Lähi-idän ja islamin tutkimus
Lähi-idän, islamin ja juutalaisuuden tutkimus muodostavat toisiinsa läheisesti liittyvän kokonaisuuden.

Lähi-idän tutkimus on moni- ja poikkitieteellistä moderniin Lähi-itään (ns. MENA-alue Marokosta Iraniin) kohdistuvaa tutkimusta. Painopisteenä on alueen politiikan, yhteiskuntien, kulttuurin, historian ja uskontojen tutkimus. Lähi-idän tuntemisen kannalta kielitaito jossakin alueen pääkielessä on tärkeä osa kokonaisuutta. Esimerkiksi arabiaa, hepreaa, turkkia, persiaa ja urdua voi opiskella kielten osastossa, jonka kanssa tehdään yhteistyötä.

Islamin tutkimuksessa perehdytään islamin perusteksteihin (Koraani, hadith, sharia), niiden tulkintaan ja kehitykseen, mutta erityisesti islamia tutkitaan elävänä uskontona esimerkiksi antropologisilla menetelmillä.

Juutalaisuuden tutkimuksessa keskitytään juutalaisuuden historialliseen kehitykseen, keskeiseen hepreankieliseen kirjallisuuteen ja nykyjuutalaisuuteen elävänä uskontona.

Tutkimuksen pääpainoaloja ovat mm.

  • Uskonnon ja valtion suhde
  • Nationalismit ja kysymys valtion identiteetistä
  • Sektarianismi
  • Syyrian konflikti
  • Libanonin yhteiskunta
  • Islamilaiset perhelait
  • Koraanin etiikka ja eksegeesi
  • Hadith-tutkimus
  • Muslimiyhteisöt ja kansainvälinen muuttoliike
  • Islamilainen feminismi
  • Juutalaisuuden historia
  • Hepreankielinen kirjallisuus
  • Juutalaisuus arjessa elettynä uskontona

Lähi-idän kielet

Lähi-idän kieliin liittyvät tutkimusaiheet ovat filologisia ja niissä korostuu kielen, kulttuurin ja yhteiskunnallisten kysymysten yhteys. Lähi-idän kielten opetus ja tutkimus linkittyy kiinteästi Lähi-idän, islamin ja juutalaisuuden tutkimukseen.

Tutkimuksen painoaloja ovat muun muassa:

  • Arabian opetus vieraana kielenä, Content-Based Teaching
  • Heprea juutalaisen kulttuurin ja uskonnon kielenä
  • Hepreankielinen varhaismoderni kirjallisuus
  • Turkin kieli ja kirjallisuus sekä kielitypologia
  • Persian kieli ja kirjallisuus
Ihmiset
Show more info
Show more info
Show more info
Julkaisut