Menestystä yliopistorankingeissa
Helsingin yliopisto sijoittuu useimmissa yliopistovertailuissa eli rankingeissa 50–100 parhaan joukkoon. Maailman yliopistojen joukossa se tarkoittaa 0,5 prosentin kärkijoukkoa.
Tältä sivulta löydät tiedot yliopiston menestyksestä niin yleisrankingeissa kuin tieteenalakohtaisissa vertailuissa. Lopuksi kerromme mitä eri rankingit oikeastaan mittaavat.
Maailman parhaiden joukossa

Maailmassa on laskutavasta riippuen noin 18 000–23 000 tiedekorkeakoulua. Helsingin yliopisto sijoittuu yliopistovertailuissa maailmanlaajuisesti keskimäärin sadan parhaan yliopiston joukkoon, eli parhaaseen puoleen prosenttiin.

Sijoitus Euroopassa

Euroopassa on noin 4 000 yliopistoa. Helsingin yliopisto sijoittuu yliopistovertailuissa Euroopan tasolla keskimäärin kolmenkymmenen parhaan yliopiston joukkoon, eli parhaaseen prosenttiin.

Sijoitus Pohjoismaissa

Pohjoismaisista yliopistoista maailman sadan parhaan joukkoon mahtuu vain muutama yliopisto. Helsingin yliopisto sijoittuu keskimäärin neljän parhaan joukkoon Pohjoismaissa.

Suomen paras

Suomessa on 14 yliopistoa. Helsingin yliopisto sijoittuu kaikissa keskeisissä yleisrankingeissa parhaiten suomalaisista yliopistoista.

Kestävän kehityksen vaikuttaja

Times Higher Educationin THE University Impact Rankings -vertailu vertailee kuinka hyvin yliopistot edistävät omalla toiminnallaan kestävää kehitystä ja toteuttavat kolmatta tehtäväänsä, yhteiskunnallista vaikuttamista. Vertailun perusteena ovat YK:n 2016 määrittelemät kestävän kehityksen tavoitteet.

Vuonna 2020 Helsingin yliopisto sijoittui THE University Impact Rankings -vertailussa 80. parhaaksi maailmassa. Helsingin yliopisto sijoittui parhaiten näissä vertailun mittareissa:

  • Ilmastonmuutoksen torjuminen: 6
  • Kestävät kaupungit ja yhteisöt: 35

Helsingin yliopiston sijoitukset THE University Impact Rankings -vertailussa

Tieteenalakohtaiset ranking-tulokset

Tieteenalakohtaiset rankingit antavat vertailutietoa yliopistojen toiminnasta ja maineesta tietyillä tieteenaloilla. Jos haluaa vertailla eri yliopistojen tutkimuksen laatua keskenään tietyllä tieteenalalla, vaikkapa ilmakehätieteissä tai kemiassa, tieteenalakohtainen ranking voi olla hyödyllinen apuväline.

Mitä tieteenalakohtaiset rankingit kertovat ja mitä ne eivät kerro?

Rankingien tieteenalaluokitukset perustuvat kansainvälisten tieteellisten julkaisujen luokituksiin.

Viittausmäärät tieteenaloittain lasketaan sen perusteella, missä tieteellisessä julkaisussa artikkeli on julkaistu. Sillä ei ole rankingin tieteenalaluokittelun kannalta merkitystä, missä tiedekunnassa tai yksikössä tutkija on töissä, vaan missä hän julkaisee.

Eri tieteenaloja ei voi järjestää saman yliopiston sisällä keskenään paremmuusjärjestykseen tieteenalakohtaisten rankingien avulla.

Tämä johtuu siitä, että eri aloilla on eri määrä tutkijoita, ja kaikkia aloja ei tutkita yhtä laajasti maailman yliopistoissa. Yliopistojen tiedekunnat ja omat tieteenalaluokitukset eivät myöskään välttämättä vastaa rankingien luokituksia.

Helsingin yliopiston sijoitukset tieteenalakohtaisissa rankingeissa

Mitä yliopistorankingit mittaavat: Shanghai, QS, THE, Taiwan ja US News 

Erilaisia globaaleja yleisrankingeja on toistakymmentä. Niiden lisäksi on lukuisia globaaleja erityisrankingeja. Kaikki rankingit käyttävät erilaisia aineistoja ja laskentamalleja. Tässä kuvailemme niiden viiden rankingin mittareita, joita seuraamme tarkemmin.

