Arktinen alue

Arctic Helsus long page

Ilmastonmuutos, geopoliittiset päätökset, taloudelliset intressit ja sosiokulttuuriset muutokset ohjaavat arktisen alueen tulevaisuutta. Pohjoinen alue lämpenee tällä hetkellä nopeammin kuin mikään muu alue maapallolla. Muutosten vaikutukset eivät uhkaa vain paikallisia yhteisöjä, alueen ainutlaatuisia ekosysteemejä tai ikiroutaa, vaan ne ulottuvat ympäri maailmaa arktisen alueen vaikuttaessa maailmanlaajuiseen ilmastojärjestelmään.

Viimeaikainen kehitys on tuonut entistä selvemmin esiin tarpeen tutkia arktisen alueen kestävyysmurrosta uusista näkökulmista kansainvälistä yhteistyötä hyödyntäen. HELSUS tarjoaa tieteidenvälistä ja muunneltavaa tutkimusta, joka huomio alueen luonnonympäristöt ja sosiopoliittisen tilanteen.

Helsingin yliopistolla on vahva osaaminen ilmastomuutoksen, arktisen alueen kestävyyden ja muutosten tutkimuksessa. HELSUSin arktisen tutkimuksen teema tuo nämä kokonaisuudet käytäntöön luomalla tieteidenvälisen foorumin jo olemassa olevalle osaamiselle Helsingin yliopistossa.

 

Arktisen alueen tieteidenvälinen tutkimus on HELSUSin merkittävimpiä painopisteitä. Tässä muutamia Helsingin yliopiston käynnisä olevia tutkimuksia.

Kilpisjärven biologinen asema

Kilpisjärven biologinen asema on perustettu 1964 luonnontieteellistä tutkimusta ja opetusta varten ja se sijaitsee Enontekiön kunnassa. Aseman tutkimustoiminta on laajentunut pikkunisäkkäistä kasvi-, maaperä- ja vesistötutkimukseen. Asemalla on päärakennuksen lisäksi erillisiä majoitus- ja huoltorakennuksia.

Muddusjärven tutkimusasema

Muddusjärven tutkimusasema on Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan maataloustieteiden laitoksen alainen yksikkö . Tutkimusasema sijaitsee Inarissa Kaamasen kylässä. Matkaa asemalta Inarin kirkonkylälle on 25 km ja Rovaniemelle 350 km. Tutkimusaseman käytössä on nykyisin n.13 ha peltoa ja vajaat 700 ha kasvullista metsämaata. Lisäksi aseman hallinnassa on noin 1000 ha:n vesialue. Tilalla on töissä 1 vakituisesti palkattu laitosmies, minkä lisäksi kesätyöntekijä avustaa kasvukaudella.

Värriön tutkimusasema

Vuonna 1967 perustettu Värriön tutkimusasema sijaitsee Sallan kunnassa Värriön luonnonpuiston ympäröimänä ja kuuluu Helsingin yliopiston Ilmakehätieteiden keskuksen hallintaan. Asemalla kerätään pitkiä havaintosarjoja mm. fenologiasta, marja- ja käpysadoista, linnuista ja hyönteisistä, joiden avulla seurataan pohjoisen metsä- ja tunturiluonnon muutoksia ja niihin vaikuttavia ilmastotekijöitä. Nykyisin tutkimus keskittyy ilman saasteiden kulkeutumiseen ja ilmakehän prosesseihin sekä ekosysteemien toimintaan pohjoisissa oloissa. Asemalla sijaitsee SMEAR I mittausasema, joka edustaa Helsingin yliopiston huippututkimusta ilmakehä- ja metsätieteissä. Lisäksi Värriön tutkimusaseman tiloissa ja ympäristössä järjestetään yliopistollista opetusta. Tutkimuksen ohella asema osallistuu Itä-Lapin alueen kestävien elinkeinojen kehittämiseen yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa.

Suomi on Arktisen neuvoston puheenjohtajamaa vuosina 2017-2019. Helsingin yliopisto osallistuu ajankohtaiseen keskusteluun arktisen alueen ympärillä järjestämällä tiedekonferensseja ja muita yleisölle avoimia tilaisuuksia.

Yhdessä Oulun yliopiston kanssa Helsingin yliopisto isännöi UArctic Congress 2018 -tapahtuman 3.–7. syyskuuta 2018. UArctic (The University of Arctic) on yliopistojen, korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja muiden pohjoisella alueella toimivien opetus- ja tutkimusorganisaatioiden yhteistyöverkosto.

Suomen Akatemian arktinen akatemiaohjelma (ARKTIKO, 2014-2018) tutkii arktisen alueen kehitykseen vaikuttavia muutostekijöitä ja muutoksen dynamiikkaa. ARKTIKO-akatemiaohjelman kahdestakymmenestä laajasta kansallisesta tutkimushankkeesta Helsingin yliopisto toteuttaa kolmetoista. Akatemiaohjelmalla on neljä teemaa:

  • hyvä elämä pohjoisessa
  • taloudellinen toiminta ja infrastruktuuri arktisissa oloissa
  • pohjoinen ilmasto ja ympäristö
  • rajat ylittävä arktinen politiikka

Arcticfinland.fi sivustolle kootaan tietoa ja keskustelua Suomen arktisesta politiikasta, taloudesta ja tutkimuksesta. Sivustoa ylläpitää Lapin yliopiston Arktinen keskus.