Maailmassa on laskutavasta riippuen noin 18 000–23 000 yliopistoa. Helsingin yliopisto sijoittuu yliopistovertailuissa maailmanlaajuisesti parhaan yhden prosentin joukkoon.
Euroopassa on noin 4 000 yliopistoa. Helsingin yliopisto sijoittuu yliopistovertailuissa Euroopan tasolla keskimäärin 40 parhaan yliopiston joukkoon, eli parhaaseen prosenttiin.
Pohjoismaisista yliopistoista maailman sadan parhaan joukkoon mahtuu vain muutama yliopisto. Helsingin yliopisto sijoittuu keskimäärin viiden parhaan joukkoon Pohjoismaissa.
Suomen yliopistoista Helsingin yliopisto sijoittuu parhaiten merkittävimmissä yleisrankingeissa.
Seuraavassa visualisoinnissa esitetään Helsingin yliopiston ranking-sijoitukset yleisrankingeissa viimeisen kuuden vuoden ajalta.
Voit itse valita vertailun kohteeksi maailman, Euroopan, Pohjoismaat tai Suomen.
Suosittelemme käyttämään visualisointia tietokoneen näytöllä tai mobiililaitteessa vaakasuunnassa. Visualisointi toimii puutteellisesti ruudunlukijasovelluksilla.
Tieteenalakohtaiset rankingit antavat vertailutietoa yliopistojen toiminnasta ja maineesta tietyillä tieteenaloilla. Jos haluaa vertailla eri yliopistojen tutkimuksen laatua keskenään tietyllä tieteenalalla, vaikkapa ilmakehätieteissä tai kemiassa, tieteenalakohtainen ranking voi olla hyödyllinen apuväline.
Rankingien tieteenalaluokitukset perustuvat kansainvälisten tieteellisten julkaisujen luokituksiin.
Viittausmäärät tieteenaloittain lasketaan sen perusteella, missä tieteellisessä julkaisussa artikkeli on julkaistu. Sillä ei ole rankingin tieteenalaluokittelun kannalta merkitystä, missä tiedekunnassa tai yksikössä tutkija on töissä, vaan missä hän julkaisee.
Eri tieteenaloja ei voi järjestää saman yliopiston sisällä keskenään paremmuusjärjestykseen tieteenalakohtaisten rankingien avulla.
Tämä johtuu siitä, että eri aloilla on eri määrä tutkijoita, ja kaikkia aloja ei tutkita yhtä laajasti maailman yliopistoissa. Yliopistojen tiedekunnat ja omat tieteenalaluokitukset eivät myöskään välttämättä vastaa rankingien luokituksia.
Seuraavassa visualisoinnissa esitetään Helsingin yliopiston ranking-sijoitukset tieteenalakohtaisissa rankingeissa viimeisen kuuden vuoden ajalta.
Suosittelemme käyttämään visualisointia tietokoneen näytöllä tai mobiililaitteessa vaakasuunnassa. Visualisointi toimii puutteellisesti ruudunlukijasovelluksilla.
Erilaisia globaaleja yleisrankingeja on toistakymmentä. Niiden lisäksi on lukuisia globaaleja erityisrankingeja. Kaikki rankingit käyttävät erilaisia aineistoja ja laskentamalleja. Tässä kuvailemme niiden viiden rankingin mittareita, joita seuraamme tarkemmin.
Kaikki rankingit mittaavat sitä, kuinka paljon muut tutkijat viittaavat yliopiston tutkimusjulkaisuihin. Viittauksia tutkimuksiin kerätään erilaisiin tutkimustietokantoihin.
Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tutkimus ja muu kuin englanninkielinen tutkimus ovat tietokannoissa aliedustettuja. Silti viittaukset ovat Helsingin yliopiston vahvuus kaikissa rankingeissa.
Shanghai-ranking painottaa menestyneimpiä tutkijoita ja tunnetuimpia julkaisuja.
Shanghai-ranking on luonteeltaan melko vakaa ja yliopistojen sijoitukset eivät siinä vaihdu kovin nopeasti. Helsingin yliopisto menestyy tässä vertailussa parhaiten viittausindekseissä ja viitatuimpien tutkijoiden listauksessa, huonoiten Nobel- ja Fields -mittarissa.
Shanghai-rankingista on myös olemassa alueellisia ja tieteenalakohtaisia versioita.
Shanghai-vertailun julkaisija on Shanghain Jiao Tong -yliopisto. Vertailu on ilmestynyt vuodesta 2003.
Shanghai-rankingin palkintopisteytys koostuu kahdesta osasta:
Helsingin yliopisto saa palkintopisteitä
Palkintomittarit kuvaavat yliopiston historiallista mainetta ja tunnettuutta. Mittarien tarkoitus on myös korvata sitä, ettei Shanghai-rankingissa ole erillistä yliopiston mainekyselyä.
