Kerta- tai kuukausilahjoitus, merkkipäiväkeräys tai testamentti - monta tapaa lahjoittaa

Yliopisto sijoittaa lahjoitusvarojen kokonaisuutta tuottavasti ja turvallisesti, ja takaa lahjoitusvarojen kyvyn tukea tiedettä ja opiskelua kymmenien vuosien ajan. Jokainen lahjoitus on osa lahjoitusvarojen kokonaisuutta ja tärkeä tuki tutkijoille ja opiskelijoille. Joka vuosi yliopistolle ja sen rahastoille tehdään satoja lahjoituksia. Vanhimmat yhä stipendejä ja apurahoja jakavat rahastot ovat peräisin 1700-luvulta.

Lahjoittajana olet mukana yliopistoyhteisössä ja saat kuukausittain yliopiston ajankohtaisista asioista, tapahtumista sekä lahjoitusvarojen merkityksestä kertovan Thinkletter -uutiskirjeen. 1000 euroa ja sitä suuremman lahjoituksen tehneet kutsumme mukaan yliopiston lahjoittajayhteisö Kirahviklubiin. Kirahviklubiin voi tulla mukaan myös jakamalla lahjoituksensa useammalle kuukaudelle. 

Saat lisätietoja myös puhelimitse tai sähköpostitse lahjoittajasuhteet(a)helsinki.fi tai 029 41 21650.

Voit lahjoittaa Helsingin yliopistolle monella eri tavalla. Kaikki lahjoitukset tukevat yliopiston vahvaa kansainvälistä tutkimusta ja opetusta. Esimerkkejä tavoista lahjoittaa Helsingin yliopistolle:

Kutsumme kaikki 1000 euroa ja enemmän mukaan lahjoittajayhteisö Kirahviklubiin, tieteen näköalapaikalle! Kirahviklubiin saavat kutsun myös lahjoituksensa useammalle kuukaudelle jakavat tekevät tieteen tukijat. 

Helsingin yliopistolla on Poliisihallituksen 21.12.2017 myöntämä rahankeräyslupa RA/2017/1340, joka on voimassa 1.1.2018 - 31.12.2022 koko maassa Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Kerätyt varat käytetään yliopistolain (558/2009) 2 §:ssa tarkoitettuihin tehtäviin. Helsingin yliopisto toteuttaa keräyksen itse.

2,5 - 3 miljoonan euron sijoitus lahjoitusprofessuuriin voi avata uuden tutkimusalan.  Professuurin lahjoittaminen on investointi tärkeän tutkimusalueen edelläkävijyyteen tai uuden tutkimusalan synnyttämiseksi. Pysyvän ja lahjoittajan kanssa yhdessä nimetyn professuurin voi perustaa 2,5–3 miljoonan euron lahjoituksella. Professuurin palkka- ja muita kuluja katetaan tuotolla, jota yliopisto vuosittain maksaa professuurirahastolle. Viideksi vuodeksi professuurin voi perustaa 600 000 euron lahjoituksella.

Lahjoittaja ja yliopisto määrittelevät yhdessä professuurin alan. Yliopisto valitsee professorin. Esimerkkejä professuureista ovat muun muassa tietokirjallisuuden professuuri ja Venäjän energiapolitiikan professuuri.

Perustamalla nimikkorahaston voi tukea itselle tärkeää asiaa pysyvästi. Lahjoittajan toiveen mukaan nimettävälle rahastolle maksetaan kiinteää vuosituottoa. Rahastolle maksetaan 5 % vuosituotto, mutta jakokelpoinen tuotto on 4%, koska osa tuotosta jätetään rahastoon säilyttämään rahaston reaaliarvo.  Rahaston tarkoitus määrätään säännöissä, jotka laaditaan yhdessä. Rahaston tuoton käytöstä päättää yliopiston kvestori ja apurahojen osalta sen rahaston hoitokunta, johon nimikkorahasto kuuluu.

