Pohjoinen alue lämpenee tällä hetkellä nopeammin kuin mikään muu alue maapallolla. Muutosten vaikutukset eivät uhkaa vain paikallisia yhteisöjä, alueen ainutlaatuisia ekosysteemejä tai ikiroutaa, vaan ne ulottuvat ympäri maailmaa arktisen alueen vaikuttaessa maailmanlaajuiseen ilmastojärjestelmään.
Viimeaikainen kehitys on tuonut entistä selvemmin esiin tarpeen tutkia arktisen alueen kestävyysmurrosta uusista näkökulmista kansainvälistä yhteistyötä hyödyntäen. HELSUS tarjoaa tieteidenvälistä ja muunneltavaa tutkimusta, joka huomio alueen luonnonympäristöt ja sosiopoliittisen tilanteen.
Helsingin yliopistolla on vahva osaaminen ilmastomuutoksen, arktisen alueen kestävyyden ja muutosten tutkimuksessa. HELSUSin arktisen tutkimuksen teema tuo nämä kokonaisuudet käytäntöön luomalla tieteidenvälisen foorumin jo olemassa olevalle osaamiselle Helsingin yliopistossa. Tietoa yliopistossa tehdystä Arktisen alueen tutkimuksesta, toimista ja tutkimusinfrastruktuurista voi löytää kootusti Focus Arctic-sivulta.
Kilpisjärven biologinen asema on perustettu 1964 luonnontieteellistä tutkimusta ja opetusta varten ja se sijaitsee Enontekiön kunnassa. Aseman tutkimustoiminta on laajentunut pikkunisäkkäistä kasvi-, maaperä- ja vesistötutkimukseen. Asemalla on päärakennuksen lisäksi erillisiä majoitus- ja huoltorakennuksia.
Muddusjärven tutkimusasema on Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan maataloustieteiden laitoksen alainen yksikkö . Tutkimusasema sijaitsee Inarissa Kaamasen kylässä. Matkaa asemalta Inarin kirkonkylälle on 25 km ja Rovaniemelle 350 km. Tutkimusaseman käytössä on nykyisin n.13 ha peltoa ja vajaat 700 ha kasvullista metsämaata. Lisäksi aseman hallinnassa on noin 1000 ha:n vesialue. Tilalla on töissä 1 vakituisesti palkattu laitosmies, minkä lisäksi kesätyöntekijä avustaa kasvukaudella.
Vuonna 1967 perustettu Värriön tutkimusasema sijaitsee Sallan kunnassa Värriön luonnonpuiston ympäröimänä ja kuuluu Helsingin yliopiston Ilmakehätieteiden keskuksen hallintaan. Asemalla kerätään pitkiä havaintosarjoja mm. fenologiasta, marja- ja käpysadoista, linnuista ja hyönteisistä, joiden avulla seurataan pohjoisen metsä- ja tunturiluonnon muutoksia ja niihin vaikuttavia ilmastotekijöitä. Nykyisin tutkimus keskittyy ilman saasteiden kulkeutumiseen ja ilmakehän prosesseihin sekä ekosysteemien toimintaan pohjoisissa oloissa. Asemalla sijaitsee SMEAR I mittausasema, joka edustaa Helsingin yliopiston huippututkimusta ilmakehä- ja metsätieteissä. Lisäksi Värriön tutkimusaseman tiloissa ja ympäristössä järjestetään yliopistollista opetusta. Tutkimuksen ohella asema osallistuu Itä-Lapin alueen kestävien elinkeinojen kehittämiseen yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa.
Arktisen alueen tieteidenvälinen tutkimus on HELSUSin merkittävimpiä painopisteitä. Tässä muutamia Helsingin yliopiston käynnissä olevia tutkimuksia.
HELSUS-rahoitus myös mahdollistaa monipuolista tutkimusta ja tieteellistä vuorovaikutusta Arkisten teemojen ympärillä. Esimerkiksi:
Arktinen yliopisto (The University of the Arctic) on arktisten maiden yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, tutkimusinstituuttien, ja muiden pohjoisiin alueisiin liittyvää tutkimusta ja koulutusta tekevien tahojen yhteistyöverkosto.
Arcticfinland.fi sivustolle kootaan tietoa ja keskustelua Suomen arktisesta politiikasta, taloudesta ja tutkimuksesta. Sivustoa ylläpitää Lapin yliopiston Arktinen keskus.