Rankingeista vanhin ja yhä tunnetuin on vuodesta 2003 alkaen julkaistu Shanghain lista (ARWU). Muita tunnettuja listauksia ovat QS-yliopistovertailu, Times Higher Education -ranking, NTU Taiwan-ranking ja uusimpana US News -lehden Global University Ranking. Yhteensä erilaisia globaaleja yleisrankingeja on toistakymmentä.
Rankingit eroavat toisistaan aineistojensa ja metodologioidensa suhteen. Yleisrankingien lisäksi on lukuisia globaaleja erityisrankingeja. Niistä tärkeimpiin kuuluu THE Global University Employability-ranking, joka kuvaa eri maiden työnantajien käsitystä yliopistoista valmistuneiden työmarkkinakelpoisuudesta kansainvälisillä työmarkkinoilla. Vuonna 2020 Helsingin yliopiston sijoitus maailmassa oli 49.
Shanghai-ranking (ARWU)
Julkaisija on Shanghain Jiao Tong -yliopisto. Vertailu on ilmestynyt vuodesta 2003.
Shanghain vertailu on luonteeltaan melko vakaa ja yliopistojen sijoitukset eivät siinä vaihdu kovin nopeasti. Helsingin yliopisto menestyy Shanghai-rankingissa parhaiten viittausindekseissä ja eniten viitattujen tutkijoiden listauksessa, huonoiten Nobel- ja Fields -indikaattoreissa.
Shanghai-rankingista on myös olemassa alueellisia ja tieteenalakohtaisia versioita.
Vertailun indikaattorit ja niiden painoarvot yliopiston kokonaissijoitusta laskettaessa:
30 % Nobel- ja Fields-palkinnot
Shanghain listan palkintoihin liittyvä pisteytys jakautuu kahteen indikaattoriin:
- 20 % yliopistot, joissa Nobel- ja Fields-palkitut tutkijat työskentelivät palkintojen myöntöaikaan
- 10 % yliopistot, joissa Nobel- ja Fields-palkitut tutkijat ovat opiskelleet
Helsingin yliopisto saa pisteitä A. I. Virtasen Nobel-palkinnosta ja Lars Ahlforsin Fields-mitalista. Ahlforsin pisteet Shanghai antoi vuoteen 2016 asti virheellisesti Harvardin yliopistolle. Helsingin yliopisto sai korjauspyyntöjen jälkeen Shanghain muuttamaan tulkintaansa ja myöntämään pisteet vuodesta 2017 alkaen Helsingin yliopistolle.
Helsingin yliopisto saa pisteitä myös Bengt Holmströmin Helsingin yliopistossa suorittamasta tutkinnosta. Pääosa hänen Nobel-palkintonsa pisteistä menevät Harvardin yliopistolle, jossa hän työskenteli Nobel-palkinnon myöntöaikaan.
Palkintoindikaattorit kuvaavat myös yliopiston historiallista mainetta ja tunnettuutta. Indikaattorien tarkoitus on myös korvata sitä, ettei Shanghai-rankingissä ole erillistä yliopiston maine-osiota kuten THE- ja QS-rankingeissa.
20 % viittaukset tutkimukseen
Tutkimusten merkittävyyttä kuvaa se, miten paljon muut tutkijat viittaavat siihen. Viittauksia yliopistojen tutkimuksiin kerätään Clarivate Analyticsin (entisen Thomson Reutersin) Web of Science- ja Elsevierin Scopus-tietokannoista.
Shanghain lista käyttää pisteytyksessä Web of Science -tietokannan viittausindeksiä.
Muu kuin englanninkielinen tutkimus on tietokannoissa aliedustettuna. Silti viittaukset ovat Helsingin yliopiston vahvuus kaikissa rankingeissa.
20 % viitatuimmat tutkijat
Eniten siteeratut tutkijat lasketaan Clarivate Analyticsin Highly Cited Researchers -listan mukaan. Listalle pääsee eniten siteeratuin prosentti 22 eri tieteenalan tutkijoista.
Siteerattujen listalla tapahtuu jatkuvasti vaihtelua. Jos tutkija vaihtaa yliopistoa, yliopisto menettää pisteet.
20 % Nature- ja Science-julkaisujen määrä
Nature ja Science ovat maailman merkittävimpiä tiedelehtiä erityisesti luonnon- ja lääketieteen aloilla.
10 % kaikki edelliset kohdat suhteutettuna akateemisen henkilökunnan määrään
Tämän indikaattorin tarkoituksena on tasoittaa yliopistojen kokoerojen vaikutuksia. Kriteeri vaikuttaa myös niin, että jokaisen opettajan pitäisi tehdä mahdollisimman hyvää tutkimusta.
