Sosiaalipsykologia

© Eliel Kilkki

Mitä on sosiaalipsykologia?

Ihminen elää jatkuvassa kanssakäymisessä toisten ihmisten kanssa. Hän on jäsenenä ryhmissä, organisaatioissa, yhteiskunnissa ja kulttuuriyhteisössään. Sosiaalipsykologiassa tutkitaan, miten tämä sosiaalinen maailma ja yksittäiset ihmiset vaikuttavat toisiinsa ja muovaavat toisiaan ja miten he ovat vuorovaikutuksessa keskenään. Keskeisiä kiinnostuksen kohteita ovat ihmismielen – ajattelun ja tunteiden – sosiaalinen muotoutuminen sekä ryhmien väliset suhteet.

Sosiaalisen vuorovaikutuksen tutkimus on ollut alusta saakka keskeisiä aiheita oppiaineessa. 1970-luvulla kiinnostuksen kohteeksi nousivat sosialisaatio ja moraalinen sosialisaatio, etninen identiteetti ja ryhmien väliset suhteet sekä terveyden sosiaalipsykologia. Seuraavien vuosikymmenten aikana tutkimuskohteet laajenivat tiedon sosiaalipsykologiaan ja sosiaalisiin representaatioihin. Sittemmin myös yrittäjyyden, työelämän, digitaalisen vuorovaikutuksen ja nationalismin tutkimus ovat olleet aktiivisen tutkimuksen kohteina.

Helsingin yliopiston sosiaalipsykologian tutkimuksen nykyisiin painoaloihin kuuluvat:

  • Ryhmien väliset suhteet, maahanmuuttajat ja identiteetti
    Tieteenalalla tehtävä etnisten ryhmien välisiä suhteita koskeva tutkimus on luonteeltaan sekä perustutkimusta että soveltavaa tutkimusta. Tutkimuksen kohteena on sekä etnisiä vähemmistöryhmiä (maahanmuuttajia, kieli- ja kulttuurivähemmistöjä) että valtaväestö ja yhteiskunnan monikulttuurisuus. Tutkimuksessa tarkastellaan esimerkiksi etnistä identiteettiä, maahanmuuttajien integraatiota ja hyvinvointia sekä valtaväestön ennakkoluuloisuutta ja stereotypioita.
  • Arkiajattelu ja argumentointi
    Se miten ihminen rakentaa ja jäsentää maailmaa, luo puitteet hänen havainnoilleen, asenteilleen ja toiminnalleen. Argumentoinnin kautta luomme uutta tietoa ja ylläpidämme vanhaa. Tutkimuksen kohteena ovat olleet esimerkiksi käsitykset ja niiden muodostuminen tasa-arvosta, Euroopan integraatiosta, väkivallasta, turvallisuudesta, teknologiasta, ihmisoikeuksista, kansallisuudesta, feminismistä, nationalismista ja historiasta. Tutkimuskohteita on yhä enenevässä määrin olleet myös diskursiivinen ja visuaalinen ilmaisu.
  • Yrittäjyyden sosiaalipsykologia
    Yrittäjyyden sosiaalipsykologiassa tutkitaan yrittäjätoimintaan liittyviä psykologisia tekijöitä, sosiaalisia suhteita ja vuorovaikutusta sekä yrittäjämäisen toimintaorientaation ja sitä toteuttavan yrittäjäagentin rakentumista ja reunaehtoja.  Tieteenalalla tutkitaan yrittäjäagenttia määrittäviä psykologisia elementtejä (kuten identiteetti, minuus, itseä toimijana koskevat kognitiot, arvot, taidot) ja sosiaalista kommunikaatiota (kuten itsen esittäminen, kehystäminen, argumentaatio) sekä transaktiosuhteita (kuten asiakas, kilpailija, yhteiskunta), joiden kautta yrittäjäagentti kietoutuu sosiaaliseen, kulttuuriseen ja poliittiseen ympäristöönsä.
  • Terveyden sosiaalipsykologia
    Sosiaalipsykologinen terveystutkimus tarkastelee psykososiaalisten tekijöiden vaikutusta sairastavuuteen ja terveyskäyttäytymiseen sekä näiden vaikutusta eri väestöryhmiin. Tällä hetkellä erityisenä kiinnostuksen kohteena ovat psykososiaaliset tekijät terveydessä ja hyvinvoinnissa, teoriaan pohjautuvat käyttäytymisen muutoksen interventiot ja psykososiaaliset tekijät genomitutkimuksessa.  
  • Organisaatioiden ja ryhmien sosiaalipsykologia
    Sosiaalipsykologia tutkii monia sellaisia ilmiöitä, joihin törmäämme päivittäin esim. työpaikoilla: johtamistyylit, ryhmien sisäinen viestintä, päätöksentekeminen ja toisiin vaikuttaminen. Viimeaikainen tutkimus on keskittynyt paljon työhyvinvointiin ja työssä koettuun oikeudenmukaisuuteen. Koetulla oikeudenmukaisuudella on vaikutuksia mm. organisaatioon samastumisen ja siihen sitoutumiseen, irtisanoutumisaikomuksiin, ryhmien välisiin suhteisiin organisaatioissa, oikeudenmukaiseen kohteluun työpaikalla. Kiinnostavaa on myös työntekijöiden henkilökohtaisten arvojen yhteys koettuun oikeudenmukaisuuteen.
  • Käyttäytymismuutoksen ja terveyden sosiaalipsykologia
    Käyttäytymismuutoksen ja terveyden tutkimusryhmä tekee käyttäytymismuutostieteellistä tutkimusta ja pyrkii ymmärtämään, kuinka sosiaaliset ja psykososiaaliset tekijät vaikuttavat käyttätymisen muutokseen. Ryhmä tutkii myös käyttäytymisen muutokseen tähtäävien interventioiden vaikutuksia sekä muutoksen taustalla vaikuttavia dynaamisia prosesseja. Lue lisää käyttäytymismuutoksen ja terveyden tutkimusryhmän sivuilta (englanniksi).

