Inhimillisen kehityksen ja luonnonvarojen välillä on vahva yhteys globaalissa etelässä. Maa- ja metsätalous, kalastus ja muut luonnonvaroihin perustuvat elinkeinot muodostavat yli 50 % maailman köyhimpien maiden bruttokansantuotteesta. Lisäksi noin 80 % vähiten kehittyneiden maiden energiantarpeesta täytetään bioenergialla (lähinnä polttopuulla ja puuhiilellä). Luonnonvaroilla ja niiden kestävällä käytöllä on näin ollen suuri merkitys satojen miljoonien ihmisten toimeentulolle Afrikassa, Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa.

Koska köyhimpien maiden taloudet ovat niin tiukasti sidoksissa luonnonvaroihin, maat ovat erittäin herkkiä ilmaston vaihteluiden ja ilmastonmuutoksen aiheuttamille mullistuksille ja häiriöille sekä keskeisimpien maatalous- ja luonnonvarahyödykkeiden maailmanlaajuisissa hinnoissa tapahtuville äkillisille muutoksille. Toisaalta maatalouden ja kotieläintalouden huono tuottavuus on johtanut metsien laajamittaiseen hävitykseen ja heikkenemiseen. Tämä puolestaan vaarantaa elintärkeän puhtaan veden saatavuuden, mikä vaikuttaa suoraan miljoonien ihmisten terveyteen ja maatalouden tuottavuuteen globaalissa etelässä.

Life sciences –alalta, joka on yksi Helsingin yliopiston strategisista tutkimusalueista, löytyy vastauksia moneen globaaliin kehityshaasteeseen. Viikissä on tutkittu ruoan turvallisuutta, ravitsemusta, maataloutta, trooppista metsätaloutta ja peltometsäviljelyä yli 30 vuotta. Viimeaikaisissa hankkeissa on keskitytty mm. mosambikilaisten nuorten ravitsemukseen, äitien ja lasten ravitsemuksellisten ongelmien ratkontaan Beninissä ja Keniassa yhdessä terveysministeriöiden, Unicefin ja kansalaisjärjestöjen kanssa sekä kestävän perustan rakentamiseen länsi-Tansanian laajalle ja taloudellisesti merkittävälle perunantuotannolle yhdessä paikallishallinnon ja kansainvälisen perunantutkimuskeskuksen (International Potato Center, CIP) kanssa. Verkostoituminen koulutuksen alalla on myös tärkeä yhteistyömuoto.

Metsätieteiden laitos tarjoaa trooppisen metsätalouden maisteri- ja tohtoriopintoja, ja kampuksella toimii globaalin etelän kehitysmaatutkimuksen ja -opetuksen koordinointiyksikkö (HUGS), joka yhdistää Helsingin yliopiston eri kampuksilla kehitysmaatutkimusta harjoittavat tutkijat. Ruralia-instituutti on yksi maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan yksiköistä. Se keskittyy maaseudun kehittämisen tutkimukseen ja tarjoaa osuuskuntiin liittyvää koulutusta. Moni Viikin kampuksen laitoksista on osallistunut kehitysyhteistyöhankkeisiin ja kehittyvien maiden korkeakoulujen kehittämiseen. Laitokset ja tutkimusryhmät tekevät tutkimus- ja korkeakoulutusyhteistyötä keskeisten tutkimuslaitosten (esim. CGIAR-laitosten), muiden tahojen (esim. Bill ja Melinda Gatesin säätiön) sekä yliopistojen kanssa niin kehittyneissä kuin kehittyvissäkin maissa.

Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa tehdään kansainvälisesti tunnustettua, laadukasta tutkimusta. Se tarjoaa vankan perustan entistä tiiviimmälle osallistumiselle kehitystutkimukseen, koulutukseen ja tiedon siirtoon, joilla pyritään vastaamaan ruokaa, vettä ja energiaturvallisuutta koskeviin globaaleihin haasteisiin. Tiedekunta on perustanut kolme uutta professuuria trooppisen metsänhoidon, kestävän kehityksen ja kansainvälisen metsäpolitiikan aloilla osoittaen vahvaa sitoumusta tieteellisen osaamisen vahvistamiseen näillä aloilla.