Kaikki rankingit mittaavat sitä, kuinka paljon muut tutkijat viittaavat yliopiston tutkimusjulkaisuihin. Viittauksia tutkimuksiin kerätään erilaisiin tutkimustietokantoihin.

Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tutkimus ja muu kuin englanninkielinen tutkimus ovat tietokannoissa aliedustettuja. Silti viittaukset ovat Helsingin yliopiston vahvuus kaikissa rankingeissa.

Shanghai-ranking painottaa menestyneimpiä tutkijoita ja tunnetuimpia julkaisuja.

Shanghai-ranking on luonteeltaan melko vakaa ja yliopistojen sijoitukset eivät siinä vaihdu kovin nopeasti. Helsingin yliopisto menestyy tässä vertailussa parhaiten viittausindekseissä ja viitatuimpien tutkijoiden listauksessa, huonoiten Nobel- ja Fields -mittarissa.

Shanghai-rankingista on myös olemassa alueellisia ja tieteenalakohtaisia versioita.

Shanghai-vertailun julkaisija on Shanghain Jiao Tong -yliopisto. Vertailu on ilmestynyt vuodesta 2003.

Vertailun mittarit ja niiden vaikutus yliopiston kokonaissijoitukseen

30 %: Nobel- ja Fields-palkinnot

Shanghai-rankingin palkintopisteytys koostuu kahdesta osasta:

  • 20 %: yliopisto, jossa palkittu tutkija työskenteli, kun palkinto myönnettiin
  • 10 %: yliopistot, joissa palkittu tutkija on opiskellut

Helsingin yliopisto saa palkintopisteitä

  • A. I. Virtasen Nobel-palkinnosta
  • Lars Ahlforsin Fields-mitalista
  • Bengt Holmströmin tutkinnosta

Palkintomittarit kuvaavat yliopiston historiallista mainetta ja tunnettuutta. Mittarien tarkoitus on myös korvata sitä, ettei Shanghai-rankingissa ole erillistä yliopiston mainekyselyä.

20 %: viittaukset tutkimukseen

Shanghain lista käyttää pisteytyksessä Clarivate Analyticsin Web of Science -tietokannan viittausindeksiä.

20 %: viitatuimmat tutkijat

Shanghai-ranking laskee tutkijat, joiden tutkimukseen toiset tutkijat ovat viitanneet eniten, Clarivate Analyticsin Highly Cited Researchers -listan mukaan. Listalle pääsee viitatuin prosentti 22 eri tieteenalan tutkijoista.

Viitatuimpien tutkijoiden listalla tapahtuu joka vuosi muutoksia. Jos tutkija vaihtaa yliopistoa, yliopisto menettää pisteet tutkijan uudelle kotiyliopistolle.

20 %: Nature- ja Science-julkaisujen määrä

Nature ja Science ovat maailman arvostetuimpia tiedelehtiä erityisesti luonnon- ja lääketieteen aloilla.

10 %: kaikki edelliset kohdat suhteessa tutkijoiden ja opettajien määrään

Tämän mittarin tarkoituksena on tasoittaa yliopistojen koko­erojen vaikutuksia. Kriteeri vaikuttaa myös niin, että jokaisen opettajan pitäisi tehdä mahdollisimman hyvää tutkimusta.

Lue lisää Shanghai-rankingin metodologiasta

Shanghai-rankingin metodologiaan voit tutustua yksityiskohtaisemmin Shanghai-rankingin verkkosivuilla.

QS-ranking painottaa yliopiston mainetta enemmän kuin muut merkittävimmät yliopistovertailut.

QS-vertailun julkaisija on kaupallinen Quacquarelli Symonds -organisaatio. Nykymuodossaan vertailu ilmestyi ensimmäistä kertaa 2010.

Vertailun mittarit ja niiden vaikutus yliopiston kokonaissijoitukseen

50 %: yliopiston maine

Mainekyselyissä muiden yliopistojen tutkijoilta ja työnantajilta kysytään käsityksiä yliopistoista.

QS-vertailun mainepisteytys koostuu kahdesta osasta:

  • 40 %: yliopiston maine tutkijoille tehdyissä kyselyissä
  • 10 %: yliopiston maine työnantajille tehdyissä kyselyissä
20 %: viittausten määrä suhteessa tutkijoiden ja opettjien määrään

QS-ranking käyttää viittaustietokantanaan Elsevierin Scopusta.

Vuonna 2015 metodologia ja pisteiden laskutapa muuttuivat Helsingin yliopistolle huonompaan suuntaan.