Lisätietoa tutkimuksesta ja apurahatutkijoista löydät Helsingin yliopiston tutkimusportaalista.

Tieteenalavastaava: VTT, professori Inga Jasinskaja-Lahti

Professorit
Inga
Jasinskaja-Lahti
professori
Sosiaalipsykologia
Tieteenala Sosiaalipsykologia

Toimin sosiaalipsykologian professorina ja tieteenalavastaavana. Tutkimusryhmäni on erityisesti kiinnostunut ryhmien välisisten suhteiden dynamiikasta ja yhdenvertaisuudesta eli siitä miten enemmistö ja vähemmistöt suhtautuvat toisiinsa, neuvottelevat identiteeteistä, jakavat yhteistä hyvää ja osallistuvat yhteiskunnalliseen muutokseen. Tervetuloa seuraamaan tutkimustamme: https://blogs.helsinki.fi/esso-group/

AP
Anna-Maija
Pirttilä-Backman
professori
Sosiaalipsykologia
Tieteenala Sosiaalipsykologia

Apulaisprofessorit
Nelli
Hankonen
apulaisprofessori
Sosiaalipsykologia
Tieteenala Sosiaalipsykologia, Psykologia, Liikuntatiede, Kansanterveystiede, ympäristö ja työterveys

Yliopistonlehtorit
JL
Jukka
Lipponen
yliopistonlehtori
Sosiaalipsykologia
Tieteenala Sosiaalipsykologia
Mia
Silfver-Kuhalampi
yliopistonlehtori
Sosiaalipsykologia
Tieteenala Sosiaalipsykologia
Satu
Venäläinen
yliopistonlehtori
Sosiaalipsykologia
Tieteenala Sosiaalipsykologia

My research interests include gender, violence, identities, and affects. Theoretically and methodologically I am interested in social constructionism, discourse analysis, feminist discursive psychologies, poststructural theory, affect theory, and creative methods in qualitative research.

Yliopistotutkijat
KK
Keegan
Knittle
yliopistotutkija
Sosiaalipsykologia
Tieteenala Sosiaalipsykologia

Tutkijatohtorit
ER
Elina
Renko
tutkijatohtori
Sosiaalipsykologia
Tieteenala Sosiaalipsykologia