Metodologiaan voit tutustua yksityiskohtaisemmin Shanghai-vertailun verkkosivuilla.
QS-ranking
QS-rankingin julkaisija on kaupallinen Quacquarelli Symonds -organisaatio.
Vertailun indikaattorit ja niiden painoarvot:
50 % yliopiston maine
Mainekyselyissä muiden yliopistojen tutkijoilta ja työnantajilta kysellään käsityksiä yliopistoista.
QS-vertailun maineeseen liittyvä pisteytys jakautuu kahteen indikaattoriin:
- 40 % yliopiston maine tutkijoille tehdyissä kyselyissä
- 10 % yliopiston maine työnantajille tehdyissä kyselyissä
20 % viittausten määrä suhteutettuna akateemisen henkilökunnan määrään
Vertailun viittaustietokanta on Scopus. Vuonna 2015 metodologia ja pisteiden laskutapa muuttuivat Helsingin yliopistolle epäedullisempaan suuntaan.
20 % opiskelija/opettaja-suhdeluku
Helsingin yliopistolla on enemmän opiskelijoita kuin esimerkiksi monilla amerikkalaisilla huippuyliopistoilla, mutta menestyy silti verrattain hyvin tässä indikaattorissa.
10 % kansainvälistyminen
QS-vertailun kansainvälistymiseen liittyvä pisteytys jakautuu kahteen indikaattoriin:
- 5 % ulkomaisen henkilökunnan osuus
- 5 % ulkomaisten opiskelijoiden osuus
Metodologiaan voit tutustua yksityiskohtaisemmin QS-vertailun verkkosivuilla.
THE -ranking (Times Higher Education)
Julkaisija on kaupallinen Times Higher Education -lehti. Nykymuodossaan vertailu on ilmestynyt vuodesta 2010.
Vertailun indikaattorit ja niiden painoarvot:
30 % opetus
THE-vertailun opetusindikaattorin pisteytys koostuu viidestä tekijästä:
- 15 % opetuksen maine (yliopiston opetusmaine tutkijoille tehdyissä kyselyissä, joissa omaa yliopistoa ei saa äänestää)
- 6 % tohtorin tutkinnot per akateeminen henkilöstö
- 4,5 % akateeminen henkilöstö per opiskelijoiden määrä
- 2,25 % tohtorin tutkinnot per alemmat tutkinnot
- 2,25 % yliopiston tulot per akateeminen henkilöstö
30 % tutkimus
THE-vertailun tutkimusindikaattori koostuu kolmesta tekijästä:
- 18 % tutkimuksen maine (yliopiston tutkimusmaine tutkijoille tehdyissä kyselyissä, joissa omaa yliopistoa ei saa äänestää)
- 6 % julkaisut per akateeminen henkilöstö
- 6 % tutkimusrahoitus per akateeminen henkilöstö
30 % viittaukset tutkimuksiin
Vuonna 2015 THE-vertailun viittaustietokannaksi vaihdettiin Scopus, mikä vaikutti Helsingin yliopiston sijoitukseen suotuisasti. Scopuksessa humanistiset ja yhteiskuntatieteet näkyvät jonkin verran paremmin kuin Clarivate Analyticsin Web of Sciencessa.
7,5 % kansainvälistyminen
THE-vertailun kansainvälistymisindikaattori koostuu kolmesta tekijästä:
- 2,5 % ulkomaisten opiskelijoiden osuus
- 2,5 % ulkomaisen akateemisen henkilöstön osuus
- 2,5 % kansainväliset yhteisjulkaisut:
2,5 % tulot yrityksiltä per akateeminen henkilöstö (Industry income)
Yliopiston yksityiseltä sektorilta saamat tutkimustulot suhteessa akateemisen henkilökunnan määrään. Teknisiin tieteisiin, taloustieteeseen ja lääketieteeseen erikoistuneet yliopistot menestyvät tässä paremmin kuin Helsingin yliopiston kaltainen monitieteinen yleisyliopisto.
Metodologiaan voit tutustua yksityiskohtaisemmin THE-vertailun verkkosivuilla.
Taiwan-ranking (NTU)
Julkaisija on Taiwanin kansallinen yliopisto (NTU). Vertailu on ilmestynyt vuodesta 2007.
Taiwan-ranking perustuu ainoastaan tutkimuksen bibliometrisiin mittareihin, toisin kuin Shanghai-, THE- ja QS-rankingit. Taiwan-vertailun vahvuus on indikaattorivalikoiman monipuolisuus ja se soveltuu siksi erityisesti tutkimuspainotteisten yliopistojen vertailuun.