20 %: opiskelija/opettaja-suhdeluku

Tällä mittarilla QS pyrkii arvioimaan opetuksen laatua.

Helsingin yliopistolla on enemmän opiskelijoita kuin esimerkiksi monilla amerikkalaisilla huippuyliopistoilla, mutta menestyy silti verrattain hyvin tässä mittarissa.

10 %: kansainvälistyminen

QS-vertailun kansainvälistymispisteytys koostuu kahdesta osasta:

  • 5 %: ulkomaisen henkilökunnan osuus
  • 5 %: ulkomaisten opiskelijoiden osuus

Lue lisää QS-rankingin metodologiasta

QS-rankingin metodologiaan voit tutustua yksityiskohtaisemmin QS-rankingin verkkosivuilla.

THE-ranking eli Times Higher Educationin lista käyttää monipuolista mittarien valikoimaa pisteytyksessään.

Julkaisija on kaupallinen Times Higher Education -lehti. Nykymuodossaan vertailu on ilmestynyt vuodesta 2010.

Vertailun mittarit ja niiden vaikutus yliopiston kokonaissijoitukseen

30 %: opetus

THE-vertailun opetuspisteytys koostuu viidestä osasta:

  • 15 %: opetuksen maine tutkijoille tehdyissä kyselyissä
  • 6 %: tohtorin tutkinnot suhteessa tutkijoiden ja opettajien määrään
  • 4,5 %: akateeminen henkilöstö suhteessa opiskelijoiden määrään
  • 2,25 %: tohtorin tutkinnot suhteessa alempien tutkintojen määrään
  • 2,25 %: yliopiston tulot suhteessa tutkijoiden ja opettajien määrään
30 %: tutkimus

THE-vertailun tutkimuspisteytys koostuu kolmesta osasta:

  • 18 %: tutkimuksen maine tutkijoille tehdyissä kyselyissä
  • 6 %: julkaisut suhteessa tutkijoiden ja opettajien määrään
  • 6 % tutkimusrahoitus suhteessa tutkijoiden ja opettajien määrään
30 %: viittaukset tutkimukseen

THE-ranking käyttää viittaustietokantanaan Elsevierin Scopusta.

THE-ranking vaihtoi viittaustietokantansa vuonna 2015, mikä vaikutti Helsingin yliopiston sijoitukseen suotuisasti. Scopus-tietokannassa humanistiset ja yhteiskuntatieteet näkyvät jonkin verran paremmin kuin Clarivate Analyticsin Web of Science -tietokannassa.

7,5 %: kansainvälistyminen

THE-vertailun kansainvälistymispisteytys koostuu kolmesta osasta:

  • 2,5 %: ulkomaisten opiskelijoiden osuus
  • 2,5 %: ulkomaisten tutkijoiden ja opettajien osuus
  • 2,5 %: kansainväliset yhteisjulkaisut
2,5 %: tulot yrityksiltä suhteessa tutkijoiden ja opettajien määrään

Yliopiston yksityiseltä sektorilta saamat tutkimustulot suhteessa akateemisen henkilökunnan määrään. Teknisiin tieteisiin, taloustieteeseen ja lääketieteeseen erikoistuneet yliopistot menestyvät tässä paremmin kuin Helsingin yliopiston kaltainen monitieteinen yliopisto.

Lue lisää THE-rankingin metodologiasta

THE-rankingin metodologiaan voit tutustua yksityiskohtaisemmin THE-rankingin verkkosivuilla.

Taiwan-ranking perustuu ainoastaan tutkimuksen bibliometrisiin mittareihin eli eri tapoihin laskea tieteellisiä julkaisuja ja niiden vaikuttavuutta.

Taiwan-vertailun vahvuus on monipuolinen mittarivalikoima. Se soveltuu siksi erityisesti tutkimuspainotteisten yliopistojen vertailuun. Monipuolisten ja osittain pidemmän aikavälin mittareiden vuoksi Taiwan-rankingin sijoitukset muuttuvat melko hitaasti.

Helsingin yliopisto pärjää tässä rankingissa parhaiten viittausten määrässä viimeisen 11 vuoden ajalta ja H-indeksissä. Helsingin yliopisto pärjää heikoiten viittausten keskiarvossa viimeisen 11 vuoden aikana.

Julkaisija on Taiwanin kansallinen yliopisto (NTU). Vertailu on ilmestynyt vuodesta 2007.