Tohtorikoulutettavat
JD
Jennifer
De Paola
tohtorikoulutettava
Sosiaalipsykologia
Tieteenala Sosiaalipsykologia
VE
Viivi
Eskelinen
tohtorikoulutettava
Sosiaalipsykologia
Tieteenala Sosiaalipsykologia
Matti
Heino
tohtorikoulutettava
Sosiaalipsykologia
Tieteenala Psykologia, Sosiaalipsykologia, Kansanterveystiede, ympäristö ja työterveys, Liikuntatiede
KK
Katri
Kostamo
tohtorikoulutettava
Sosiaalipsykologia
Tieteenala Sosiaalipsykologia
SM
Sanna-Riia
Mäkitalo
tohtorikoulutettava
Sosiaalipsykologia
JN
Johanna
Nurmi
tohtorikoulutettava
Sosiaalipsykologia
Tieteenala Sosiaalipsykologia
ET
Elina
Turjanmaa
tohtorikoulutettava
Sosiaalipsykologia
Tieteenala Sosiaalipsykologia

 

 

Käynnissä olevat tutkimushankkeet

  • Nelli Hankonen: Käyttäytymisen muutoksen prosessit: Psykososiaaliset muutosmekanismit hyvinvoinnin lisäämistä tavoittelevissa interventioissa
  • Nelli Hankonen: Omaehtoinen motivaatio: Yksilöllisten motivaation hallintakeinojen koonti sekä työ- ja liikuntamotivaation ajallisen vaihtelun tutkimus
  • Nelli Hankonen: Käyttäytymisnäyttöön perustuva politiikka. Suomen Kulttuurirahasto 2019-2020
  • Ari Haukkala: Public understanding of genetics and genetic risk communication in the era of whole genome sequencing, Suomen Akatemia, 2014-2018
  • Inga Jasinskaja-Lahti: Avointa kansallista identiteettiä etsimässä: Monimenetelmällinen, kulttuurienvälinen näkökulma, Suomen Akatemia, 2013-2017

Oppiaineen kaikki tutkimushankkeet on luetteloitu tutkimusportaalissa.

Sosiaalipsykologian tieteenala perustettiin valtiotieteelliseen tiedekuntaan vuonna 1962. Se on maan vanhin ja laajin sosiaalipsykologian koulutusta tarjoava yksikkö. Sosiaalipsykologin koulutuksen saaneet ovat sijoittuneet monenlaisiin tehtäviin työelämän eri aloille: tutkijoiksi, kouluttajiksi, sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviin, valtion, kuntien ja järjestöjen hallintotehtäviin sekä yksityisellä sektorilla niin itsenäisiksi yrittäjiksi kuin yritysten henkilöstöhallinnon tehtäviin. Viimeisin sosiaalipsykologien työhön sijoittumisselvitys löytyy alapuolelta.

Tutustu myös sosiaalipsykologiaa opiskelleiden uratarinoihin sosiaalipsykologian alumnigalleriassa.

Koulutusohjelmat, joissa sosiaalipsykologiaa opetetaan

Sosiaalipsykologiassa on perinteisesti korostettu opiskelijakeskeisiä oppimista ja kokeiltu uusia aktiivisen oppimisen menetelmiä. Vuonna 1989 Helsingin yliopiston Ylioppilaskunta myönsi sosiaalipsykologialle ”Vuoden Laitos” -palkinnon. Sosiaalipsykologian laitos palkittiin 1999-2000 yhtenä valtakunnallisista opetuksen huippuyksiköistä. Helsingin yliopisto myönsi sosiaalipsykologian laitokselle opetuksen laatupalkinnon vuonna 2006 ja valitsi sen opetuksen laatuyksiköksi vuosiksi 2007-2009. Vuosina 2015-2016 sosiaalipsykologian oppiaine toimi Helsingin yliopiston Opettajien akatemian yhtenä kehittämisen kotiyksikkönä.

Sosiaalipsykologian tutkijat ovat vahvasti kansainvälisesti verkottuneita. Tutkimusta tehdään yhä useammin kansainvälissä vertailevissa asetelmissa.

Koska sosiaalipsykologit tutkivat ihmisten vuorovaikutusta ja ihmisiä heidän sosiaalisissa ympäristöissään, yhteiskunnalliset muutokset (esim. maahanmuutto, uusi teknologia, geenien kautta saatavat terveystiedot, tuotannon ja työelämän muutokset) kietoutuvat erottamattomasti oppiaineessa tehtävään tutkimukseen. 

Tutkijoiden yhteiskunnallinen vuorovaikutus tapahtuu ensisijassa julkisen sektorin (kansallinen, paikallinen) toimijoiden kanssa.

Sosiaalipsykologian posti- ja käyntiosoite

PL 54 (Unioninkatu 37)
00014 Helsingin yliopisto

Tietoa medialle

Viestinnän yhteystiedot