Menestystä yliopistorankingeissa

Helsingin yliopisto sijoittuu useimmissa yliopistovertailuissa 50–100 parhaan joukkoon. Maailmassa on laskutavasta riippuen noin 18 000–23 000 korkeakoulua, eli maailman yliopistojen joukossa Helsingin yliopisto arvioidaan 0,5 prosentin kärkikastiin.

Tällä sivulla esittelemme Helsingin yliopiston ranking-menestystä, ensin yleisrankingeissa, sitten erityisrankingeissa. Lopuksi kerromme tarkemmin siitä, mihin ranking-tulokset perustuvat.

Helsingin yliopisto kuuluu maailman parhaiden yliopistojen joukkoon

Kansainvälisissä yliopistovertailuissa, rankingeissa, arvioidaan korkeakoulujen tutkimuksen määrää ja vaikuttavuutta, opetuksen laatua, yliopistojen mainetta tutkijoiden ja työnantajien keskuudessa sekä kansainvälisyyttä. Yliopistovertailuissa kokonaisarvio puristetaan usein yhteen tai muutamaan numeroon.

Rankingit käyttävät tutkimusta arvioidessaan pääosin vain englanninkielisten julkaisujen määrää ja viittauksia. Muiden kuin englanninkielisten maiden yliopistojen on siten vaikeaa nousta ranking-listojen kärkisijoille. Puutteistaan huolimatta rankingeilla on merkittävä vaikutus yliopistojen julkiseen kuvaan, tunnettuuteen ja houkuttelevuuteen ulkomailla.

Helsingin yliopiston menestys tärkeimmissä yliopistovertailuissa

Maailmassa on laskutavasta riippuen noin 18 000–23 000 korkeakoulua. Helsingin yliopisto sijoittuu yliopistovertailuissa maailmanlaajuisesti keskimäärin sadan parhaan yliopiston joukkoon, eli parhaaseen puoleen prosenttiin.

Alla oleva kaavio esittelee Helsingin yliopiston ranking-menestystä viimeisen viiden vuoden aikana maailman mittakaavassa. Rankingin nimen yhteydessä oleva vuosiluku ilmaisee tässä rankingin julkaisuvuoden (huom. eräät rankingit käyttävät julkaisuvuotta seuraavan vuoden vuosilukua).

 

Eurooppalaisten yliopistojen kärkisijoilta löytyvät yleensä brittiyliopistot Cambridge, Oxford ja University College London. Pääkielenä muuta kuin englantia käyttävistä yliopistoista parhaiten rankingeissa pärjää usein Sveitsin teknillinen yliopisto ETH Zurich.

Helsingin yliopiston sijoitukset tärkeimmissä yliopistovertailuissa verrattuna eurooppalaisiin yliopistoihin

Euroopassa on noin 4 000 yliopistoa. Helsingin yliopisto sijoittuu yliopistovertailuissa Euroopan tasolla keskimäärin kolmenkymmenen parhaan yliopiston joukkoon, eli parhaaseen prosenttiin.

Alla oleva kaavio esittelee Helsingin yliopiston ranking-menestystä viimeisen viiden vuoden aikana Euroopan mittakaavassa. Rankingin nimen yhteydessä oleva vuosiluku ilmaisee tässä rankingin julkaisuvuoden.

 

Pohjoismaisista yliopistoista maailman sadan parhaan joukkoon mahtuu vain muutama yliopisto. Helsingin yliopisto on yleensä neljän arvostetuimman joukossa Karoliinisen instituutin, Kööpenhaminan yliopiston ja Aarhusin yliopiston kanssa.

Helsingin yliopiston menestys tärkeimmissä yliopistovertailuissa verrattuna pohjoismaisiin yliopistoihin

Alla oleva kaavio esittelee Helsingin yliopiston ranking-menestystä viimeisen viiden vuoden aikana Pohjoismaiden mittakaavassa. Rankingin nimen yhteydessä oleva vuosiluku ilmaisee rankingin julkaisuvuoden.