Nimikkorahastoja voivat perustaa yksityishenkilöt ja yhteisöt, ja niitä voi perustaa itsenäisinä tai tieteenala- tai muun yhdistelmärahaston yhteyteen. Itsenäisen nimikkorahaston pääoma on vähintään 200 000 euroa ja tieteenalarahaston yhteyteen perustettavan rahaston 2000 euroa. 

Vuosina 2015–2018 on perustettu yli 30 uutta nimikkorahastoa osaksi Helsingin yliopiston lahjoitusrahastoja. Yhteensä rahastoja on lähes 300, ja niiden historiaa tunnetaan lähes 300 vuoden ajalta. Vanhin tunnettu, yhä stipendejä jakava nimikkorahasto, jonka taustalla on yksityinen lahjoitus, perustuu luutnantti Erik Ekestubben testamenttiin 1745. Kuninkaallisen Turun Akatemian ajalta 1700-luvulta ovat säilyneet myös Haartmanin ja Bilmarkin lahjoitusrahastot.

Rahastot heijastavat sitä yhteiskuntaa ja aikaa, jossa ne ovat syntyneet. Rahastojen kulta-aika oli Suomen itsenäistymisen alkutaival 1930-luvulle saakka. 1950-luvun lopulta 90-luvulle perustettiin rahastoja suhteellisen harvoin, mutta 2000-luvulla on rahastoja perustettu jälleen useammin. Näkemyksellisillä lahjoittajilla on ollut tahtoa, pyrkimystä ja tietoa siitä, millä tavalla kohdistettu rahasto parhaalla tavalla edistää tieteen kehitystä ja Suomen hyvinvointia. Sodat, kielitaistelut, poliittinen ilmapiiri ja uusien tieteenalojen synty ovat olleet heräte rahaston perustamiseen. Milloin on edistetty kielten tuntemusta, matematiikan ja fysiikan tutkimusta, milloin pedagogiikan opetusta ja tuberkuloosin tutkimista.

Keskeisimpiä tavoitteita rahastojen perustamiselle ovat olleet tieteenalan turvaaminen tai sen aseman kohentaminen; vähävaraisten lahjakkaiden opiskelijoiden taloudellisen aseman korjaaminen; kansainvälisen toiminnan ja tiedonkeruun vilkastuttaminen; Suomen ja koko ihmiskunnan asian edistäminen tutkimuksen kautta; tietyn paikkakunnan tai kielen aseman parantaminen; Suomen tai yliopiston merkkihenkilön tai tapahtuman muistaminen; itselle rakkaan henkilön ja hänen elämäntyön kunnioittaminen sekä oman koulutuksen ja yliopiston arvostaminen. Lahjoittajien tarinoita julkistetaan verkossa sekä vuosittain julkaistavan Helsingin yliopiston rahastot ja lahjoittajat -vuosikirjan sivuilla.

Syntymäpäivästä, valmistumisesta tai eläkkeelle lähtemisestä voi tehdä ikimuistoisen ohjaamalla merkkipäivämuistamiset Helsingin yliopiston rahastoille. Onnittelijoiden huomionosoitukset osoitetaan juhlijalle tärkeän tieteenalan tutkimuksen edistämiseksi tai opiskelijoiden tukemiseksi joko lahjoittajan perustamaan tai johonkin jo olemassa olevaan rahastoon.

Helsingin yliopiston rahastoihin osoitetaan vuosittain useiden merkkipäiväkeräysten tuotto. Tuotto voidaan ohjata suoraan jonkin kohteen tueksi tai sillä voidaan perustaa lahjoittajan toivomaa nimeä kantava rahasto, joka tukee lahjoittajalle tärkeää tieteenalaa.

