Kansaa Senaatintorilla suurlakkoviikolla 30.10.–6.11.1905. / Helsingin kaupunginmuseo

Maailman ja yhteiskunnan ongelmia ratkotaan ensi sijassa politiikan piirissä, ja menneisyyden ja tulevaisuuden jännite on olennaista nykymuutoksissa. Poliittinen historia antaa välineitä nykypäivän ongelmien ja muutosten ymmärtämiseen ja kriittiseen arvioimiseen.

Tieteenala on historiallis-yhteiskuntatieteellinen, joten näkökulma politiikkaan on perinteistä valtiokeskeisyyttä paljon laajempi. Siihen sisältyy kansalaisyhteiskunta, media sekä erilaiset järjestäytyneet ja järjestäytymättömät voimat ja liikkeet.

Poliittinen historia käsittelee muuttuvia taloudellisia, sosiaalisia ja kulttuurisia rakenteita politiikan edellytyksinä ja kohteina. Tärkeä aihealue on historian poliittinen käsittely ja käyttö. Kansainvälisten suhteiden tarkastelu ulottuu ulkopolitiikasta, diplomatiasta ja sodista kansainvälisen järjestelmän muutoksiin, globalisaatioon ja Euroopan integraatioon sekä ei-valtiollisiin ylikansallisiin toimijoihin.

Poliittisen historian opetuksessa ja tutkimuksessa kehitetään yhteiskuntahistoriallisia lähestymistapoja yhteistyössä talous- ja sosiaalihistorian kanssa.