 

Suomessa on 14 yliopistoa. Helsingin yliopisto on kaikissa keskeisissä rankingeissä parhaiten menestyvä suomalainen yliopisto. Seuraavilta sijoilta löytyvät rankingistä riippuen Aalto-yliopisto, Turun yliopisto ja Itä-Suomen yliopisto.

Helsingin yliopiston menestys tärkeimmissä yliopistovertailuissa verrattuna suomalaisiin yliopistoihin

Alla oleva kaavio esittelee Helsingin yliopiston ranking-menestystä viimeisen viiden vuoden aikana Suomen mittakaavassa. Rankingin nimen yhteydessä oleva vuosiluku ilmaisee rankingin julkaisuvuoden.

Times Higher Educationin THE University Impact Rankings -vertailu on erityisranking, joka vertailee kuinka hyvin yliopistot edistävät omalla toiminnallaan kestävää kehitystä ja toteuttavat kolmatta tehtäväänsä, yhteiskunnallista vaikuttamista. Vertailun perusteena ovat YK:n vuonna 2016 määrittelemät kestävän kehityksen tavoitetteet. THE University Impact Rankings -vertailu julkaistiin ensimmäistä kertaa vuonna 2019.

Hel­sin­gin yli­opis­ton me­nes­tys THE University Impact Rankings -vertailussa

Vuonna 2019 Helsingin yliopisto sijoittu THE University Impact Rankings -vertailussa 15. parhaaksi maailmassa. Huippusijoituksen taustalla ovat erityisesti vaikuttava menestys neljässä vertailun osassa

  • Kestävät kaupungit ja yhteisöt: 4
  • Rauha, oikeudenmukaisuus ja vahvat instituutiot: 6
  • Globaali kumppanuus kestävän kehityksen tavoitteita kohti: 9
  • Ilmastonmuutoksen torjuminen: 11

Alla oleva kaavio esittelee Helsingin yliopiston Impact Rankings -menestystä verrattuna muihin yliopistoihin maailmassa, Euroopassa, Pohjoismaissa ja Suomessa.

Rankingeista vanhin ja yhä tunnetuin on vuodesta 2003 alkaen julkaistu Shanghain lista (ARWU). Muita tunnettuja listauksia ovat QS-yliopistovertailu, Times Higher Education -ranking, NTU Taiwan-ranking ja uusimpana US News -lehden Global University Ranking. Yhteensä erilaisia globaaleja yleisrankingeja on toistakymmentä.

Rankingit eroavat toisistaan aineistojensa ja metodologioidensa suhteen. Yleisrankingien lisäksi on lukuisia globaaleja erityisrankingeja. Niistä tärkeimpiin kuuluu THE Global University Employability-ranking, joka kuvaa eri maiden työnantajien käsitystä yliopistoista valmistuneiden työmarkkinakelpoisuudesta kansainvälisillä työmarkkinoilla. Tässä vuodesta 2012 alkaen julkaistussa rankingissa Helsingin yliopisto on lähes joka vuosi parantanut sijoitustaan. Vuonna 2018 sijoitus oli maailmassa 48 ja pohjoismaiden keskuudessa toinen.

Shanghai-ranking  (ARWU)

Julkaisija on Shanghain Jiao Tong -yliopisto. Vertailu on ilmestynyt vuodesta 2003.

Shanghain vertailu on luonteeltaan melko vakaa ja yliopistojen sijoitukset eivät siinä vaihdu kovin nopeasti. Helsingin yliopisto menestyy Shanghai-rankingissa parhaiten viittausindekseissä ja eniten viitattujen tutlkijoiden listauksessa, huonoiten Nobel- ja Fields -indikaattoreissa.

Shanghai-rankingista on myös olemassa alueellisia ja tieteenalakohtaisia versioita.

