Helsingin yliopisto sijoittuu useimmissa yliopistovertailuissa 50–100 parhaan joukkoon. Maailmassa on laskutavasta riippuen noin 18 000–23 000 korkeakoulua, eli maailman yliopistojen joukossa Helsingin yliopisto arvioidaan 0,5 prosentin kärkikastiin.
Tällä sivulla esittelemme Helsingin yliopiston ranking-menestystä, ensin yleisrankingeissa, sitten erityisrankingeissa. Lopuksi kerromme tarkemmin siitä, mihin ranking-tulokset perustuvat.
Kansainvälisissä yliopistovertailuissa, rankingeissa, arvioidaan korkeakoulujen tutkimuksen määrää ja vaikuttavuutta, opetuksen laatua, yliopistojen mainetta tutkijoiden ja työnantajien keskuudessa sekä kansainvälisyyttä. Yliopistovertailuissa kokonaisarvio puristetaan usein yhteen tai muutamaan numeroon.
Rankingit käyttävät tutkimusta arvioidessaan pääosin vain englanninkielisten julkaisujen määrää ja viittauksia. Muiden kuin englanninkielisten maiden yliopistojen on siten vaikeaa nousta ranking-listojen kärkisijoille. Puutteistaan huolimatta rankingeilla on merkittävä vaikutus yliopistojen julkiseen kuvaan, tunnettuuteen ja houkuttelevuuteen ulkomailla.
Maailmassa on laskutavasta riippuen noin 18 000–23 000 korkeakoulua. Helsingin yliopisto sijoittuu yliopistovertailuissa maailmanlaajuisesti keskimäärin sadan parhaan yliopiston joukkoon, eli parhaaseen puoleen prosenttiin.
Alla oleva kaavio esittelee Helsingin yliopiston ranking-menestystä kuluvan vuoden ja edeltävän viiden vuoden aikana maailman mittakaavassa. Rankingin nimen yhteydessä oleva vuosiluku ilmaisee tässä rankingin julkaisuvuoden (eräät rankingit käyttävät julkaisuvuotta seuraavan vuoden vuosilukua).
Eurooppalaisten yliopistojen kärkisijoilta löytyvät yleensä brittiyliopistot Cambridge, Oxford ja University College London. Pääkielenä muuta kuin englantia käyttävistä yliopistoista parhaiten rankingeissa pärjää usein Sveitsin teknillinen yliopisto ETH Zurich.
Euroopassa on noin 4 000 yliopistoa. Helsingin yliopisto sijoittuu yliopistovertailuissa Euroopan tasolla keskimäärin kolmenkymmenen parhaan yliopiston joukkoon, eli parhaaseen prosenttiin.
Alla oleva kaavio esittelee Helsingin yliopiston ranking-menestystä kuluvan vuoden ja edeltävän viiden vuoden aikana Euroopan mittakaavassa. Rankingin nimen yhteydessä oleva vuosiluku ilmaisee tässä rankingin julkaisuvuoden.
Pohjoismaisista yliopistoista maailman sadan parhaan joukkoon mahtuu vain muutama yliopisto. Helsingin yliopisto on yleensä neljän arvostetuimman joukossa Karoliinisen instituutin, Kööpenhaminan yliopiston ja Aarhusin yliopiston kanssa.
Alla oleva kaavio esittelee Helsingin yliopiston ranking-menestystä kuluvan vuoden ja edeltävän viiden vuoden aikana Pohjoismaiden mittakaavassa. Rankingin nimen yhteydessä oleva vuosiluku ilmaisee rankingin julkaisuvuoden.
Suomessa on 14 yliopistoa. Helsingin yliopisto on kaikissa keskeisissä yleisrankingeissa parhaiten menestyvä suomalainen yliopisto. Seuraavilta sijoilta löytyvät rankingistä riippuen Aalto-yliopisto, Turun yliopisto ja Itä-Suomen yliopisto.
Alla oleva kaavio esittelee Helsingin yliopiston ranking-menestystä kuluvan vuoden ja edeltävän viiden vuoden aikana Suomen mittakaavassa. Rankingin nimen yhteydessä oleva vuosiluku ilmaisee rankingin julkaisuvuoden.
