Kirahviklubin ajankohtaiset keskustelutilaisuudet ja tiedevierailut kertovat tieteestä syntyvistä innovaatioista ja tuoreimmista tutkimustuloksista. Samalla lahjoittajat voivat seurata lahjoitusvarojen käyttöä ja niiden merkitystä tutkimuksen ja opintojen tukena. Kirahviklubilaiset ovat tervetulleita myös Helsingin yliopiston ajankohtaistapahtumiin ja muihin tilaisuuksiin.
Kirahviklubi on saanut nimensä Kirahvi-korttelista, jossa yliopiston päärakennus sijaitsee.
Yksityishenkilöillä ja yhteisöillä on verovähennysoikeus alkaen 850 euron vuosilahjoituksista. Lue lisää verovähennysoikeudesta.
Lahjoittajien arvokkaan tuen ansiosta jaetaan yliopiston rahastoista joka vuosi stipendejä ja apurahoja opiskelijoille ja tutkijoille. Tänä vuonna yli 320 henkilöä saivat stipendejä mm. hyvästä opiskelumenestyksestä ja apurahoja gradun tekemiseen, tutkimukseen ja niihin liittyvään matkustamiseen.
Kirahviklubilaiset osallistuivat toukokuun 2022 alussa yliopiston varainhankinnan järjestämään Stipendiaattien ja lahjoittajien juhlaan yliopiston päärakennuksessa. Rehtori Sari Lindblomin ja kansleri Kaarle Hämerin isännöimässä juhlassa ilo oli vahvasti läsnä: pitkän tauon jälkeen ilo kohtaamisista, yhdessäolosta ja paremmasta tulevaisuudesta. Sekä lahjoittajille että stipendinsaajille oli tärkeää tavata toisensa ja kuulla tarkemmin suunnitelmaa lahjoituksen käytöstä ja sen vaikuttavuudesta stipendinsaajalle.
Juhlasta kirjoitetusta uutisesta voit lukea lisää juhlatunnelmista. Juhlassa kuultiin myös upeat puheenvuorot yliopiston neljästä arvosta. Totuudesta avasi professori emerita Helena Ranta, joka painotti oikeutta totuuteen ja oikeaan tietoon myös sotien ja konfliktien keskellä. Kansleri emeritus, akateemikko Ilkka Niiniluoto totesi sivistyksen olevan Helsingin yliopistolle tällä hetkellä avarakatseisuutta ja hyväntahtoisuutta, suvaitsevaisuutta ja luottamusta, huolenpitoa henkilökunnan ja opiskelijoiden hyvinvoinnista, hoitoa koronapandemian uhreille yliopistosairaaloissa, tukea brutaalin hyökkäyksen kohteeksi joutuneille ukrainalaisille. Akatemiatutkija Timo Miettinen analysoi vapautta suhteessa eurooppalaiseen aatehistoriaan ja korosti akateemisen vapauden liittyvän olennaisesti paitsi rajojen rikkomiseen, myös päättäväisyyteen ja johdonmukaisuuteen. Yhteisöllisyydestä etenkin opiskelijan näkökulmasta kertoi stipendiaatti Priska Niemi-Sampan, joka opiskelun aikana oli saanut kuulua useampaan eri yhteisöön ja vaikuttaa niiden kautta, mikä oli inspiroinut häntä yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen myös urallaan.
Julkaisemme syksyn 2022 ohjelman alkusyksyn aikana.
Itämeri on yksi pohjoisen pallonpuoliskon nopeimmin lämpenevistä meristä. Sen tila on viime vuosina kohentunut, mutta paljon on vielä tehtävää. Meret ovat avainasemassa myös ilmastonmuutoksen torjumisessa. Kirahviklubin Itämeri-illassa ajankohtaisesta tutkimuksesta kertomassa olivat professori Kari Hyytiäinen maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan taloustieteen laitokselta ja professori Alf Norkko Tvärminnen eläintieteelliseltä tutkimusasemalta.
