Globaali kehitystutkimus

Kehitysmaatutkimus

Globaali kehitystutkimus tarkastelee monitieteisestä näkökulmasta kehitystä, köyhyyttä, epätasa-arvoisuutta sekä sosiaalisia, poliittisia, ympäristöllisiä ja kulttuurisia muutoksia ja jatkuvuuksia niin sanotussa globaalissa etelässä. Helsingin yliopistolla kehitysmaatutkimuksen keskeisiin aiheisiin kuuluvat kehityksen teoria ja historia, kehityspolitiikka, globaali oikeudenmukaisuus, kehityksen suhde kulttuuriin, sukupuoleen, tilaan ja ympäristöön sekä globaaliin poliittiseen talouteen. Globaali kehitystutkimus on avartunut tiukasta kehitysmaakeskeisyydestä kehityksen holistisempaan ymmärrykseen ja tutkimaan uutta luovia mahdollisuuksia sekä vaihtoehtoja tulevaisuudelle.

Ajankohtaiset asiat löydät tieteenalan blogista!

Mitä on globaali kehitystutkimus?

Globaali kehitystutkimus on tieteenala, joka tarkastelee monitieteisestä näkökulmasta kehitystä, köyhyyttä, epätasa-arvoisuutta sekä sosiaalisia, poliittisia, ympäristöllisiä ja kulttuurisia muutoksia ja jatkuvuuksia niin sanotussa globaalissa etelässä. Globaali kehitystutkimus on avartunut tiukasta kehitysmaakeskeisyydestä ja ulottuu nykyisin myös monimuotoisiin etelä-pohjoinen -suhteisiin globalisoituvassa maailmassa. Suomessa globaali kehitystutkimus on omana tieteenalana ainoastaan Helsingin yliopistossa, missä se on vakiintunut yhteiskuntatiede.  

Monitieteinen tutkimusalue

Kehitysmaiksi kutsutaan Aasian, Afrikan ja Latinalaisen Amerikan maita, jotka kolonialismin myötä liitettiin maailmantalouteen ja maailmanjärjestelmään eurooppalaisten siirtomaavaltojen alusmaina. Aiemmassa tutkimuksessa korostui kehitysmaiden erot niin sanottuihin kehittyneisiin, moderneihin maihin. Nykyisin tätä erottelua haastavat postmodernia, postkolonialismia sekä kehityskritiikkiä edustavat tutkimusotteet. Samalla kehitysmaiden sisäinen kirjo ja suuret keskinäiset erot ovat saaneet aiempaa enemmän huomiota. Nykytutkimuksessa tarkastellaan esimerkiksi globalisaation, ympäristömuutosten sekä kehityspolitiikan vaikutuksia kehitysmaiden ihmisten mahdollisuuksiin tehdä omaa elämäänsä koskevia valintoja.

Helsingin yliopistossa globaali kehitystutkimus on suhteellisen nuori, kansainvälinen ja taustaltaan monitieteinen tieteenala. Sen nykyisiin painopistealueisiin kuuluvat muun muassa

  • Globalisaatio ja kehitys  
  • Ympäristö, kehitys ja poliittinen ekologia 
  • Luonnonvarapolitiikka, resurssitalous ja ympäristönhallinta 
  • Kehitysmaiden kaupungit 
  • Siirtolaisuus ja liikkuvuus 
  • Valtionmuodostus, politiikka ja valta
  • Yhteiskunnalliset liikkeet, kansalaisyhteiskunta ja ja kehityksen vaihtoehtoiset käsitykset ja käytännöt  
  • Konfliktit ja kehitys 
  • Kestävä kehitys ja oikeudenmukaisuus 

Tieteenalavastaava: VTT, lehtori Marjaana Jauhola

    Lisätietoa tutkimuksesta ja apurahatutkijoista löydät Helsingin yliopiston tutkimusportaalista

    Kehitysmaatutkimuksen posti- ja käyntiosoite

    PL 18 (Unioninkatu 35)
    00014 Helsingin yliopisto

    Tietoa medialle

    Viestinnän yhteystiedot