Taloustiede sijoittuu Helsingin yliopistossa valtiotieteelliseen tiedekuntaan. Tässä suhteessa se poikkeaa Suomen muista taloustieteen laitoksista, jotka ovat osa kauppatieteellistä tiedekuntaa. Taloustieteen kandiohjelmassa aloittaa vuosittain noin 50 uutta opiskelijaa. Opetus- ja tutkimushenkilökuntaan kuuluu lähes 40 henkilöä. Taloustiede toimii Arkadiankadulla Economicum-rakennuksessa, jossa sijaitsevat myös Aalto-yliopiston ja Hankenin taloustieteen laitokset sekä Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT).
Yhteensä Economicumissa työskentelee yli sata ekonomistia. Helsingin yliopiston, Aalto-yliopiston ja Hankenin taloustieteen yksiköt ovat perustaneet yhteisen tutkimuslaitoksen, Helsinki Graduate School of Economics, Helsinki GSE) edistämään alan tieteellistä tutkimusta. Helsinki GSE myös koordinoi maisteri- ja tohtoritason taloustieteen koulutusta Helsingissä.
Keskeisiä tutkimusaloja Helsingin yliopistossa ovat aikasarjaekonometria, peliteoria ja soveltava mikrotalousteoria sekä makrotaloustiede. Näiden lisäksi yksittäisten tutkijoiden aiheet kattavat taloustieteen saran indeksiteoriasta ja etiikasta yrittäjyyden ja neuvotteluiden teoriaan.
Makrotalouden ja rahoitusmarkkinoiden dynamiikan empiirinen tutkimus perustuu erilaisiin aikasarja-aineistoihin kuten esim. kansantalouden tilinpidon tuottamiin kokonaistaloutta kuvaaviin sarjoihin, osaketuottoihin ja korkoihin. Aikasarjaekonometrinen tutkimus sisältää sekä tilastollisten menetelmien kehitystä että niiden soveltamista empiirisessä taloustieteellisessä tutkimuksessa. Tutkimusalalla tutkimus on viime aikoina keskittynyt ns. rakenteellisiin vektoriautoregressiivisiin malleihin ja ns. ei-kausaalisiin ja ei-käännettäviin aikasarjaprosesseihin, joita voidaan erityisesti soveltaa tulevaisuutta koskevia odotuksia sisältäviin taloudellisiin malleihin. Malleja on menestyksellisesti sovellettu mm. inflaation mallintamiseen ja ennustamiseen sekä osatuottojen ennustettavuuden tutkimiseen.
Peliteoria on matematiikan osa-alue, jonka kehittämiseen myös taloustieteilijät ovat osallistuneet. Se tutkii eri päätöksentekijöiden välistä strategista riippuvuutta. Alalla on sovellettu tämä menestyksellisesti mm. seuraaviin kohteisiin: Parinmuodostus taloudellisena ilmiönä; toiminta ”ohuilla markkinoilla”, joissa päätöksentekijät pystyvät ennakoimaan toistensa reaktioita; sekä maineenmuodostuksen vaikutus talouspolitiikan toimivuuteen.
Makrotaloustiede tutkii taloutta kokonaisuutena ja kokonaistaloudellisia ilmiöitä kuten taloudellista kasvua, tuotantoa, työttömyyttä, inflaatiota, raha- ja finanssipolitiikkaa, valuuttakursseja ja vaihtotasetta sekä talouskriisejä. Tutkimusalalla tehtävä makrotaloudellinen tutkimus sisältää sekä taloudellisen kasvun että suhdannevaihtelujen ja talouspolitiikan tutkimusta.
Talouden kasvutekijöiden ja suhdannevaihteluiden tutkimus kuuluvat makrotaloustieteen perusteisiin. Tutkimusalalla on tutkittu erityisesti kansainvälisen kaupan, globalisaation (esim. talousliittojen muodostumisen), ympäristötekijöiden ja taloudellisten instituutioiden (esim. työmarkkinoiden rakenteen) vaikutusta talouskasvuun. Väestötaloustieteessä on tutkittu mm. ilmansaasteiden vaikutusta kuolleisuuteen ja talouskasvuun.