Shanghain lista käyttää pisteytyksessä Clarivate Analyticsin Web of Science -tietokannan viittausindeksiä.
Shanghai-ranking laskee tutkijat, joiden tutkimukseen toiset tutkijat ovat viitanneet eniten, Clarivate Analyticsin Highly Cited Researchers -listan mukaan. Listalle pääsee viitatuin prosentti 22 eri tieteenalan tutkijoista.
Viitatuimpien tutkijoiden listalla tapahtuu joka vuosi muutoksia. Jos tutkija vaihtaa yliopistoa, yliopisto menettää pisteet tutkijan uudelle kotiyliopistolle.
Nature ja Science ovat maailman arvostetuimpia tiedelehtiä erityisesti luonnon- ja lääketieteen aloilla.
10 %: kaikki edelliset kohdat suhteessa tutkijoiden ja opettajien määrään
Tämän mittarin tarkoituksena on tasoittaa yliopistojen kokoerojen vaikutuksia. Kriteeri vaikuttaa myös niin, että jokaisen opettajan pitäisi tehdä mahdollisimman hyvää tutkimusta.
Shanghai-rankingin metodologiaan voit tutustua yksityiskohtaisemmin Shanghai-rankingin verkkosivuilla.
QS-ranking painottaa yliopiston mainetta enemmän kuin muut merkittävimmät yliopistovertailut.
QS-vertailun julkaisija on kaupallinen Quacquarelli Symonds -organisaatio. Nykymuodossaan vertailu ilmestyi ensimmäistä kertaa 2010.
Mainekyselyissä muiden yliopistojen tutkijoilta ja työnantajilta kysytään käsityksiä yliopistoista.
QS-vertailun mainepisteytys koostuu kahdesta osasta:
QS-ranking käyttää viittaustietokantanaan Elsevierin Scopusta.
Vuonna 2015 metodologia ja pisteiden laskutapa muuttuivat Helsingin yliopistolle huonompaan suuntaan.
Tällä mittarilla QS pyrkii arvioimaan opetuksen laatua.
Helsingin yliopistolla on enemmän opiskelijoita kuin esimerkiksi monilla amerikkalaisilla huippuyliopistoilla, mutta menestyy silti verrattain hyvin tässä mittarissa.
QS-vertailun kansainvälistymispisteytys koostuu kahdesta osasta:
QS-rankingin metodologiaan voit tutustua yksityiskohtaisemmin QS-rankingin verkkosivuilla.
QS julkaisee yliopistorankinginsa etukäteen. Esimerkiksi vuoden 2024 QS yliopistoranking
julkaistiin vuonna 2023. Taulukossamme sijoitukset on esitetty rankingin
julkaisuvuoden mukaan.
THE-ranking eli Times Higher Educationin lista käyttää monipuolista mittarien valikoimaa pisteytyksessään.
Julkaisija on kaupallinen Times Higher Education -lehti. Nykymuodossaan vertailu on ilmestynyt vuodesta 2010.
THE-vertailun opetuspisteytys koostuu viidestä osasta:
THE-vertailun tutkimuspisteytys koostuu kolmesta osasta:
THE-ranking käyttää viittaustietokantanaan Elsevierin Scopusta.
THE-ranking vaihtoi viittaustietokantansa vuonna 2015, mikä vaikutti Helsingin yliopiston sijoitukseen suotuisasti. Scopus-tietokannassa humanistiset ja yhteiskuntatieteet näkyvät jonkin verran paremmin kuin Clarivate Analyticsin Web of Science -tietokannassa.
THE-vertailun kansainvälistymispisteytys koostuu kolmesta osasta:
Yliopiston yksityiseltä sektorilta saamat tutkimustulot suhteessa akateemisen henkilökunnan määrään. Teknisiin tieteisiin, taloustieteeseen ja lääketieteeseen erikoistuneet yliopistot menestyvät tässä paremmin kuin Helsingin yliopiston kaltainen monitieteinen yliopisto.
THE-rankingin metodologiaan voit tutustua yksityiskohtaisemmin THE-rankingin verkkosivuilla.
Taiwan-ranking perustuu ainoastaan tutkimuksen bibliometrisiin mittareihin eli eri tapoihin laskea tieteellisiä julkaisuja ja niiden vaikuttavuutta.
Taiwan-vertailun vahvuus on monipuolinen mittarivalikoima. Se soveltuu siksi erityisesti tutkimuspainotteisten yliopistojen vertailuun. Monipuolisten ja osittain pidemmän aikavälin mittareiden vuoksi Taiwan-rankingin sijoitukset muuttuvat melko hitaasti.
