Kirahviklubin ajankohtaiset keskustelutilaisuudet ja tiedevierailut kertovat tieteestä syntyvistä innovaatioista ja tuoreimmista tutkimustuloksista. Samalla lahjoittajat voivat seurata lahjoitusvarojen käyttöä ja niiden merkitystä tutkimuksen ja opintojen tukena. Kirahviklubilaiset ovat tervetulleita myös Helsingin yliopiston ajankohtaistapahtumiin ja muihin tilaisuuksiin.
Kirahviklubi on saanut nimensä Kirahvi-korttelista, jossa yliopiston päärakennus sijaitsee.
Yksityishenkilöillä ja yhteisöillä on verovähennysoikeus alkaen 850 euron vuosilahjoituksista. Lue lisää verovähennysoikeudesta.
Marraskuussa Kirahviklubi pääsi vierailemaan tänä vuonna 100 vuotta täyttävään Luonnontieteelliseen museoon. Yliopiston kansleri Kaarle Hämeri kiitti lahjoittajia heidän tuestaan tutkimukselle Helsingin yliopistolle sekä yhteensä yli 35 000 euron lahjoituksista syyskuun 2023 Lahjoita tänään -kampanjassa luontokatotutkimuksen hyväksi. Luomuksen johtaja Paula Kankaanpää toivotti vieraat tervetulleiksi museoon tutustumaan ajankohtaiseen tutkimukseen sekä museon monipuolisiin näyttelyihin. Tilaisuudessa puheenvuoron piti myös Steven Tseng, joka kertoi kokemuksistaan museoiden tukemisesta kansainvälisesti ja omasta motivaatiostaan lahjoittaa Luonnontieteelliselle museolle näyttelytoiminnan hyväksi. Puheenvuorojen jälkeen Kirahviklubilaiset tutustuivat museon näyttelyihin keskustellen Luomuksen tutkijoiden ja muiden asiantuntijoiden kanssa.
Näyttelyistä ja ajankohtaisesta tutkimustyöstään kertoivat laboratorionjohtaja Markku Oinonen (Puut kertovat – vuosirenkaiden sisältämä tieto menneistä ajoista), akatemiatutkija Maria Heikkilä (Milloin lensi ensimmäinen perhonen? Geenit ja fossiilit avaimina mysteerin ratkaisuun), tutkijatohtori Annina Kantelinen (Monimuotoiset jäkälät), väitöskirjatutkija Niko Johansson (Sienet lintujen kyydissä – tikat jäkälätakseina?), akatemiatutkija Thomas Lilley ja intendentti Veronika Laine (Elämää äärirajoilla – lepakon vuosi Suomessa), ylikonservaattori Ari Puolakoski (Epäonnisen mursun matka), suunnittelija Markku Liinamaa ja palveluvastaava Laura Sandholm (Luomuksen ympäristökasvatus- ja yleisötoiminta), amanuenssi Hasse Hyvärinen ja museomestari Janne Granroth (Luomuksen näyttelytoiminta ja sen kehittämismahdollisuudet).
Syyskauden ensimmäisessä Kirahviklubin tapaamisessa vierailtiin Yliopistollisessa eläinsairaalassa. Illan aikana kuultiin teräviä puheenvuoroja eläinlääketieteestä ja eläinten hoidosta sekä ihmisten, muiden eläinlajien ja ympäristön yhteisen terveyden tutkimuksesta. Tutustuimme myös Suomen ainoaan kaikkien lajien eläinsairaalaan ja sen toimintaan. Mukana tilaisuudessa olivat puhujat Tarja Sironen (Yhteinen terveys ja infektiotaudit), Thomas Spillman (Koirien vatsasyöpätutkimus – Voivatko soveltavan eläinlääketieteellisen kliinisen tutkimuksen tulokset olla arvokkaita ihmislääketieteessä?), Annamari Heikinheimo (Antibioottiresistenssi - miten säilytämme lääkkeiden tehon?) ja Anna Mykkänen (Uneton tallissa). Lue lisää Yliopistollisesta eläinsairaalasta.
Kirahviklubin ohjelmassa tutustuttiin niin ajankohtaiseen avaruustutkimukseen, uudistettuun Helsingin yliopiston päärakennukseen kuin demokratian ja oikeusvaltion tilaan maailmassa.