Vertailun indikaattorit ja niiden painoarvot yliopiston kokonaissijoitusta laskettaessa:

30 % Nobel- ja Fields-palkinnot

Shanghain listan palkintoihin liittyvä pisteytys jakautuu kahteen indikaattoriin:

  • 20 % yliopistot, joissa Nobel- ja Fields-palkitut tutkijat työskentelivät palkintojen myöntöaikaan
  • 10 % yliopistot, joissa Nobel- ja Fields-palkitut tutkijat ovat opiskelleet

Helsingin yliopisto saa pisteitä A. I. Virtasen Nobel-palkinnosta ja Lars Ahlforsin Fields-mitalista. Ahlforsin pisteet Shanghai antoi vuoteen 2016 asti virheellisesti Harvardin yliopisolle. Helsingin yliopisto sai korjauspyyntöjen jälkeen Shanghain muuttamaan tulkintaansa ja myöntämään pisteet vuodesta 2017 alkaen Helsingin yliopistolle.

Helsingin yliopisto saa pisteitä myös Bengt Holmströmin Helsingin yliopistossa suorittamasta tutkinnosta. Pääosa hänen Nobel-palkintonsa pisteistä menevät Harvardin yliopistolle, jossa hän työskenteli Nobel-palkinnon myöntöaikaan.

Palkintoindikaattorit kuvaavat myös yliopiston historiallista mainetta ja tunnettuutta. Indikaattorien tarkoitus on myös korvata sitä, ettei Shanghai-rankingissä ole erillistä yliopiston maine-osiota kuten THE- ja QS-rankingeissa.

20 % viittaukset tutkimukseen

Tutkimusten merkittävyyttä kuvaa se, miten paljon muut tutkijat viittaavat siihen. Viittauksia yliopistojen tutkimuksiin kerätään Clarivate Analyticsin (entisen Thomson Reutersin) Web of Science- ja Elsevierin Scopus-tietokannoista.

Shanghain lista käyttää pisteytyksessä Web of Science -tietokannan viittausindeksiä.

Muu kuin englanninkielinen tutkimus on tietokannoissa aliedustettuna. Silti viittaukset ovat Helsingin yliopiston vahvuus kaikissa rankingeissa.

20 % viitatuimmat tutkijat

Eniten siteeratut tutkijat lasketaan Clarivate Analyticsin Highly Cited Researchers -listan mukaan. Listalle pääsee eniten siteeratuin prosentti 22 eri tieteenalan tutkijoista.

Siteerattujen listalla tapahtuu jatkuvasti vaihtelua. Jos tutkija vaihtaa yliopistoa, yliopisto menettää pisteet.

20 % Nature- ja Science-julkaisujen määrä

Nature ja Science ovat maailman merkittävimpiä tiedelehtiä erityisesti luonnon- ja lääketieteen aloilla.

10 % kaikki edelliset kohdat suhteutettuna akateemisen henkilökunnan määrään

Tämän indikaattorin tarkoituksena on tasoittaa yliopistojen koko­erojen vaikutuksia. Kriteeri vaikuttaa myös niin, että jokaisen opettajan pitäisi tehdä mahdollisimman hyvää tutkimusta.

Metodologiaan voit tutustua yksityiskohtaisemmin Shanghai-vertailun verkkosivuilla.

QS-ranking

QS-rankingin julkaisija on kaupallinen Quacquarelli Symonds -organisaatio.

Vertailun indikaattorit ja niiden painoarvot:

50 % yliopiston maine

Mainekyselyissä muiden yliopistojen tutkijoilta ja työnantajilta kysellään käsityksiä yliopistoista.

QS-vertailun maineeseen liittyvä pisteytys jakautuu kahteen indikaattoriin:

  • 40 % yliopiston maine tutkijoille tehdyissä kyselyissä
  • 10 % yliopiston maine työnantajille tehdyissä kyselyissä

20 % viittausten määrä suhteutettuna akateemisen henkilökunnan määräan

Vertailun viittaustietokanta on Scopus. Vuonna 2015 metodologia ja pisteiden laskutapa muuttuivat Helsingin yliopistolle epäedullisempaan suuntaan.

20 % opiskelija/opettaja-suhdeluku

Helsingin yliopistolla on enemmän opiskelijoita kuin esimerkiksi monilla amerikkalaisilla huippuyliopistoilla, mutta menestyy silti verrattain hyvin tässä indikaattorissa.

