Menestys yliopistorankingeissa

Shanghai-ranking painottaa menestyneimpiä tutkijoita ja tunnetuimpia julkaisuja.

Shanghai-ranking on luonteeltaan melko vakaa ja yliopistojen sijoitukset eivät siinä vaihdu kovin nopeasti. Helsingin yliopisto menestyy tässä vertailussa parhaiten viittausindekseissä ja viitatuimpien tutkijoiden listauksessa, huonoiten Nobel- ja Fields -mittarissa.

Shanghai-rankingista on myös olemassa alueellisia ja tieteenalakohtaisia versioita.

Shanghai-vertailun julkaisija on Shanghain Jiao Tong -yliopisto. Vertailu on ilmestynyt vuodesta 2003.

Vertailun mittarit ja niiden vaikutus yliopiston kokonaissijoitukseen

30 %: Nobel- ja Fields-palkinnot

Shanghai-rankingin palkintopisteytys koostuu kahdesta osasta:

• 20 %: yliopisto, jossa palkittu tutkija työskenteli, kun palkinto myönnettiin
• 10 %: yliopistot, joissa palkittu tutkija on opiskellut

Helsingin yliopisto saa palkintopisteitä

• A. I. Virtasen Nobel-palkinnosta
• Lars Ahlforsin Fields-mitalista
• Bengt Holmströmin tutkinnosta

Palkintomittarit kuvaavat yliopiston historiallista mainetta ja tunnettuutta. Mittarien tarkoitus on myös korvata sitä, ettei Shanghai-rankingissa ole erillistä yliopiston mainekyselyä.

20 %: viittaukset tutkimukseen

Shanghain lista käyttää pisteytyksessä Clarivate Analyticsin Web of Science -tietokannan viittausindeksiä.

20 %: viitatuimmat tutkijat

Shanghai-ranking laskee tutkijat, joiden tutkimukseen toiset tutkijat ovat viitanneet eniten, Clarivate Analyticsin Highly Cited Researchers -listan mukaan. Listalle pääsee viitatuin prosentti 20 eri tieteenalan tutkijoista.

Viitatuimpien tutkijoiden listalla tapahtuu joka vuosi muutoksia. Jos tutkija vaihtaa yliopistoa, yliopisto menettää pisteet tutkijan uudelle kotiyliopistolle.

20 %: Nature- ja Science-julkaisujen määrä

Nature ja Science ovat maailman arvostetuimpia tiedelehtiä erityisesti luonnon- ja lääketieteen aloilla.

10 %: kaikki edelliset kohdat suhteessa tutkijoiden ja opettajien määrään

Tämän mittarin tarkoituksena on tasoittaa yliopistojen koko­erojen vaikutuksia. Kriteeri vaikuttaa myös niin, että jokaisen opettajan pitäisi tehdä mahdollisimman hyvää tutkimusta.

Lue lisää Shanghai-rankingin metodologiasta

Shanghai-rankingin metodologiaan voit tutustua yksityiskohtaisemmin Shanghai-rankingin verkkosivuilla.

QS-ranking painottaa yliopiston mainetta enemmän kuin muut merkittävimmät yliopistovertailut. Mainekyselyissä muiden yliopistojen tutkijoilta ja työnantajilta kysytään käsityksiä yliopistoista.

QS-vertailun julkaisija on kaupallinen Quacquarelli Symonds -organisaatio. Nykymuodossaan vertailu ilmestyi ensimmäistä kertaa 2010.

Vertailun mittarit ja niiden vaikutus yliopiston kokonaissijoitukseen

50 %: Tutkimus

• 30 % yliopiston maine tutkijoille tehdyissä kyselyissä
• 20 % viittausten määrä suhteessa tutkijoiden ja opettajien määrään

QS-ranking käyttää viittaustietokantanaan Elsevierin Scopusta.

20 %: Työllisyys

• 15 % yliopiston maine työnantajille tehdyissä kyselyissä
• 5 % alumnien työllisyys

15 %: Kansainvälisyys

• 5 % ulkomaisen henkilökunnan osuus
• 5 % kansainväliset yhteisjulkaisut
• 5 % ulkomaisten opiskelijoiden osuus

10 %: Opetus

• 10 % opiskelija/opettaja-suhdeluku

Helsingin yliopistolla on enemmän opiskelijoita kuin esimerkiksi monilla amerikkalaisilla huippuyliopistoilla, mutta menestyy silti verrattain hyvin tässä mittarissa.