Tvärminnen eläintieteellinen tutkimusasema Hangossa viettää 120-vuotisjuhliaan vuonna 2022. Juuri juhlavuoden alla on Tvärminneen perustettu myös uusi monitieteisen rannikkoekosysteemi- ja ilmastotutkimuksen keskus, CoastClim, josta tilaisuudessa oli puhumassa professori Alf Norkko. CoastClim tuo yhteen meriekologian, biogeokemian ja ilmakehätutkimuksen asiantuntijat, ensimmäistä kertaa Itämeren alueella. Itämeren suojelussa tärkeää on myös taloudellinen analyysi, josta tarkemmin Kirahviklubilaisille kertoi professori Kari Hyytiäinen. Taloudellisen analyysin avulla voidaan saada tietoa parhaista toimenpiteistä sekä toimivasta yhteiskunnallisesta ohjauksesta Itämeren ympäristöongelmien ratkaisuun.
Ilmastonmuutos on yksi aikamme suurista haasteista, ja myös arjessa meitä jokaista lähellä. Kirahviklubin tilaisuudessa pohdittiin tällä kertaa sitä, miten tieteellinen tutkimus voi parhaalla mahdollisella tavalla antaa meille paitsi uutta tietoa, myös välineitä toimia muuttuvassa maailmassa.
Illan aikana Luomuksen yli-intendentti, lintututkija Aleksi Lehikoinen kertoi siitä, mitä oman ympäristömme tutut lintulajit voivat kertoa meille ilmastonmuutoksen ympäristövaikutuksista. Kuulimme myös Luomuksen keskusmuseon johtaja Aino Juslénilta tiede- ja ympäristökasvatuksen merkityksestä ja siitä, minkä vuoksi on tärkeää, että uusin informaatio ilmastonmuutoksesta ja luontokadosta tavoittaa lasten ja nuorten ohella myös aikuiset.
Kiinnostavien puheenvuorojen ja keskustelun ohella klubilaiset pääsivät tilaisuuden aikana myös omalle virtuaaliselle yksityiskierrokselle tutustumaan opas Samuli Haapalaisen johdolla Kaisaniemen kasvitieteellisen puutarhan aarteisiin.
Tilaisuus järjestettiin etätilaisuutena.
Kirahviklubin syksyn tiedeillassa keskustelimme yksilöiden ja yhteiskuntien kyvystä sietää häiriö- ja kriisitilanteita ja mukautua niiden jälkeiseen tilanteeseen. Tätä selviytymis- ja sopeutumiskykyä sekä psyykkistä joustavuutta kutsutaan resilienssiksi.
Yritysten pitää menestyäkseen yhä enenevässä määrin vastata kuluttajien vaatimuksiin kestävyydestä ja vastuullisuudesta. Myös kansainvälisen ilmastopolitiikan tavoitteet asettavat rajoitteita yrityksille. Yritykset tulevat tässä kilpailussa jakautumaan voittajiin ja häviäjiin. Mikä on sijoittajien ja sijoitustoiminnan rooli yritysten kestävyyden ja vastuullisuuden edistämisessä? Entä miten voimme arvioida, toimiiko yritys kestävästi ja vastuullisesti?
Jouduimme perumaan tilaisuuden, mutta juhlan kunniaksi Helsingin yliopiston lahjoitusvaroista stipendin saaneet ovat lähettäneet virtuaalisen tervehdyksensä lahjoittajille. Voit katsoa videon täällä.
Tilaisuus peruttiin koronatilanteen vuoksi.
Teemoina vastinrahakampanja ja vastuullinen sijoitusstrategia.
28.11.2019 Unicorner – Official SLUSH Side Event Tiedekulmassa
17.9.2019 Vierailu Tuusulanjärven kulttuurikohteisiin Suvirantaan ja Ainolaan
20.5.2019 Vierailu Koneen Säätiön tiloihin Lauttasaaren kartanossa
6.5.2019 Lahjoittajien ja stipendiaattien juhla, Tiedekulma
26.3.2019 Vuosipäivänjuhla
17.1.2019 Tutustuminen Uuteen lastensairaalaan