Syyskauden ensimmäisessä Kirahviklubin tapaamisessa vierailtiin Tiedekulmassa, jossa klubilaiset osallistuivat Avaruus 10 minuutissa -tapahtumaan. Tapahtumassa käytiin läpi yliopiston ajankohtaista avaruustutkimusta populaarilla tavalla. Keskustelu aloitettiin lähiavaruuden ilmiöistä ja eteni lopuksi syvemmälle maailmankaikkeuteen. Tilaisuudessa kuultiin esimerkiksi siitä, miksi avaruusromu on ongelma, ovatko asteroidit todellinen uhka planeetallemme, mitä vaikutuksia avaruusmyrskyillä on Maassa ja mitä nykytutkimus sanoo mustista aukoista. Mukana tilaisuudessa olivat Markus Battarbee (avaruusromu), Mikael Granvik (asteroidit), Peter Johansson (mustat aukot) ja Emilia Kilpua (avaruusmyrskyt). Tilaisuuden tallenteisiin ja teemaan voit tutustua Tiedekulman Katse ylös -sivuilla.
Marraskuussa Kirahviklubi pääsi tutustumaan Helsingin yliopiston päärakennuksen mielenkiintoiseen historiaan, arkkitehtuuriin ja taiteeseen Helsingin yliopistomuseon johtaja Miia-Leena Tiilin ja muiden asiantuntijoiden kertomana. Kesällä 2019 alkaneesta Helsingin yliopiston päärakennuksen peruskorjauksesta kerrotaan lisää yliopiston verkkosivuilla.
Kirahviklubilaiset osallistuivat tammikuussa 2023 Tiedekulmassa tilaisuuteen "Mikä on maailman demokratian tila?". Ajankohtaisesta aiheesta keskustelivat Tuija Brax (johtaja, Oikeusvaltiokeskus), Juhana Aunesluoma (professori, poliittinen historia), Jaakko Husa (professori, oikeus ja globalisaatio) ja Teivo Teivainen (professori, maailmanpolitiikka). Voit katsoa keskustelun videotallenteen YouTube-videopalvelusta.
Helsingin yliopisto kutsuu Kirahviklubilaiset ja Helsingin yliopiston lahjoitusrahastoista apurahoja ja stipendejä saaneet opiskelijat ja tutkijat vuosittain yhteiseen juhlaan. Stipendiaattien ja lahjoittajien juhlassa iloittiin kohtaamisista ja kuultiin lahjoituksien merkityksestä tutkimuksen ja opiskelun tukena. Juhlassa tutkijoiden ja opiskelijoiden puheenvuoroissa kuultiin lahjoitusten vaikuttavuudesta uhkaavien infektiotautien apulaisprofessori Tarja Sirosen, orgaanisen kemian professori Ilkka Kilpeläisen ja ukrainalaisen opiskelijan Oleksandra Kokhanin kertomana.
Helsingin yliopiston opiskelijoille ja tutkijoille jaettiin tänä keväänä yli 390 apurahaa tai stipendiä heidän työnsä tueksi. Tuen jakaminen on lahjoittajien ansiota, sillä apurahoja jaetaan lahjoitusrahastoista, jotka perustuvat yliopistolle tehtyihin lahjoituksiin. Lue lisää juhlasta kertovasta uutisesta.
Kiitos kaikille Kirahviklubilaisille arvokkaasta tuesta tutkimukselle ja opiskelulle Helsingin yliopistossa sekä merkityksellisistä kohtaamisista myös kuluneen vuoden aikana! Lähetämme kaikille Kirahviklubin jäsenille kutsuja syyskauden 2023 tilaisuuksiin jälleen kesän lopulla.
Itämeri on yksi pohjoisen pallonpuoliskon nopeimmin lämpenevistä meristä. Sen tila on viime vuosina kohentunut, mutta paljon on vielä tehtävää. Meret ovat avainasemassa myös ilmastonmuutoksen torjumisessa. Kirahviklubin Itämeri-illassa ajankohtaisesta tutkimuksesta kertomassa olivat professori Kari Hyytiäinen maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan taloustieteen laitokselta ja professori Alf Norkko Tvärminnen eläintieteelliseltä tutkimusasemalta.