10 % kansainvälistyminen

QS-vertailun kansainvälistymiseen liittyvä pisteytys jakautuu kahteen indikaattoriin:

  • 5 % ulkomaisen henkilökunnan osuus
  • 5 % ulkomaisten opiskelijoiden osuus

Metodologiaan voit tutustua yksityiskohtaisemmin QS-vertailun verkkosivuilla.

THE -ranking (Times Higher Education)

Julkaisija on kaupallinen Times Higher Education -lehti. Nykymuodossaan vertailu on ilmestynyt vuodesta 2010.

Vertailun indikaattorit ja niiden painoarvot:

30 % opetus

THE-vertailun opetusindikaattorin pisteytys koostuu viidestä tekijästä:

  • 15 % opetuksen maine (yliopiston opetusmaine tutkijoille tehdyissä kyselyissä, joissa omaa yliopistoa ei saa äänestää)
  • 6 % tohtorin tutkinnot per akateeminen henkilöstö
  • 4,5 % akateeminen henkilöstö per opiskelijoiden määrä
  • 2,25 % tohtorin tutkinnot per alemmat tutkinnot
  • 2,25 % yliopiston tulot per akateeminen henkilöstö

30 % tutkimus

THE-vertailun tutkimusindikaattori koostuu kolmesta tekijästä:

  • 18 % tutkimuksen maine (yliopiston tutkimusmaine tutkijoille tehdyissä kyselyissä, joissa omaa yliopistoa ei saa äänestää)
  • 6 % julkaisut per akateeminen henkilöstö
  • 6 % tutkimusrahoitus per akateeminen henkilöstö

30 % viittaukset tutkimuksiin

Vuonna 2015 THE-vertailun viittaustietokannaksi vaihdettiin Scopus, mikä vaikutti Helsingin yliopiston sijoitukseen suotuisasti. Scopuksessa humanistiset ja yhteiskuntatieteet näkyvät jonkin verran paremmin kuin Clarivate Analyticsin Web of Sciencessa.

7,5 % kansainvälistyminen

THE-vertailun kansainvälistymisindikaattori koostuu kolmesta tekijästä:

  • 2,5 % ulkomaisten opiskelijoiden osuus
  • 2,5 % ulkomaisen akateemisen henkilöstön osuus
  • 2,5 % kansainväliset yhteisjulkaisut:

2,5 % tulot yrityksiltä per akateeminen henkilöstö (Industry income)

Yliopiston yksityiseltä sektorilta saamat tutkimustulot suhteessa akateemisen henkilökunnan määrään. Teknisiin tieteisiin, taloustieteeseen ja lääketieteeseen erikoistuneet yliopistot menestyvät tässä paremmin kuin Helsingin yliopiston kaltainen monitieteinen yleisyliopisto.

Metodologiaan voit tutustua yksityiskohtaisemmin THE-vertailun verkkosivuilla.

    Taiwan-ranking (NTU)

    Julkaisija on Taiwanin kansallinen yliopisto (NTU). Vertailu on ilmestynyt vuodesta 2007.

    Taiwan-ranking perustuu ainoastaan tutkimuksen bibliometrisiin mittareihin, toisin kuin Shanghai-, THE- ja QS-rankingit. Taiwan-vertailun vahvuus on indikaattorivalikoiman monipuolisuus ja se soveltuu siksi erityisesti tutkimuspainotteisten yliopistojen vertailuun.

    Helsingin yliopistolle parhaan tuloksen indikaattoreista tuovat sitaatioiden määrä viimeisen 11 vuoden aikana ja H-indeksi. Helsingin yliopiston osalta huonoin on sitaatioiden keskiarvo viimeisen 11 vuoden aikana. Monipuolisten ja osittain pidemmän aikavälin indikaattoreiden ansioista yksittäisen yliopiston sijoitus vuodesta toiseen on Taiwan-rankingissa melko vakaa.

