Miten kulutus ja tuotanto tulisi järjestää, jotta voidaan taata riittävä hyvinvointi kaikille ja toimitaan luonnon kantokyvyn rajoissa? Kuinka kasvavan väestön tarpeet voidaan täyttää hyödyntämällä tehokkaammin luonnonvaroja, kuten puhdasta vettä, kalakantoja ja maata? Kuinka kehittää kestäviä tuotteita ja palveluita, jotka turvaavat nykyisten ja tulevien sukupolvien tulevaisuuden?
Sekä kulutus että tuotanto vaativat radikaaleja muutoksia. Teknologiset innovaatiot ja vihreä kuluttajuus eivät yksinään riitä takaamaan kestävää tulevaisuutta. Siksi muita lähestymistapoja, kuten ruohonjuuritason innovaatioita, yhteiskunnallisia liikkeitä ja kestävää suunnittelua tulee tutkia ja edistää. Välttämättömien muutosten toteuttaminen ja ohjaaminen kestävään suuntaan edellyttää uusia yhteiskunnallisia rakenteita sekä uudenlaista ajattelua talouden ja politiikan järjestelmiin.
Helsingin yliopiston kestävyystieteen instituutti tarkastelee tuotantoa ja kulutusta ekologisista, taloudellisista, sosiaalisista, poliittisista ja kulttuurisista näkökulmista. Tutkimuksemme lähestymistapoihin kuuluu laaja joukko osallistavia ja monitieteisiä menetelmiä.
Kuluttajatutkimuskeskuksessa tutkitaan kulutuksen ja kulutusyhteiskunnan kehitystä sekä kulttuurin, yhteiskunnan, talouden ilmiöiden ja politiikan ilmiöiden yhteyksiä kuluttajiin ja kulutusyhteiskuntaan. Ongelmakeskeisyys ja monitieteisyys kuvaavat tutkimuksen luonnetta. Tutkimuksessa hyödynnetään sekä kvalitatiivisia että kvantitatiivisia tutkimusmenetelmiä, osallistavia menetelmiä, tehdään toimintatutkimusta ja tuetaan innovaatioiden kehittämistä tutkimuksen keinoin.
Tutkimusryhmän tavoitteena on edistää parempaa ymmärrystä elintarvikejärjestelmien johtamiseen, organisaatioon ja käyttäytymiseen liittyvistä kysymyksistä kestävää muutosta varten.
Monitieteinen tutkimusryhmä on kiinnostunut etsimään ratkaisuja kestävän ruoantuotannon varmistamiseksi tulevaisuudessa. Erityisenä mielenkiintoina on uusien teknologioiden mahdollisuuksien arvioiminen ympäristö-, taloudellisen ja sosiaalisen kestävyyden kannalta.
TreesForDev-konsortiohankkeessa tutkitaan, miten puiden istutusaloitteet ovat lisääntyneet eri puolilla maailmaa ja tarkastellaan erityisesti näiden hankkeiden poliittisia ajureita ja rahoituksen alkuperää. Tässä yhteydessä tarkastellaan myös sitä, miten Suomi ja muut Euroopan maat ovat osallistuneet puiden istutusohjelmien kehittämiseen.
Political Economies of Deforestation -hankkeessa analysoidaan metsäkatoa ja metsien tilan heikkenemistä Brasiliassa, Perussa ja Suomessa. Analyysin pääpaino on metsäkadon taustalla olevissa syissä alueilla, joilla tietty luonnonvarojen hyödyntäminen on hallitsevaa, sillä näin syntyneiden poliittis-taloudellisten järjestelmien voima voi selittää alueellista metsäpolitiikkaa.
Tutkimusryhmä kuvaus: "We characterize and valorize polysaccharides, especially those obtained as side streams from various bioprocesses, in food and food contact materials. We are interested in understanding the behavior of polysaccharides in dispersed systems: their emulsifying properties and capacity to inhibit lipid oxidation, gelation, and formulation into aerogels."
AgriChar-tutkimusryhmä tutkii biohiilijärjestelmien vaikutuksia maaperän fysikaalis-kemiallisiin ominaisuuksiin, maaperän eliöstöön sekä peltokasvien sadonmuodostukseen ja ravitsemukseen.
BlueAdapt-hanke (2018-2023) on tutkinut ja ehdottanut innovatiivisia yhteiskunnallisia ratkaisuja, jotka voivat parantaa sekä vesiekosysteemien että taloudellisten ja sosiaalisten järjestelmien kestävyyttä.