Tutkimusrahoitus

Merkittävin Suomen Akatemian yksittäinen rahoitusmuoto on huippuyksikörahoitus. Suomen Akatemian vuosille 2014–2019 valitsemista 14 tutkimuksen huippuyksiköstä seitsemää johdetaan Helsingin yliopistosta ja  vuosille 2012–2017 valitsemista 15 huippuyksiköistä 10 toimii kokonaan tai osaksi yliopistossa.

Yliopiston tutkijat jättävät Suomen Akatemiaan vuosittain noin tuhat tutkimusrahoitushakemusta. Esimerkiksi vuonna 2013 Akatemia myönsi yliopistolle tutkimusrahoitusta 116 miljoonaa euroa, eli 35 % jakamistaan myönnöistä.

Muita merkittäviä rahoitusmuotoja ovat akatemia- ja FiDiPro-professuurit.

Akatemiaprofessorit ja FiDiPro-professorit

Suomen Akatemian akatemiaprofessorin rahoituksen tavoitteena on antaa kansainvälisellä huipulla olevalle tieteenharjoittajalle mahdollisuus tehdä täysipäiväistä tieteellistä tutkimustyötä.

Akatemiaprofessorin odotetaan merkittävästi edistävän tutkimusta ja kehittävän luovaa tutkimusympäristöä. Akatemiaprofessorin työtehtäviin sisältyy myös oman alan opinnäytetöiden ohjausta sekä tutkimustyöhön liittyvää opetusta.

Finland Distinguished Professor Programme (FiDiPro) on Suomen Akatemian ja Tekesin yhteistyössä käynnistämä rahoitusohjelma, jonka tarkoituksena on rekrytoida ulkomaisia tai pitkään ulkomailla toimineita suomalaisia huippututkijoita Suomeen määräajaksi.

Innovaatiorahoituskeskus Tekes maksoi Helsingin yliopistolle tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiorahoitusta vuosittain noin 9–16 miljoonaa euroa vuosina 2010–2013.

Yliopiston tutkijat jättävät Tekesin arvioitavaksi vuosittain noin 50-60 hakemusta, joista rahoituksen saa keskimäärin 30 %. Tutkimus- ja kaupallistamishankkeiden lisäksi Tekes rahoittaa strategisia tutkimusavauksia ja yhteistyössä Suomen Akatemian kanssa FiDiPro-professoreja ja -tutkijoita.

Euroopan Unioni, erityisesti tutkimuksen puiteohjelma, on yliopiston merkittävin kansainvälinen tutkimusrahoittaja.

Tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma Horisontti 2020 käynnistyi vuonna 2014. Sitä edeltävän tutkimuksen 7. puiteohjelman (FP7) kokonaismyöntö Helsingin yliopistolle 2007–2013 oli yhteensä noin 123 miljoonaa euroa. Tuotoista yli puolet tuli Euroopan tutkimusneuvoston ERC:n rahoitusohjelmien kautta. Yliopiston tutkijat jättävät Euroopan komissiolle arvioitavaksi vuosittain noin 200 hakemusta, joista rahoituksen saa keskimäärin 20 %.

Säätiöt rahoittavat yliopiston tutkijoita ja tutkimushankkeita noin 20 miljoonalla eurolla vuodessa. Lisäksi säätiöt tukevat erityisesti nuoria tutkijoita ja tohtorikoulutettavia suoraan henkilökohtaisilla apurahoilla.

Yliopiston oma tutkimusrahoitus kohdennetaan tutkijoille useiden rahoitusinstrumenttien kautta.

Yliopiston oma tutkimusrahoitus on noin 40 miljoonaa euroa. Summa muodostuu sekä valtion perusrahoituksesta että yliopiston omien varojen tuotosta.

Euromääräisesti suurimpia rahoitusmuotoja ovat kolmivuotiset tutkimusmäärärahat, uusien professorien starttipaketit ja tutkijoille suunnatut matkarahat. Näiden lisäksi tutkimusta tuetaan myös strategisella rahoituksella, tutkimuksen arvioinnin perusteella jaettavalla rahoituksella ja tutkimusinfrastruktuureihin osoitettavalla yliopiston rahoituksella. Muun muassa tieteenalakohtaisia apurahoja tutkimushankkeisiin ja tutkimustyöhön jakavat Helsingin yliopiston rahastot.

Omaa rahoitusta kohdennetaan erityisesti tulevaisuuden kilpailukyvyn kasvattamiseen sekä kohteisiin, joita yliopiston ulkopuoliset rahoittajat eivät tue.