Helsingin yliopistolle parhaan tuloksen indikaattoreista tuovat sitaatioiden määrä viimeisen 11 vuoden aikana ja H-indeksi. Helsingin yliopiston osalta huonoin on sitaatioiden keskiarvo viimeisen 11 vuoden aikana. Monipuolisten ja osittain pidemmän aikavälin indikaattoreiden ansioista yksittäisen yliopiston sijoitus vuodesta toiseen on Taiwan-rankingissa melko vakaa.
Vertailun indikaattorit ja niiden painoarvot:
45 % viittaukset tutkimukseen
Taiwan-vertailun viittauksiin liittyvä pisteytys jakautuu neljään indikaattoriin:
- 15 % sitaatioiden määrä 11 viime vuoden aikana
- 10 % sitaatioiden määrä 2 viime vuoden aikana
- 10 % sitaatioiden keskiarvo 11 viime vuoden aikana
- 10 % H-indeksi 2 viime vuoden aikana
H-indeksi on kvantitatiivinen mittari, jolla pyritään arvioimaan samanaikaisesti tutkijan julkaisutehokkuutta ja hänen julkaisujensa merkittävyyttä. H-indeksi on tietokantakohtainen eli tutkijan H-indeksi voi olla erilainen eri tietokannoissa.
25 % tutkimusartikkeleiden määrä
Taiwan-vertailun artikkeleihin liittyvä pisteytys jakautuu kahteen indikaattoriin:
- 15 % viimeisen vuoden artikkelit
- 10 % artikkeleiden määrä 11 viime vuoden aikana
15 % viitatuimmat tutkimusartikkelit
Pisteytys perustuu InCitesin Essential Science Indicators -tietokantaan, johon kerätään noin 11 500 keskeistä julkaisua eri tieteenaloilta. Viitatuimpien artikkeleiden listalle pääsee jokaisen vuoden eniten viitatuin prosentti artikkeleista viimeisen 11 vuoden ajalta.
15 % artikkelit vaikuttavissa julkaisuissa
Pisteytys perustuu määrään artikkeleita, joita on edellisenä vuonna julkaistu vaikuttavuudeltaan merkittävissä julkaisuissa. Julkaisujen vaikuttavuus määritellään InCitesin Journal Citation Reports -työkalun avulla. Se vertailee julkaisun artikkeleiden viittausmääriä ja julkaisun artikkeleiden kokonaismäärää. Ne julkaisut, jotka sijoittuvat oman alansa parhaan 5 % joukkoon katsotaan vaikuttavuudeltaan merkittäviksi.
Metodologiaan voit tutustua yksityiskohtaisemmin Taiwan-vertailun verkkosivuilla.
US News -ranking
US News -lehden ranking on uusin keskeinen yliopistovertailu. US News Best Global Universities Rankings ilmestyi ensimmäistä kertaa 2014.
Vertailun indikaattorit ja niiden painoarvot:
50 % viittaukset tutkimukseen
US News -vertailun viittauksiin liittyvä pisteytys jakautuu kuuteen indikaattoriin:
- 12,5 % julkaisujen määrä eniten viitattujen ( 10 %) julkaisujen joukossa
- 10 % julkaisujen osuus eniten viitattujen ( 10 %) julkaisujen joukossa
- 10 % julkaisujen viittausindeksi tieteenalanormalisoituna
- 7,5 % viittausten kokonaismäärä tieteenalanormalisoituna
- 5 % yliopiston viitatuimpien tutkimusten määrä koko maailman viitatuimpien (top1%) joukossa omalla tieteenalallaan
- 5 % yliopiston viitatuimpien tutkimusten osuus koko maailman viitatuimpien (top1%) joukossa omalla tieteenalallaan
25 % maine
US News -vertailun maineeseen liittyvä pisteytys jakautuu kahteen indikaattoriin:
- 12,5 % yliopiston globaali tutkimusmaine
- 12,5 % yliopiston alueellinen tutkimusmaine
15 % julkaisujen määrä
US News -vertailun julkaisujen määrään liittyvä pisteytys jakautuu kolmeen indikaattoriin:
- 10 % artikkelit
- 2,5 % kirjat
- 2,5 % konferenssijulkaisut
10 % kansainvälistyminen
US News -vertailun kansainvälistymiseen liittyvä pisteytys jakautuu kahteen indikaattoriin:
- 5 % kansainvälisten yhteisjulkaisujen osuus yliopiston kaikkien julkaisujen määrästä
- 5 % kansainvälisten yhteisjulkaisujen osuus koko maailman kansainvälisten yhteisjulkaisujen määrästä
Metodologiaan voit tutustua yksityiskohtaisemmin US News -vertailun verkkosivuilla.
Lisätietoja