaisuja:

Oral Lesions in the Bit Area in Finnish Trotters After a Race: Lesion Evaluation, Scoring, and Occurrence

Risk factors for bit-related lesions in Finnish trotting horses

Bit-Related Lesions in Event Horses After a Cross-Country Test

Uni ja riittävä lepo ovat hevosen hyvinvoinnille merkittäviä tekijöitä. Tutkimuksen tarkoituksena on tutkia hevosten unihäiriöitä ja niihin vaikuttavia olosuhteita ja yksilön ominaisuuksia. Unihäiriöitä tavataan hevosilla yleisesti ja tavallisimpana oireena tavataan hevosen kaatumista polvilleen sen torkkuessa seisaallaan. Tutkimuksen näytteenkeräysvaihe on käynnissä.

Vastuututkija Anna Mykkänen