Kehitysmaatutkimus

Kehitysmaatutkimus

Kehitysmaatutkimus tarkastelee monitieteisestä näkökulmasta kehitystä, köyhyyttä, epätasa-arvoisuutta sekä sosiaalisia, poliittisia, ympäristöllisiä ja kulttuurisia muutoksia ja jatkuvuuksia niin sanotussa globaalissa etelässä. Helsingin yliopistolla kehitysmaatutkimuksen keskeisiin aiheisiin kuuluvat kehityksen teoria ja historia, kehityspolitiikka, globaali oikeudenmukaisuus, kehityksen suhde kulttuuriin, sukupuoleen, tilaan ja ympäristöön sekä globaaliin poliittiseen talouteen. Kehitysmaatutkimus on avartunut tiukasta kehitysmaakeskeisyydestä kehityksen holistisempaan ymmärrykseen ja tutkimaan uutta luovia mahdollisuuksia sekä vaihtoehtoja tulevaisuudelle.

Ajankohtaiset asiat löydät tieteenalan blogista!

Mitä on kehitysmaatutkimus?

Kehitysmaatutkimus on tieteenala, joka tarkastelee monitieteisestä näkökulmasta kehitystä, köyhyyttä, epätasa-arvoisuutta sekä sosiaalisia, poliittisia, ympäristöllisiä ja kulttuurisia muutoksia ja jatkuvuuksia niin sanotussa globaalissa etelässä. Kehitysmaatutkimus on avartunut tiukasta kehitysmaakeskeisyydestä ja ulottuu nykyisin myös monimuotoisiin etelä-pohjoinen -suhteisiin globalisoituvassa maailmassa. Suomessa kehitysmaatutkimus on omana tieteenalana ainoastaan Helsingin yliopistossa, missä se on vakiintunut yhteiskuntatiede.  

Monitieteinen tutkimusalue

Kehitysmaiksi kutsutaan Aasian, Afrikan ja Latinalaisen Amerikan maita, jotka kolonialismin myötä liitettiin maailmantalouteen ja maailmanjärjestelmään eurooppalaisten siirtomaavaltojen alusmaina. Aiemmassa tutkimuksessa korostui kehitysmaiden erot niin sanottuihin kehittyneisiin, moderneihin maihin. Nykyisin tätä erottelua haastavat postmodernia, postkolonialismia sekä kehityskritiikkiä edustavat tutkimusotteet. Samalla kehitysmaiden sisäinen kirjo ja suuret keskinäiset erot ovat saaneet aiempaa enemmän huomiota. Nykytutkimuksessa tarkastellaan esimerkiksi globalisaation, ympäristömuutosten sekä kehityspolitiikan vaikutuksia kehitysmaiden ihmisten mahdollisuuksiin tehdä omaa elämäänsä koskevia valintoja.

Helsingin yliopistossa kehitysmaatutkimus on suhteellisen nuori, kansainvälinen ja taustaltaan monitieteinen tieteenala. Sen nykyisiin painopistealueisiin kuuluvat muun muassa

  • Globalisaatio ja kehitys  
  • Ympäristö, kehitys ja poliittinen ekologia 
  • Luonnonvarapolitiikka, resurssitalous ja ympäristönhallinta 
  • Kehitysmaiden kaupungit 
  • Siirtolaisuus ja liikkuvuus 
  • Valtionmuodostus, politiikka ja valta
  • Yhteiskunnalliset liikkeet, kansalaisyhteiskunta ja ja kehityksen vaihtoehtoiset käsitykset ja käytännöt  
  • Konfliktit ja kehitys 
  • Kestävä kehitys ja oikeudenmukaisuus 

Opetushenkilökunta

Barry Gills, professori
Marjaana Jauhola, yliopistonlehtori (tutkimusvapaalla), Akatemiatutkija
Markus Kröger, apulaisprofessori
Paola Minoia, yliopistonlehtori
Anja Nygren, professori
Aili Pyhälä, yliopistonlehtori
Eija Ranta, yliopistonlehtori, tieteenalavastaava

Tutkijat

Bandana Gyawali, väitöskirjatutkija
Johanna Järvelä, väitöskirjatutkija
Jari Karttunen, väitöskirjatutkija
Mira Käkönen, väitöskirjatutkija
Maija Lassila, väitöskirjatutkija
Anja Onali, väitöskirjatutkija
Katono Ouma, väitöskirjatutkija
Henri Onodera, tutkijatohtori
Maria Palmusaari, väitöskirjatutkija
Florencia Quesada, Helsingin yliopiston tutkijakollegiumin tutkija
Sirpa Rovaniemi, väitöskirjatutkija
Saila Saaristo, väitöskirjatutkija
Anna Salmivaara, väitöskirjatutkija
Ilona Steiler, väitöskirjatutkija
Antti Tarvainen, väitöskirjatutkija
Gutu Wayessa, tutkijatohtori 

Löydät kehitysmaatutkimuksen tutkijat ja tarkempaa tietoa heidän tutkimuksestaan Tuhat-tutkimustietojärjestelmästä. Voit myös etsiä henkilöitä puhelinluettelosta ja yhteystietohausta.

Tieteenalavastaava: VTT, lehtori Eija Ranta

Et­sit­kö tut­ki­jaa, yli­opis­to­lais­ta tai yk­sik­köä?

Kehitysmaatutkimuksen posti- ja käyntiosoite
PL 18 (Unioninkatu 35)
00014 Helsingin yliopisto

Puh. 0294 1911 (yliopiston vaihde)
Sähköpostiosoitteet:
etunimi.sukunimi@helsinki.fi