Testamenttilahjoitus on mahdollisuus tehdä jälkeenjäävällä omaisuudella jotain todella merkittävää. Vastaanottaessaan testamenttilahjoituksen yliopisto sitoutuu noudattamaan lahjoittajan testamentissa määrittelemää tahtoa. Varat rahastoidaan lahjoittajan toivomaa nimeä kantavaksi rahastoksi, jolle laaditaan säännöt testamentin jälkisäädösten perusteella. Yliopiston asiantuntijoiden osaaminen on käytettävissä testamenttikohdetta määriteltäessä.

Tutustu testamenttilahjoittamisen käytäntöihin >>

Tule mukaan tukemaan opiskelua ja tutkimusta maailman parhaaksi tekemällä säännöllinen lahjoitus Helsingin yliopistolle. Lahjoitukset käytetään tutkimuksen, opetuksen ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen tueksi. Voit kohdetaa kuukausilahjoituksesi tietylle rahastolle tai yleisesti Helsingin yliopiston toimintaan.

Pääset mukaan tekemällä verkkopankissasi kuukausittain valittuna päivänä toistuvan maksutoimeksiannon. Maksun saaja on Helsingin yliopisto ja tilinumero FI15 1660 3001 0767 70, Nordea NDEAFIHH. Viestikenttään voi lisätä tiedon lahjoittajan nimestä sekä tiedon lahjoituksen kohteesta.

Helsingin yliopiston lahjoitusrahastoissa on yhdeksän tieteenalarahastoa sekä kymmeniä muita rahastoja, jotka tukevat yliopiston kaikkien tieteenalojen tutkimusta, opetusta ja opiskelua. Lahjoituksen voi kohdentaa tieteenalarahastoon ja kertoa toiveesta tukea tiettyä tutkimusalaa tai -hanketta. Lahjoitus voidaan rahastoida tai osoittaa kokonaisuudessaan jonkin hankkeen tukemiseksi.

Lahjoituksen voi tehdä myös käytettäväksi kerralla tai määräaikaisesti lahjoittajan toivomaan kohteeseen, esimerkiksi tiettyyn hankkeeseen tai laitehankintaan. Voit tukea Helsingin yliopiston kirjaston e-aineisto-, lehti- tai kurssikirjahankintoja osallistumalla Lahjoita kurssikirja –kampanjaan tai vaikkapa Luomus-museon työtä monimuotoisen luonnon hyväksi Luonnontieteellisessä keskusmuseossa. Lue lisää kurssikirjalahjoituksen tekemisestä ja museon tukemismahdollisuuksista www.luomus.fi

Aineistolahjoituksilla on tärkeä sija kirjastojen ja museoiden kokoelmia kartutettaessa. Yksityishenkilöiden, yritysten ja yhteisöjen aineistolahjoitukset täydentävät hienolla tavalla yliopiston kokoelmia, tukevat tutkimusta ja opetusta sekä edistävät näyttelytoimintaa. Kansalliskirjasto ja museot vastaanottavat mielellään niiden toimintaan liittyviä kirja-, aineisto- ja kokoelmalahjoituksia. Pienetkin lahjoitukset voivat olla yliopistohistoriallisesti tai kokoelmien kartuttamisen näkökulmasta mittaamattoman arvokkaita. 

Esimerkiksi Luomuksen Muutosta ilmassa -näyttelyn mammuttiperhe on saatu lahjoituksena Jääkausi-yhdistykseltä, joka on valmistanut aidonkokoiset rekonstruktiot mammuttien lisäksi muun muassa villasarvikuonosta ja jättiläishirvestä. Eläinmallit on tehty Helsingin yliopiston asiantuntijoiden ohjauksessa.
– Luonnontieteellisen museon näyttelyyn tulevat eläimet oli alun perin tarkoitettu Sipoon Östersundomiin suunnitteilla olleeseen, Suomen jääkaudesta kertovaan näyttelyyn, kertoo Jääkausi ry – Istiden rf:n puheenjohtaja John Hartwall. Lue lisää >>