Kokonaistaloudellisia ilmiöitä ja talouspolitiikan vaikutuksia tutkitaan teoreettisten ja estimoitujen dynaamisten, stokastisten yleisen tasapainon mallien avulla. Keskeisiä tutkimuskohteita ovat suhdannevaihtelut sekä raha- ja finanssipolitiikka. Viimeaikainen tutkimus kohdistuu rahoitusjärjestelmän ja pankkien makrotaloudellisiin vaikutuksiin.
Julkiset menot ovat noin 50 prosenttia bruttokansantuotteeseen suhteutettuna Suomessa ja muissa laajan julkisen sektorin maissa. Siksi on ensiarvoisen tärkeää ymmärtää, kuinka julkiset palvelut, tulonsiirrot sekä verotus tulisi järjestää, ja miten valitut politiikkatoimet vaikuttavat ihmisten ja yritysten toimintaan. Yksikön tutkimus käyttää laajoja rekisteripohjaisia mikroaineistoja, jotka usein kattavat koko väestön, näiden kysymysten soveltavaan tutkimukseen ja pyrkii selvittämään syy-seuraussuhteita talouspolitiikan vaikutuksesta talouden toimintaan.
Lisätietoa tutkimuksesta ja apurahatutkijoista löydät Helsingin yliopiston tutkimusportaalista.
Tieteenalavastaava: apulaisprofessori Jani Luoto
Lisää tutkimushankkeita löydät tutkimusportaalista.
Helsingin yliopiston taloustieteen yksikkö tunnetaan maamme johtavana ekonomistikoulutuksen antajana. Se tarjoaa monipuoliset opintomahdollisuudet jatkuvasti kansainvälistyvässä ja vaativassa ympäristössä. Tasokas koulutus perustuu korkealaatuiseen tutkimukseen. Vuonna 2012 toteutetussa Helsingin yliopiston laitosten tutkimuksen tason arvioinnissa kaksi oppiaineen tutkimusryhmää (Economic Analysis and Theory ja Time Series Econometrics) palkittiin kategoriassaan ainoina tiedekunnassa tasokkaasta tutkimuksesta.
Taloustieteen opinnot voi aloittaa taloustieteen kandiohjelmassa tai matemaattisten tieteiden kandiohjelman ekonometrian opintosuunnassa. Näistä voi jatkaa edelleen taloustieteen maisteriohjelmaan, jonne voi hakea myös muista kandiohjelmista edellyttäen, että kanditutkintoon sisältyy riittävät taloustieteen ja menetelmäaineiden opinnot.
Taloustieteen maisteriohjelmassa on kaksi opintosuuntaa. Yleinen opintosuunta antaa erinomaiset valmiudet toimia ekonomistin tehtävissä, kun taas tutkimuksen opintosuunta valmistaa erityisesti taloustieteen jatko-opintoihin, mutta myös erityisen vaativiin ekonomistin tehtäviin.
Taloustieteen maisteri- ja tohtoriohjelmien opetus toteutetaan osittain yhdessä Aalto-yliopiston ja Hankenin taloustieteen laitosten kanssa, mikä mahdollistaa Suomen laajimman opetustarjonnan ja taloustieteen erikoisalojen valikoiman. Ekonomistin koulutus Helsingin yliopistossa on sisällöltään kuitenkin matemaattisempi ja kvantitatiivisempi kuin muissa Suomen yliopistoissa, ja voimme tarjota erittäin monipuoliset mahdollisuudet opiskella taloustieteen eri menetelmiä. Tämän vuoksi tutkinto on työelämässä arvostettu, ja huomattava osa meiltä valmistuneista sijoittuukin varsinaisiin ekonomistintehtäviin, jotka edellyttävät hyviä analyyttisia valmiuksia.
Viime aikoina merkittävimpiä työnantajia valmistuneille ovat olleet Suomen Pankki, tutkimuslaitokset, Tilastokeskus, muu julkinen sektori sekä pankit. Tyypillisesti työtehtävät sisältävät päätöksenteon pohjaksi tarvittavien taloudellisten selvitysten laatimista sekä taloudellisen informaation analysointia, ja näistä tehtävistä kiinnostuneiden onkin syytä sisällyttää opintoihinsa riittävästi tilastotieteen ja ekonometrian opintoja. Tutkinto antaa erinomaiset valmiudet myös muihin asiantuntijatehtäviin julkishallinnossa ja yksityisellä sektorilla.
PL 17 (Arkadiankatu 7)
00014 Helsingin yliopisto