Sosiaalipsykologia
Ihminen elää jatkuvassa kanssakäymisessä toisten ihmisten kanssa. Hän on jäsenenä ryhmissä, organisaatioissa, yhteiskunnassa ja kulttuuriyhteisössään. Sosiaalipsykologiassa tutkitaan, miten tämä sosiaalinen maailma ja sen jäsenet vaikuttavat toisiinsa ja muovaavat toisiaan ja miten he ovat vuorovaikutuksessa keskenään. Keskeisiä kiinnostuksen kohteita ovat ihmismielen – ajattelun, tunteiden ja motivaation – sosiaalinen muotoutuminen. Tarkastelemme oppimiamme ja ylläpitämiämme ajattelu- ja käyttäytymismalleja sekä niiden sosiaalisia ja yhteiskunnallisia seurauksia tavoitteena ymmärtää ja pyrkiä vaikuttamaan tapaamme hahmottaa itseämme ja muita sosiaalisessa ympäristössä ja toimia siinä.
Tutkimuksen profiili

Sosiaalisen vuorovaikutuksen tutkimus on ollut alusta saakka keskeisiä aiheita tieteenalalla. Sosiaalipsykologian tieteenala perustettiin valtiotieteelliseen tiedekuntaan vuonna 1962. Tieteenalan kantaviksi kiinnostuksen kohteeksi nousivat sosialisaatio, moraali, sosiaalinen identiteetti ja ryhmien väliset suhteet sekä terveyden sosiaalipsykologia. Seuraavien vuosikymmenten aikana tutkimuskohteet laajenivat tiedon sosiaalipsykologiaan ja yrittäjyystutkimukseen. Sittemmin myös johtajuus ja organisaatio, digitaalisen vuorovaikutuksen ja nationalismin tutkimus ovat olleet aktiivisen tutkimuksen kohteina.

Tutkimuksen nykyiset painoalat

Sosiaalipsykologian tutkimuksen nykyiset painoalat ovat ryhmien väliset suhteet, maahanmuuttajat ja identiteetti, arkiajattelu ja argumentointi, yrittäjyyden sosiaalipsykologia sekä organisaatioiden ja ryhmien sosiaalipsykologia.

Ryhmien välisten suhteiden sosiaalipsykologia

Kasvava maahanmuutto, pakolaisuus ja sosiaalisen moninaisuuden lisääntyminen yleisesti yhteiskunnassa luo monenlaisia vähemmistöryhmiä ja koettelee siten yhteiskunnallista yhtenäisyyttä. Niin tekee myös salaliittoteorioiden ja ääriajattelun lisääntyminen, erityisesti yhteiskunnallisten kriisien aikana. Tämä lisää tarvetta huolehtia hyvistä väestöryhmien välisistä suhteista ja yhdenvertaisuuden toteutumisesta. Tällaiset aiheet ovat tieteenalalla tehtävän ryhmien välisiä suhteita koskevan tutkimuksen keskiössä. Tutkimuksen kohteena on sekä kulttuurisia vähemmistöryhmiä että valtaväestö ja yhteiskunnassa vallitsevat ryhmienvälisiä suhteita koskevat diskurssit ja ideologiat. Tärkeässä osassa ovat myös ennakkoluulojen työstämiseen sopivien interventioiden kehittäminen.

Tutustu lisää ryhmien välisten suhteiden sosiaalipsykologiseen tutkimukseen vierailemalla Etnisten suhteiden sosiaalipsykologit tutkimusryhmän (ESSO) sivuilla tutkimusportaalissa tai ESSO-tutkimusryhmän blogissa (englanniksi).

Arkiajattelu ja argumentointi

Se miten ihminen jäsentää maailmaa luo puitteet hänen havainnoilleen, käsityksilleen, asenteilleen ja toiminnalleen. Arkiymmärryksen muodostamisessa myös mielikuvilla on keskeinen asema. Ajattelemalla ja argumentoimalla luomme uusia käsityksiä ja ylläpidämme vanhoja. Olemme tutkineet ja tutkimme argumentointia ja arkiymmärryksen muodostumista niin historiasta, nationalismista, kansallisuudesta, Euroopan integraatiosta, tasa-arvosta, ihmisoikeuksista, feminismistä, väkivallasta, turvallisuusuhista, luottamuksesta, ruuasta, huumeista kuin onnellisuudesta.  Tutkimuskohteita ovat yhä enenevässä määrin olleet myös diskursiivisen ja visuaalisen ilmaisun prosessit.

Lue lisää Arkiajattelu ja argumentointi -tutkimusryhmän verkkosivuilta. Sivu on suurimmaksi osaksi englanniksi.

Toimijuuden ja yrittäjyyden sosiaalipsykologia

Yrittäjyys on runsaasti esillä paitsi työelämässä myös koulutuksessa ja yhteiskuntapolitiikassa. Yrittäjyysdiskursseissa yrittäjyydestä puhutaan paitsi pk-yritystoimintana myös moneen muuhunkin yhteyteen sovitettavana toimijuuden muotona. Sosiaalipsykologisen kiinnostuksen keskiössä on yksilökeskeisten näkemysten ja suhteita, vuorovaikutusta sekä keskinäisriippuvuuksia korostavien näkemysten välinen jännite yrittäjämäisen toimijuudenkuvauksissa.. Yrittäjämäistä toimijuutta on tarkasteltu useanlaisissa yhteyksissä kuten pk-yrittäjien ja maanviljelijöiden työssä sekä yrittäjyyden edistämispyrkimysten yhteydessä.

Lue lisää Yrittäjyyden sosiaalipsykologia -tutkimusryhmän verkkosivuilta. Sivu on osin englanniksi.

