Suomalais-ugrilainen kielentutkimus

Suomalais-ugrilainen kielentutkimus on tieteenala, joka tutkii suomalais-ugrilaisten kielten rakennetta ja historiaa ottaen huomioon toisaalta yleisen kielitieteen kehittämät metodiset lähtökohdat, toisaalta näiden kielten sekä niitä puhuvien kansojen aineellisen ja henkisen kulttuurin erikoispiirteet. 

Suomalais-ugrilainen käytetään tässä yhteydessä laajassa mielessä, tarkoittamaan sekä vanhastaan suomalais-ugrilaisiksi nimettyjä kieliä että myös samojedikieliä. Näitä ovat itämerensuomalaiset kielet, saamelaiset kielet, mordva, mari, permiläiset kielet, ugrilaiset kielet sekä samojedikielet ja vastaavat kulttuuripiirit.

Suomalais-ugrilaiset kielet ja kulttuurit, fennougristiikka, tutkii suomalais-ugrilaisten eli uralilaisten kielten rakennetta, historiaa ja käyttöä. Kielten tutkimuksen metodiikan ohella lähtökohtana ovat myös kieliä puhuvien kansojen aineellisen ja henkisen kulttuurin erityispiirteet. Suomalais-ugrilaiset kielet ja kulttuurit -oppiaine jakautuu neljään linjaan, jotka ovat Kielentutkimuksen linja, Saamentutkimus, Unkarin kieli ja kulttuuri ja Viron kieli ja kulttuuri.