Tvärminnen eläintieteellinen tutkimusasema Hangossa viettää 120-vuotisjuhliaan vuonna 2022. Juuri juhlavuoden alla on Tvärminneen perustettu myös uusi monitieteisen rannikkoekosysteemi- ja ilmastotutkimuksen keskus, CoastClim, josta tilaisuudessa oli puhumassa professori Alf Norkko. CoastClim tuo yhteen meriekologian, biogeokemian ja ilmakehätutkimuksen asiantuntijat, ensimmäistä kertaa Itämeren alueella. Itämeren suojelussa tärkeää on myös taloudellinen analyysi, josta tarkemmin Kirahviklubilaisille kertoi professori Kari Hyytiäinen. Taloudellisen analyysin avulla voidaan saada tietoa parhaista toimenpiteistä sekä toimivasta yhteiskunnallisesta ohjauksesta Itämeren ympäristöongelmien ratkaisuun.
Ilmastonmuutos on yksi aikamme suurista haasteista, ja myös arjessa meitä jokaista lähellä. Kirahviklubin tilaisuudessa pohdittiin tällä kertaa sitä, miten tieteellinen tutkimus voi parhaalla mahdollisella tavalla antaa meille paitsi uutta tietoa, myös välineitä toimia muuttuvassa maailmassa.
Illan aikana Luomuksen yli-intendentti, lintututkija Aleksi Lehikoinen kertoi siitä, mitä oman ympäristömme tutut lintulajit voivat kertoa meille ilmastonmuutoksen ympäristövaikutuksista. Kuulimme myös Luomuksen keskusmuseon johtaja Aino Juslénilta tiede- ja ympäristökasvatuksen merkityksestä ja siitä, minkä vuoksi on tärkeää, että uusin informaatio ilmastonmuutoksesta ja luontokadosta tavoittaa lasten ja nuorten ohella myös aikuiset.
Kiinnostavien puheenvuorojen ja keskustelun ohella klubilaiset pääsivät tilaisuuden aikana myös omalle virtuaaliselle yksityiskierrokselle tutustumaan opas Samuli Haapalaisen johdolla Kaisaniemen kasvitieteellisen puutarhan aarteisiin.
Tilaisuus järjestettiin etätilaisuutena.
Kirahviklubin syksyn tiedeillassa keskustelimme yksilöiden ja yhteiskuntien kyvystä sietää häiriö- ja kriisitilanteita ja mukautua niiden jälkeiseen tilanteeseen. Tätä selviytymis- ja sopeutumiskykyä sekä psyykkistä joustavuutta kutsutaan resilienssiksi.
Yritysten pitää menestyäkseen yhä enenevässä määrin vastata kuluttajien vaatimuksiin kestävyydestä ja vastuullisuudesta. Myös kansainvälisen ilmastopolitiikan tavoitteet asettavat rajoitteita yrityksille. Yritykset tulevat tässä kilpailussa jakautumaan voittajiin ja häviäjiin. Mikä on sijoittajien ja sijoitustoiminnan rooli yritysten kestävyyden ja vastuullisuuden edistämisessä? Entä miten voimme arvioida, toimiiko yritys kestävästi ja vastuullisesti?
Jouduimme perumaan tilaisuuden, mutta juhlan kunniaksi Helsingin yliopiston lahjoitusvaroista stipendin saaneet ovat lähettäneet virtuaalisen tervehdyksensä lahjoittajille. Voit katsoa videon täällä.
Tilaisuus peruttiin koronatilanteen vuoksi.
Teemoina vastinrahakampanja ja vastuullinen sijoitusstrategia.
28.11.2019 Unicorner – Official SLUSH Side Event Tiedekulmassa
17.9.2019 Vierailu Tuusulanjärven kulttuurikohteisiin Suvirantaan ja Ainolaan
20.5.2019 Vierailu Koneen Säätiön tiloihin Lauttasaaren kartanossa
6.5.2019 Lahjoittajien ja stipendiaattien juhla, Tiedekulma
26.3.2019 Vuosipäivänjuhla
17.1.2019 Tutustuminen Uuteen lastensairaalaan