YK:n turvallisuusneuvoston hätäistunto Syyrian tilanteesta 7.4.2017 Photo: Manuel Elias, UN

Tieteenalana yleinen valtio-oppi tutkii poliittisen vallan käyttöä ja sen legitimaatiota eli oikeutusta. Valtaa tavoittelevat ja käyttävät esimerkiksi vaaliehdokkaat, poliittisten johtoelimien jäsenet, valtionpäämies, nimitetyt johtajat julkisella sektorilla, virkamiehet, poliittiset puolueet, intressiryhmät, suuryritykset, valtiot sekä kansainväliset järjestöt. Helsingin yliopistossa yleisen valtio-opin jakautuu opetuksessa kahteen opintosuuntaan, jotka ovat politiikan ja organisaatioiden tutkimus ja maailmanpolitiikan tutkimus.

Yleisen valtio-opin tutkimusalaan kuuluu niin globaaleja, kansainvälisiä, kansallisia kuin paikallisiakin kysymyksiä. Tutkimuskohteisiin lukeutuvat julkisen ja valtiollisen piiriin kuuluvat ilmiöt, kuten vaalit ja kansanäänestykset, ja poliittiset instituutiot YK:sta ja EU:sta kansallisvaltioihin ja kuntiin saakka. Tieteenalalla tutkitaan myös esimerkiksi poliittisia mielipiteitä, puolueita, työmarkkina- ja kansalaisjärjestöjä, kansalaisliikehdintää sekä kansainvälisten ja kotimaisten yritysten poliittista toimintaa. Myös erilaiset aatteet sukupuolten tasa-arvosta populismiin kuuluvat yleisen valtio-opin tutkimuskohteisiin.

Yleisen valtio-opin tutkimuksella on elävä yhteys yhteiskuntafilosofiaan sekä aate- ja käsitehistoriaan keskusteltaessa politiikan alasta, luonteesta, etiikasta ja muista piirteistä. Helsingin yliopistossa harjoitettava yleinen valtio-oppi on tieteenfilosofisesti pluralistista ja kattaa niin empiiristä tilastollista tutkimusta kuin uudempia lähestymistapoja soveltavaa tulkitsevaa tutkimusta ja yhteiskuntakriittistä tutkimusta.