5 %: Kestävyys

•  5 % Kestävyys

Lue lisää QS-rankingin metodologiasta

QS-rankingin metodologiaan voit tutustua yksityiskohtaisemmin QS-rankingin verkkosivuilla.

QS julkaisee yliopistorankinginsa etukäteen. Esimerkiksi vuoden 2024 QS yliopistoranking
julkaistiin vuonna 2023. Taulukossamme sijoitukset on esitetty rankingin
julkaisuvuoden mukaan.

Higher Educationin (THE) yliopistoranking arvioi maailman huippuyliopistoja monivaiheisella ja laajalla mittaristolla. Julkaisija, kaupallinen Times Higher Education -lehti, on julkaissut vertailua vuodesta 2010. Viittaustietokantana THE käyttää Elsevierin Scopusta.

Vertailun mittarit ja niiden vaikutus yliopiston kokonaissijoitukseen

29,5 %: Opetuksen ja oppimisympäristön laatu 

Opetuksen arviointi koostuu seuraavista osa-alueista:

• 15 %: Opetuksen maine, joka perustuu tutkijoille ja akateemiselle henkilökunnalle tehtävään vuotuiseen kyselyyn
• 4,5 %: Akateemisen henkilökunnan ja opiskelijoiden suhde (staff-to-student ratio)
• 2 %: Tohtorin tutkintojen määrä suhteessa kandidaatin tutkintojen määrään (doctorate-to-bachelor’s ratio)
• 5,5 %: Tohtorin tutkintojen määrän suhde akateemiseen henkilöstöön (doctorates-awarded-to-academic-staff ratio)
• 2,5 %: Yliopiston tulot suhteessa akateemiseen henkilöstöön (institutional income)

29 %: Tutkimusympäristö

Tutkimuksen arviointi jakautuu kolmeen pääalueeseen:

• 18 %: Tutkimuksen maine tutkijoiden keskuudessa
• 5,5 %: Tutkimusrahoitus suhteessa akateemiseen henkilöstöön
• 5,5 %: Julkaisut suhteessa tutkijoiden ja opettajien määriin

30 %: Tutkimuksen laatu

Tutkimuksen laadun arviointi perustuu useisiin mittareihin:

• 15 %: Viittaukset tutkimukseen
• 5 %: Tyypilliset viittaukset (kun viitatuin neljännes poistettu)
• 5 %: Julkaisut jotka tieteenalojen 10% viitauimpien joukossa
• 5 %: Viittausten vaikuttavuus

THE-ranking käyttää viittaustietokantanaan Elsevierin Scopusta.

7,5 %: kansainvälistyminen

Kansainvälistymisen arviointi perustuu kolmeen osa-alueeseen:

• 2,5 %: Ulkomaisten opiskelijoiden osuus yliopiston opiskelijakunnassa.
• 2,5 %: Ulkomaisten tutkijoiden ja opettajien osuus yliopiston akateemisessa henkilökunnassa.
• 2,5 %: Kansainväliset yhteisjulkaisut

4 %: Teollisuus ja innovaatiot

Teollisuuden ja yliopistojen välinen yhteistyö on tärkeä osa nykyaikaisia yliopistoja. Tämä arviointi jakautuu kahteen osa-alueeseen:

• 2 %: Yrityksiltä saatu rahoitus
• 2 %: Viittaukset patenteissa

Lue lisää THE-rankingin metodologiasta

THE-rankingin metodologiaan voit tutustua yksityiskohtaisemmin THE-rankingin verkkosivuilla.

Taiwan-ranking perustuu ainoastaan tutkimuksen bibliometrisiin mittareihin eli eri tapoihin laskea tieteellisiä julkaisuja ja niiden vaikuttavuutta.

Taiwan-vertailun vahvuus on monipuolinen mittarivalikoima. Se soveltuu siksi erityisesti tutkimuspainotteisten yliopistojen vertailuun. Monipuolisten ja osittain pidemmän aikavälin mittareiden vuoksi Taiwan-rankingin sijoitukset muuttuvat melko hitaasti.

Helsingin yliopisto pärjää tässä rankingissa parhaiten viittausten määrässä viimeisen 11 vuoden ajalta ja H-indeksissä. Helsingin yliopisto pärjää heikoiten viittausten keskiarvossa viimeisen 11 vuoden aikana.

Julkaisija on Taiwanin kansallinen yliopisto (NTU). Vertailu on ilmestynyt vuodesta 2007.