Times Higher Educationin THE University Impact Rankings -vertailu on erityisranking, joka vertailee kuinka hyvin yliopistot edistävät omalla toiminnallaan kestävää kehitystä ja toteuttavat kolmatta tehtäväänsä, yhteiskunnallista vaikuttamista. Vertailun perusteena ovat YK:n vuonna 2016 määrittelemät kestävän kehityksen tavoitteet. THE University Impact Rankings -vertailu julkaistiin ensimmäistä kertaa vuonna 2019.
Vuonna 2020 Helsingin yliopisto sijoittui THE University Impact Rankings -vertailussa 80. parhaaksi maailmassa. Helsingin yliopisto sijoittui parhaiten näissä vertailun osasissa:
Alla oleva kaavio esittelee Helsingin yliopiston Impact Rankings -menestystä verrattuna muihin yliopistoihin maailmassa, Euroopassa, Pohjoismaissa ja Suomessa.
Tieteenalakohtaiset rankingit antavat vertailutietoa yliopistoista tietyillä tieteenaloilla. Jos haluaa vertailla eri yliopistojen tutkimuksen laatua jollain tietyllä tieteenalalla, vaikkapa ilmakehätieteissä, tieteenalakohtainen ranking voi olla hyödyllinen apuväline.
Rankingien tieteenalaluokitukset perustuvat kansainvälisten tieteellisten journaalien luokituksiin. Viittausmäärät tieteenaloittain lasketaan siis sen perusteella, missä journaalissa artikkeli on julkaistu, ei esimerkiksi sen perusteella, missä tiedekunnassa tutkija on töissä.
Eri tieteenaloja ei voi järjestää saman yliopiston sisällä keskenään paremmuusjärjestykseen tieteenalakohtaisten rankingien avulla. Tämä johtuu siitä, että eri aloilla on eri määrä tutkijoita, ja kaikkia aloja ei tutkita yhtä laajasti maailman yliopistoissa. Yliopistojen tiedekunnat ja omat tieteenalaluokitukset eivät myöskään välttämättä vastaa rankingien luokituksia.
Alla olevaan taulukkoon on kerätty Helsingin yliopiston ranking-tuloksia eri tieteenalakohtaisissa rankingeissa viimeisen viiden vuoden ajalta.
Jos tieteenalalla ei ylity listattavien yliopistojen alaraja, niin se ei saa sijoitusta kyseisenä vuonna. Tieteenalaluokitukset ovat myös vuosien mittaan muuttuneet joissain rankingeissa, jolloin joitain luokituksia ei enää käytetä, ja joistain luokituksista on luovuttu.
Taulukossa esitetyt luvut ovat sijoituksia maailmassa.
Rankingeista vanhin ja yhä tunnetuin on vuodesta 2003 alkaen julkaistu Shanghain lista (ARWU). Muita tunnettuja listauksia ovat QS-yliopistovertailu, Times Higher Education -ranking, NTU Taiwan-ranking ja uusimpana US News -lehden Global University Ranking. Yhteensä erilaisia globaaleja yleisrankingeja on toistakymmentä.
Rankingit eroavat toisistaan aineistojensa ja metodologioidensa suhteen. Yleisrankingien lisäksi on lukuisia globaaleja erityisrankingeja. Niistä tärkeimpiin kuuluu THE Global University Employability-ranking, joka kuvaa eri maiden työnantajien käsitystä yliopistoista valmistuneiden työmarkkinakelpoisuudesta kansainvälisillä työmarkkinoilla. Tässä vuodesta 2012 alkaen julkaistussa rankingissa Helsingin yliopisto on lähes joka vuosi parantanut sijoitustaan. Vuonna 2018 sijoitus oli maailmassa 48 ja pohjoismaiden keskuudessa toinen.
Julkaisija on Shanghain Jiao Tong -yliopisto. Vertailu on ilmestynyt vuodesta 2003.
Shanghain vertailu on luonteeltaan melko vakaa ja yliopistojen sijoitukset eivät siinä vaihdu kovin nopeasti. Helsingin yliopisto menestyy Shanghai-rankingissa parhaiten viittausindekseissä ja eniten viitattujen tutlkijoiden listauksessa, huonoiten Nobel- ja Fields -indikaattoreissa.