Helsingin yliopisto pärjää tässä rankingissa parhaiten viittausten määrässä viimeisen 11 vuoden ajalta ja H-indeksissä. Helsingin yliopisto pärjää heikoiten viittausten keskiarvossa viimeisen 11 vuoden aikana.
Julkaisija on Taiwanin kansallinen yliopisto (NTU). Vertailu on ilmestynyt vuodesta 2007.
Taiwan-vertailun viittauspisteytys koostuu neljästä osasta:
H-indeksi on mittari, jolla pyritään arvioimaan samanaikaisesti tutkijan julkaisutehokkuutta ja hänen julkaisujensa merkittävyyttä. H-indeksi on tietokantakohtainen eli tutkijan H-indeksi voi olla erilainen eri tietokannoissa.
Taiwan-vertailun artikkelipisteytys koostuu kahdesta osasta:
Taiwan-ranking käyttää viitatuimpien artikkeleiden laskemiseen InCitesin Essential Science Indicators -tietokantaa. Siihen kerätään noin 11 500 keskeistä julkaisua eri tieteenaloilta.
Viitatuimpien artikkeleiden listalle pääsee jokaisen vuoden eniten viitatuin prosentti artikkeleista viimeisen 11 vuoden ajalta.
Pisteytys perustuu määrään artikkeleita, joita on edellisenä vuonna julkaistu vaikuttavuudeltaan merkittävissä julkaisuissa.
Julkaisujen vaikuttavuus määritellään InCitesin Journal Citation Reports -työkalun avulla. Se vertailee julkaisun artikkeleiden viittausmääriä ja julkaisun artikkeleiden kokonaismäärää.
Ne julkaisut, jotka sijoittuvat oman alansa parhaan 5 % joukkoon katsotaan vaikuttavuudeltaan merkittäviksi.
Taiwan-rankingin metodologiaan voit tutustua yksityiskohtaisemmin Taiwan-rankingin verkkosivuilla.
US News -ranking painottaa tiedejulkaisujen määrään ja vaikuttavuuteen liittyviä mittareita mutta huomioi myös yliopiston maineen ja kansainvälisyyden.
US News -lehden ranking on uusin keskeinen yliopistovertailu. US News Best Global Universities Rankings ilmestyi ensimmäistä kertaa 2014.
US News -rankingin viittauspisteytys koostuu kuudesta osasta:
US News -vertailun mainepisteytys koostuu kahdesta osasta:
US News -vertailun julkaisujen määrään liittyvä pisteytys koostuu kolmesta osasta:
US News -vertailun kansainvälistymispisteytys koostuu kahdesta osasta:
US News -rankingin metodologiaan voit tutustua yksityiskohtaisemmin US News -rankingin verkkosivuilla.
Yliopistoja vertaillaan nykyisin kasvavassa määrin myös kestävyys- ja vastuullisuusaiheisissa yliopistorankingeissä. Teemoihin liittyvistä rankingeista Helsingin yliopisto on osallistunut Times Higher Education Impact Rankingiin ja QS World University Rankings: Sustainability -rankingiin.
Times Higher Education Impact Rankingissa mitataan sitä, kuinka hyvin yliopistot edistävät toiminnallaan kestävää kehitystä. Ranking tarkastelee sekä yliopistojen perustehtäviä että omia toimintoja YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden kautta. Rankingissa yliopistojen tulee toimittaa tietoja vähintään neljään kestävän kehityksen tavoitteeseen liittyen.
QS World University Rankings: Sustainability 2030 -ranking oli ensimmäinen laatuaan ja siinä tarkasteltiin yliopistojen toimia sosiaalisia ja ympäristövaikutuksia mittaaviin indikaattoreihin perustuen. Ympäristövaikutuksia tarkasteltiin kestäviä instituutiota, kestävää koulutusta ja kestävää tutkimusta mittaavilla indikaattoreilla. Sosiaalisia vaikutuksia mittaaviin indikaattoreihin kuului tasa-arvoa, tiedonvaihtoa, koulutusvaikutusta, työllistymismahdollisuuksia ja elämän laatua mittaavia indikaattoreita.
Vuonna 2019 HY sijalla 15 (osallistujina 450 yliopistoa, 76 maasta)
Vuonna 2020 sijalla 80 (osallistujina 768 yliopistoa, 85 maasta)
Vuonna 2023 sijalla 201-300 (osallistujina 1591 yliopistoa, 112 maasta)
Vuonna 2023 HY sijalla 90 (700 instituutiota arvioitu)
Vuonna 2024 HY sijalla 60 (1403 instituutiota arvioitu)