Organisaatioiden ja ryhmien sosiaalipsykologia

Sosiaalipsykologia tutkii monia sellaisia ilmiöitä, joihin törmäämme päivittäin esim. työpaikoilla: johtaminen, ryhmien sisäinen vuorovaikutus, päätöksenteko ja toisiin vaikuttaminen. Viimeaikainen tutkimus on keskittynyt erityisesti työhyvinvointiin, koettuun oikeudenmukaisuuteen, luottamukseen, sitoutumiseen ja samastumiseen. Näitä teemoja tutkitaan mm. erilaisten organisaatiomuutosten kuten fuusioiden yhteydessä seuraamalla työtekijöiden kokemuksissa ja identiteeteissä tapahtuvia muutoksia pitkittäistutkimusten avulla. Tarkoituksena on saada aiempaa parempi käsitys niistä tekijöistä jotka edistävät ja ehkäisevät työntekijöiden sopeutumista erilaisiin muutoksiin sekä lähiesihenkilöiden ja ylimmän johdon roolista asiassa.

Terveyden sosiaalipsykologia

Ihmisten käyttäytyminen on avainasemassa useissa ihmisten ja maapallon hyvinvointiin vaikuttavissa yhteiskunnallisissa ongelmissa: ilmastonmuutos, monet krooniset sairaudet tai pandemiat. Ratkaisuja löytyy siis käyttäytymiseen vaikuttamisesta. Asenteisiin ja käyttäytymiseen vaikuttamisen tutkimus kuuluu sosiaalipsykologian klassisiin tutkimusaiheisiin. Tieteenalalla tehtävä terveyden sosiaalipsykologian tutkimus pyrkii ymmärtämään, kuinka erilaiset psykologiset (ml. tunteet ja niiden säätely) ja sosiaaliset tekijät vaikuttavat käyttäytymiseen ja sen muutokseen eri väestöryhmissä. Keskeinen tutkimuskohde on myös käyttäytymisen muutokseen tähtäävien interventioiden vaikutukset sekä muutoksen taustalla vaikuttavat dynaamiset prosessit. Interventioita kehitettäessä osallistetaan kohderyhmiä ja integroidaan erilaisia teoreettisia lähestymistapoja. Tällä hetkellä tutkimuksen alla ovat mm. kestävän ja terveellisen syömisen edistäminen, genomitiedon kommunikointi ja sen vaikutus terveyskäyttäytymiseen sekä onnistuneen elintapamuutoksen mekanismit.

Tutkimushankkeita- ja julkaisuja

Osalla hankkeista on vain englanninkieliset nimet.

Opiskelumahdollisuudet

Sosiaalipsykologian tieteenala on maan vanhin ja laajin sosiaalipsykologian koulutusta tarjoava yksikkö. Sosiaalipsykologin koulutuksen saaneet ovat sijoittuneet monenlaisiin tehtäviin työelämän eri aloille: tutkijoiksi, kouluttajiksi, sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviin, valtion, kuntien ja järjestöjen hallintotehtäviin sekä yksityisellä sektorilla niin itsenäisiksi yrittäjiksi kuin yritysten henkilöstöhallinnon tehtäviin. Viimeisin sosiaalipsykologien työhön sijoittumisselvitys löytyy alapuolelta.

Sosiaalipsykologiassa on aina korostettu opiskelijakeskeisiä oppimista ja kokeiltu uusia aktiivisen oppimisen menetelmiä. Sosiaalipsykologian laitos palkittiin 1999-2000 yhtenä valtakunnallisista opetuksen huippuyksiköistä. Helsingin yliopisto myönsi sosiaalipsykologian laitokselle opetuksen laatupalkinnon vuonna 2006 ja valitsi sen opetuksen laatuyksiköksi vuosiksi 2007-2009. Vuosina 2015-2016 sosiaalipsykologian oppiaine toimi Helsingin yliopiston Opettajien akatemian yhtenä kehittämisen kotiyksikkönä.

Koulutusohjelmat, joissa sosiaalipsykologiaa opetetaan
Yhteistyö ja yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Sosiaalipsykologian tutkijat ovat vahvasti kansainvälisesti verkottuneita. Tutkimusta tehdään yhä useammin kansainvälissä vertailevissa asetelmissa.

Koska sosiaalipsykologit tutkivat ihmisten vuorovaikutusta ja ihmisiä heidän sosiaalisissa ympäristöissään, yhteiskunnalliset muutokset (esim. maahanmuutto, ikääntyminen, ilmastonmuutos, pandemiat, uudet teknologiat, genomiikan mahdollistamat terveystiedot, organisaatioiden, tuotannon ja työelämän muutokset) kietoutuvat erottamattomasti oppiaineessa tehtävään tutkimukseen. 

Tutkijoiden yhteiskunnallinen vuorovaikutus tapahtuu ensisijassa julkisen sektorin (kansallinen, paikallinen) toimijoiden kanssa.

Henkilöt

Tieteenalavastaava: VTT, professori Inga Jasinskaja-Lahti

Sosiaalitieteiden maisteriohjelman johtaja: vanhempi yliopistonlehtori Jukka Lipponen

Lisätietoa opetus- ja tutkimushenkilökunnasta sekä apurahatutkijoista löydät Helsingin yliopiston tutkimusportaalista.

Show less info
Show less info
Show less info
Show less info
Show less info
Show less info
Show less info
Show less info
Yhteystiedot

Sosiaalipsykologian posti- ja käyntiosoite

PL 54 (Unioninkatu 37)
00014 Helsingin yliopisto

Tietoa medialle

Palveluita medialle

Published on
Yksi kuukausi 2 viikkoa ago