Shanghai-rankingista on myös olemassa alueellisia ja tieteenalakohtaisia versioita.
Vertailun indikaattorit ja niiden painoarvot yliopiston kokonaissijoitusta laskettaessa:
Shanghain listan palkintoihin liittyvä pisteytys jakautuu kahteen indikaattoriin:
Helsingin yliopisto saa pisteitä A. I. Virtasen Nobel-palkinnosta ja Lars Ahlforsin Fields-mitalista. Ahlforsin pisteet Shanghai antoi vuoteen 2016 asti virheellisesti Harvardin yliopisolle. Helsingin yliopisto sai korjauspyyntöjen jälkeen Shanghain muuttamaan tulkintaansa ja myöntämään pisteet vuodesta 2017 alkaen Helsingin yliopistolle.
Helsingin yliopisto saa pisteitä myös Bengt Holmströmin Helsingin yliopistossa suorittamasta tutkinnosta. Pääosa hänen Nobel-palkintonsa pisteistä menevät Harvardin yliopistolle, jossa hän työskenteli Nobel-palkinnon myöntöaikaan.
Palkintoindikaattorit kuvaavat myös yliopiston historiallista mainetta ja tunnettuutta. Indikaattorien tarkoitus on myös korvata sitä, ettei Shanghai-rankingissä ole erillistä yliopiston maine-osiota kuten THE- ja QS-rankingeissa.
Tutkimusten merkittävyyttä kuvaa se, miten paljon muut tutkijat viittaavat siihen. Viittauksia yliopistojen tutkimuksiin kerätään Clarivate Analyticsin (entisen Thomson Reutersin) Web of Science- ja Elsevierin Scopus-tietokannoista.
Shanghain lista käyttää pisteytyksessä Web of Science -tietokannan viittausindeksiä.
Muu kuin englanninkielinen tutkimus on tietokannoissa aliedustettuna. Silti viittaukset ovat Helsingin yliopiston vahvuus kaikissa rankingeissa.
Eniten siteeratut tutkijat lasketaan Clarivate Analyticsin Highly Cited Researchers -listan mukaan. Listalle pääsee eniten siteeratuin prosentti 22 eri tieteenalan tutkijoista.
Siteerattujen listalla tapahtuu jatkuvasti vaihtelua. Jos tutkija vaihtaa yliopistoa, yliopisto menettää pisteet.
Nature ja Science ovat maailman merkittävimpiä tiedelehtiä erityisesti luonnon- ja lääketieteen aloilla.
Tämän indikaattorin tarkoituksena on tasoittaa yliopistojen kokoerojen vaikutuksia. Kriteeri vaikuttaa myös niin, että jokaisen opettajan pitäisi tehdä mahdollisimman hyvää tutkimusta.
Metodologiaan voit tutustua yksityiskohtaisemmin Shanghai-vertailun verkkosivuilla.
QS-rankingin julkaisija on kaupallinen Quacquarelli Symonds -organisaatio.
Vertailun indikaattorit ja niiden painoarvot:
Mainekyselyissä muiden yliopistojen tutkijoilta ja työnantajilta kysellään käsityksiä yliopistoista.
QS-vertailun maineeseen liittyvä pisteytys jakautuu kahteen indikaattoriin:
Vertailun viittaustietokanta on Scopus. Vuonna 2015 metodologia ja pisteiden laskutapa muuttuivat Helsingin yliopistolle epäedullisempaan suuntaan.
Helsingin yliopistolla on enemmän opiskelijoita kuin esimerkiksi monilla amerikkalaisilla huippuyliopistoilla, mutta menestyy silti verrattain hyvin tässä indikaattorissa.
QS-vertailun kansainvälistymiseen liittyvä pisteytys jakautuu kahteen indikaattoriin:
Metodologiaan voit tutustua yksityiskohtaisemmin QS-vertailun verkkosivuilla.
Julkaisija on kaupallinen Times Higher Education -lehti. Nykymuodossaan vertailu on ilmestynyt vuodesta 2010.