Vertailun mittarit ja niiden vaikutus yliopiston kokonaissijoitukseen

45 %: viittaukset tutkimukseen

Taiwan-vertailun viittauspisteytys koostuu neljästä osasta:

  • 15 %: viittausten määrä 11 viime vuoden aikana
  • 10 %: viittausten määrä 2 viime vuoden aikana
  • 10 %: viittausten keskiarvo 11 viime vuoden aikana
  • 10 %: H-indeksi 2 viime vuoden aikana

H-indeksi on mittari, jolla pyritään arvioimaan samanaikaisesti tutkijan julkaisutehokkuutta ja hänen julkaisujensa merkittävyyttä. H-indeksi on tietokantakohtainen eli tutkijan H-indeksi voi olla erilainen eri tietokannoissa.

25 %: tutkimusartikkeleiden määrä

Taiwan-vertailun artikkelipisteytys koostuu kahdesta osasta:

  • 15 %: viimeisen vuoden artikkelit
  • 10 %: artikkeleiden määrä 11 viime vuoden aikana
15 %: viitatuimmat tutkimusartikkelit

Taiwan-ranking käyttää viitatuimpien artikkeleiden laskemiseen InCitesin Essential Science Indicators -tietokantaa. Siihen kerätään noin 11 500 keskeistä julkaisua eri tieteenaloilta.

Viitatuimpien artikkeleiden listalle pääsee jokaisen vuoden eniten viitatuin prosentti artikkeleista viimeisen 11 vuoden ajalta.

15 %: artikkelit vaikuttavimmissa julkaisuissa

Pisteytys perustuu määrään artikkeleita, joita on edellisenä vuonna julkaistu vaikuttavuudeltaan merkittävissä julkaisuissa.

Julkaisujen vaikuttavuus määritellään InCitesin Journal Citation Reports -työkalun avulla. Se vertailee julkaisun artikkeleiden viittausmääriä ja julkaisun artikkeleiden kokonaismäärää.

Ne julkaisut, jotka sijoittuvat oman alansa parhaan 5 % joukkoon katsotaan vaikuttavuudeltaan merkittäviksi.

Lue lisää Taiwan-rankingin metodologiasta

Taiwan-rankingin metodologiaan voit tutustua yksityiskohtaisemmin Taiwan-rankingin verkkosivuilla.

US News -ranking painottaa tiedejulkaisujen määrään ja vaikuttavuuteen liittyviä mittareita mutta huomioi myös yliopiston maineen ja kansainvälisyyden.

US News -lehden ranking on uusin keskeinen yliopistovertailu. US News Best Glo­bal Uni­ver­si­ties Ran­kings ilmestyi ensimmäistä kertaa 2014.

Vertailun mittarit ja niiden vaikutus yliopiston kokonaissijoitukseen

50 %: viittaukset tutkimukseen

US News -rankingin viittauspisteytys koostuu kuudesta osasta:

  • 12,5 %: julkaisujen määrä eniten viitattujen 10 % julkaisujen joukossa
  • 10 %: julkaisujen osuus eniten viitattujen 10 % julkaisujen joukossa
  • 10 %: julkaisujen viittausindeksi tieteenalanormalisoituna
  • 7,5 %: viittausten kokonaismäärä tieteenalanormalisoituna
  • 5 %: viitatuimpien tutkimusten määrä koko maailman viitatuimpien 1 % joukossa omalla tieteenalallaan
  • 5 %: viitatuimpien tutkimusten osuus koko maailman viitatuimpien 1 % joukossa omalla tieteenalallaan
25 %: maine

US News -vertailun mainepisteytys koostuu kahdesta osasta:

  • 12,5 %: yliopiston globaali tutkimusmaine
  • 12,5 %: yliopiston alueellinen tutkimusmaine
15 %: julkaisujen määrä

US News -vertailun julkaisujen määrään liittyvä pisteytys koostuu kolmesta osasta:

  • 10 %: artikkelit
  • 2,5 %: kirjat
  • 2,5 %: konferenssijulkaisut
10 %: kansainvälistyminen

US News -vertailun kansainvälistymispisteytys koostuu kahdesta osasta:

  • 5 %: kansainvälisten yhteisjulkaisujen osuus yliopiston kaikkien julkaisujen määrästä
  • 5 %: kansainvälisten yhteisjulkaisujen osuus koko maailman kansainvälisten yhteisjulkaisujen määrästä

Lue lisää US News -rankingin metodologiasta

US News -rankingin metodologiaan voit tutustua yksityiskohtaisemmin US News -rankingin verkkosivuilla.

Lisätietoja yliopistovertailuista
Tutustu myös