Vertailun mittarit ja niiden vaikutus yliopiston kokonaissijoitukseen

45 %: viittaukset tutkimukseen

Taiwan-vertailun viittauspisteytys koostuu neljästä osasta:

• 15 %: viittausten määrä 11 viime vuoden aikana
• 10 %: viittausten määrä kahden viime vuoden aikana
• 10 %: viittausten keskiarvo 11 viime vuoden aikana
• 10 %: H-indeksi kahden viime vuoden aikana

H-indeksi on mittari, jolla pyritään arvioimaan samanaikaisesti tutkijan julkaisutehokkuutta ja hänen julkaisujensa merkittävyyttä. H-indeksi on tietokantakohtainen eli tutkijan H-indeksi voi olla erilainen eri tietokannoissa.

25 %: tutkimusartikkeleiden määrä

Taiwan-vertailun artikkelipisteytys koostuu kahdesta osasta:

• 15 %: viimeisen vuoden artikkelit
• 10 %: artikkeleiden määrä 11 viime vuoden aikana

15 %: viitatuimmat tutkimusartikkelit

Taiwan-ranking käyttää viitatuimpien artikkeleiden laskemiseen InCitesin Essential Science Indicators -tietokantaa. 

Viitatuimpien artikkeleiden listalle pääsee jokaisen vuoden eniten viitatuin prosentti artikkeleista viimeisen 11 vuoden ajalta.

15 %: artikkelit vaikuttavimmissa julkaisuissa

Pisteytys perustuu määrään artikkeleita, joita on edellisenä vuonna julkaistu vaikuttavuudeltaan merkittävissä julkaisuissa.

Julkaisujen vaikuttavuus määritellään InCitesin Journal Citation Reports -työkalun avulla. Se vertailee julkaisun artikkeleiden viittausmääriä ja julkaisun artikkeleiden kokonaismäärää.

Ne julkaisut, jotka sijoittuvat oman alansa parhaan 5 % joukkoon katsotaan vaikuttavuudeltaan merkittäviksi.

Lue lisää Taiwan-rankingin metodologiasta

Taiwan-rankingin metodologiaan voit tutustua yksityiskohtaisemmin Taiwan-rankingin verkkosivuilla.

US News -ranking painottaa tiedejulkaisujen määrään ja vaikuttavuuteen liittyviä mittareita mutta huomioi myös yliopiston maineen ja kansainvälisyyden.

US News -lehden ranking on uusin keskeinen yliopistovertailu. US News Best Glo­bal Uni­ver­si­ties Ran­kings ilmestyi ensimmäistä kertaa 2014.

Vertailun mittarit ja niiden vaikutus yliopiston kokonaissijoitukseen

50 %: viittaukset tutkimukseen

US News -rankingin viittauspisteytys koostuu kuudesta osasta:

• 12,5 %: julkaisujen määrä eniten viitattujen 10 % julkaisujen joukossa
• 10 %: julkaisujen osuus eniten viitattujen 10 % julkaisujen joukossa
• 10 %: julkaisujen viittausindeksi tieteenalanormalisoituna
• 7,5 %: viittausten kokonaismäärä tieteenalanormalisoituna
• 5 %: viitatuimpien tutkimusten määrä koko maailman viitatuimpien 1 % joukossa omalla tieteenalallaan
• 5 %: viitatuimpien tutkimusten osuus koko maailman viitatuimpien 1 % joukossa omalla tieteenalallaan

25 %: maine

US News -vertailun mainepisteytys koostuu kahdesta osasta:

• 12,5 %: yliopiston globaali tutkimusmaine
• 12,5 %: yliopiston alueellinen tutkimusmaine

15 %: julkaisujen määrä

US News -vertailun julkaisujen määrään liittyvä pisteytys koostuu kolmesta osasta:

• 10 %: artikkelit
• 2,5 %: kirjat
• 2,5 %: konferenssijulkaisut

10 %: kansainvälistyminen

US News -vertailun kansainvälistymispisteytys koostuu kahdesta osasta:

• 5 %: kansainvälisten yhteisjulkaisujen osuus yliopiston kaikkien julkaisujen määrästä
• 5 %: kansainvälisten yhteisjulkaisujen osuus koko maailman kansainvälisten yhteisjulkaisujen määrästä

Lue lisää US News -rankingin metodologiasta

US News -rankingin metodologiaan voit tutustua yksityiskohtaisemmin US News -rankingin verkkosivuilla.