Vertailun indikaattorit ja niiden painoarvot:
THE-vertailun opetusindikaattorin pisteytys koostuu viidestä tekijästä:
THE-vertailun tutkimusindikaattori koostuu kolmesta tekijästä:
Vuonna 2015 THE-vertailun viittaustietokannaksi vaihdettiin Scopus, mikä vaikutti Helsingin yliopiston sijoitukseen suotuisasti. Scopuksessa humanistiset ja yhteiskuntatieteet näkyvät jonkin verran paremmin kuin Clarivate Analyticsin Web of Sciencessa.
THE-vertailun kansainvälistymisindikaattori koostuu kolmesta tekijästä:
Yliopiston yksityiseltä sektorilta saamat tutkimustulot suhteessa akateemisen henkilökunnan määrään. Teknisiin tieteisiin, taloustieteeseen ja lääketieteeseen erikoistuneet yliopistot menestyvät tässä paremmin kuin Helsingin yliopiston kaltainen monitieteinen yleisyliopisto.
Metodologiaan voit tutustua yksityiskohtaisemmin THE-vertailun verkkosivuilla.
Julkaisija on Taiwanin kansallinen yliopisto (NTU). Vertailu on ilmestynyt vuodesta 2007.
Taiwan-ranking perustuu ainoastaan tutkimuksen bibliometrisiin mittareihin, toisin kuin Shanghai-, THE- ja QS-rankingit. Taiwan-vertailun vahvuus on indikaattorivalikoiman monipuolisuus ja se soveltuu siksi erityisesti tutkimuspainotteisten yliopistojen vertailuun.
Helsingin yliopistolle parhaan tuloksen indikaattoreista tuovat sitaatioiden määrä viimeisen 11 vuoden aikana ja H-indeksi. Helsingin yliopiston osalta huonoin on sitaatioiden keskiarvo viimeisen 11 vuoden aikana. Monipuolisten ja osittain pidemmän aikavälin indikaattoreiden ansioista yksittäisen yliopiston sijoitus vuodesta toiseen on Taiwan-rankingissa melko vakaa.
Vertailun indikaattorit ja niiden painoarvot:
Taiwan-vertailun viittauksiin liittyvä pisteytys jaukautuu neljään indikaattoriin:
H-indeksi on kvantitatiivinen mittari, jolla pyritään arvioimaan samanaikaisesti tutkijan julkaisutehokkuutta ja hänen julkaisujensa merkittävyyttä. H-indeksi on tietokantakohtainen eli tutkijan H-indeksi voi olla erilainen eri tietokannoissa.
Taiwan-vertailun artikkeleihin liittyvä pisteytys jakautuu kahteen indikaattoriin:
Pisteytys perustuu InCitesin Essential Science Indicators -tietokantaan, johon kerätään noin 11 500 keskeistä julkaisua eri tieteenaloilta. Viitatuimpien artikkeleiden listalle pääsee jokaisen vuoden eniten viitatuin prosentti artikkeleiista viimeisen 11 vuoden ajalta.
Pisteytys perustuu määrään artikkeleita, joita on edellisenä vuonna julkaistu vaikuttavuudeltaan merkittävissä julkaisuissa. Julkaisujen vaikuttavuus määritellään InCitesin Journal Citation Reports -työkalun avulla. Se vertailee julkaisun artikkeleiden viittausmääriä ja julkaisun artikkeleiden kokonaismäärää. Ne julkaisut, jotka sijoittuvat oman alansa parhaan 5 % joukkoon katsotaan vaikuttavuudeltaan merkittäviksi.
Metodologiaan voit tutustua yksityiskohtaisemmin Taiwan-vertailun verkkosivuilla.
US News -lehden ranking on uusin keskeinen yliopistovertailu. US News Best Global Universities Rankings ilmestyi ensimmäistä kertaa 2014.
Vertailun indikaattorit ja niiden painoarvot:
US News -vertailun viittauksiin liittyvä pisteytys jakautuu kuuteen indikaattoriin:
US News -vertailun maineeseen liittyvä pisteytys jakautuu kahteen indikaattoriin:
US News -vertailun julkaisujen määrään liittyvä pisteytys jakautuu kolmeen indikaattoriin:
US News -vertailun kansainvälistymiseen liittyvä pisteytys jakautuu kahteen indikaattoriin:
Metodologiaan voit tutustua yksityiskohtaisemmin US News -vertailun verkkosivuilla.