    Vertailun indikaattorit ja niiden painoarvot:

    45 % viittaukset tutkimukseen

    Taiwan-vertailun viittauksiin liittyvä pisteytys jaukautuu neljään indikaattoriin:

    • 15 % sitaatioiden määrä 11 viime vuoden aikana
    • 10 % sitaatioiden määrä 2 viime vuoden aikana
    • 10 % sitaatioiden keskiarvo 11 viime vuoden aikana
    • 10 % H-indeksi 2 viime vuoden aikana

    H-indeksi on kvantitatiivinen mittari, jolla pyritään arvioimaan samanaikaisesti tutkijan julkaisutehokkuutta ja hänen julkaisujensa merkittävyyttä. H-indeksi on tietokantakohtainen eli tutkijan H-indeksi voi olla erilainen eri tietokannoissa.

    25 % tutkimusartikkeleiden määrä

    Taiwan-vertailun artikkeleihin liittyvä pisteytys jakautuu kahteen indikaattoriin:

    • 15 % viimeisen vuoden artikkelit
    • 10 % artikkeleiden määrä 11 viime vuoden aikana

    15 % viitatuimmat tutkimusartikkelit

    Pisteytys perustuu InCitesin Essential Science Indicators -tietokantaan, johon kerätään noin 11 500 keskeistä julkaisua eri tieteenaloilta. Viitatuimpien artikkeleiden listalle pääsee jokaisen vuoden eniten viitatuin prosentti artikkeleiista viimeisen 11 vuoden ajalta.

    15 % artikkelit vaikuttavissa julkaisuissa

    Pisteytys perustuu määrään artikkeleita, joita on edellisenä vuonna julkaistu vaikuttavuudeltaan merkittävissä julkaisuissa. Julkaisujen vaikuttavuus määritellään InCitesin Journal Citation Reports -työkalun avulla. Se vertailee julkaisun artikkeleiden viittausmääriä ja julkaisun artikkeleiden kokonaismäärää. Ne julkaisut, jotka sijoittuvat oman alansa parhaan 5 % joukkoon katsotaan vaikuttavuudeltaan merkittäviksi.

    Metodologiaan voit tutustua yksityiskohtaisemmin Taiwan-vertailun verkkosivuilla.

    US News -ranking

    US News -lehden ranking on uusin keskeinen yliopistovertailu. US News Best Glo­bal Uni­ver­si­ties Ran­kings ilmestyi ensimmäistä kertaa 2014.

    Vertailun indikaattorit ja niiden painoarvot:

    50 % viittaukset tutkimukseen

    US News -vertailun viittauksiin liittyvä pisteytys jakautuu kuuteen indikaattoriin:

    • 12,5 % julkaisujen määrä eniten viittattujen ( 10 %) julkaisujen joukossa
    • 10 % julkaisujen osuus eniten viittattujen ( 10 %) julkaisujen joukossa
    • 10 % julkaisujen viittausindeksi tieteenalanormalisoituna
    • 7,5 % viittausten kokonaismäärä tieteenalanormalisoituna
    • 5 % yliopiston viitatuimpien tutkimusten määrä koko maailman viitatuimpien (top1%) joukossa omalla tieteenalallaan
    • 5 % yliopiston viitatuimpien tutkimusten osuus koko maailman viitatuimpien (top1%) joukossa omalla tieteenalallaan

    25 % maine

    US News -vertailun maineeseen liittyvä pisteytys jakautuu kahteen indikaattoriin:

    • 12,5 % yliopiston globaali tutkimusmaine
    • 12,5 % yliopiston alueellinen tutkimusmaine

    15 % julkaisujen määrä

    US News -vertailun julkaisujen määrään liittyvä pisteytys jakautuu kolmeen indikaattoriin:

    • 10 % artikkelit
    • 2,5 % kirjat
    • 2,5 % konferenssijulkaisut

    10 % kansainvälistyminen

    US News -vertailun kansainvälistymiseen liittyvä pisteytys jakautuu kahteen indikaattoriin:

    • 5 % kansainvälisten yhteisjulkaisujen osuus yliopiston kaikkien julkaisujen määrästä
    • 5 % kansainvälisten yhteisjulkaisujen osuus koko maailman kansainvälisten yhteisjulkaisujen määrästä

    Metodologiaan voit tutustua yksityiskohtaisemmin US News -vertailun verkkosivuilla.

    Lisätietoja