Tohtorikoulutus

Tohtorintutkinto on korkein yliopistollinen tutkinto, joka pätevöittää ennen kaikkea tutkijan tehtäviin. Tutkijankoulutus antaa tukevan pohjan paitsi tutkijan työhön myös monenlaisiin tehtäviin yhteiskunnan ja elinkeinoelämän palveluksessa.

Ammattitaitoisilla tutkijoilla ja oman alansa asiantuntijoilla on kysyntää niin yliopistoissa, tutkimuslaitoksissa, kouluissa ja muissa oppilaitoksissa kuin elinkeinoelämässäkin.  

Maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa tehdään kansallisesti ja kansainvälisesti tunnustettua monitieteistä tutkimusta. Tämän tutkimuksen tekemisessä väitöskirjatutkijoiden merkitys on suuri. Tiedekunnassa voi suorittaa maatalous- ja metsätieteiden tohtorin, elintarviketieteiden tohtorin tai filosofian tohtorin tutkinnon. Tiedekunnasta valmistuu vuosittain noin 40 tohtoria. 

Tohtorin tutkinto muodostuu väitöskirjasta ja yhteensä 30 opintopisteen laajuisista teoreettisista opinnoista. Väitöstutkimuksen keskeisin osa on tutkimustyö, joka tehdään kokeneemman tutkijan ohjauksessa. Väitöskirjan julkinen puolustaminen - väitöstilaisuus – kuuluu oleellisena osana tohtoriopintoihin.   

Jatko-opinto-oikeutta haetaan aina johonkin tohtoriohjelmaan, mutta tutkinnon myöntää tiedekunta. Hakiessaan tohtoriohjelmaan hakija valitsee tavoitetutkinnon ja kotitiedekunnan aiemman opintotaustansa ja väitöskirjansa aiheen perusteella. Tohtoriohjelmat järjestävät kursseja ja seminaareja ja ne ovat myös vastuussa väitöskirjatutkijoiden neuvonnasta ja ohjauksesta.

Tutkijakoulu ja tohtoriohjelmat

Helsingin yliopiston tutkijakoulussa toimii 14 tohtoriohjelmaa 1.1.2026 alkaen. Tutkijakoulun ja tohtoriohjelmien alat perustuvat yhteistyöhön tutkimuksessa ja tohtorikoulutuksessa. Tohtorikoulutusrakenne kattaa yliopiston kaikki tieteenalat ja väitöskirjatutkijat.

Maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan väitöskirjatutkijat voivat kuulua yhteen kuudesta tohtoriohjelmasta.

Lisätietoa tohtorikoulutuksesta maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa
Lisätietoa tohtorikoulutuksesta Helsingin yliopistossa