Kirsti Lonka: Koulutus nosti Suomen köyhyydestä, ja vain jatkuva kehittäminen pitää sen maailman huipulla

Tasa-arvoinen koulu, tieteeseen pohjaava opettajankoulutus ja opettajan ammatin poikkeuksellinen arvostus tekevät Suomesta koulutuksen ykkösmaan. Tulevaisuuden koulussa korostuvat ilmiöt ja oppimisen taitojen kehittäminen.

Suomi on ponnistanut vain 50 vuodessa äärimmäisestä köyhyydestä maailman huipulle. Tasa-arvoisella koulutusjärjestelmällä ja tasokkaalla opetuksella on ollut tässä kehityksessä merkittävä rooli.

Suomen menestys paitsi Pisa-tutkimuksissa, myös monilla muilla mittareilla on herättänyt kansainvälistä mielenkiintoa suomalaisia kouluja ja opettajankoulutusta kohtaan. Suomi on esimerkiksi maailman onnellisin maa, meillä on paras ilmanlaatu ja vähiten korruptiota. Kaikkialla maailmassa seurataan, mihin suomalainen koulu on menossa.

Mutta mikä tekee suomalaisesta koulutusjärjestelmästä erityislaatuisen?

Opettajankoulutus perustuu tutkimukseen

Suomen koulutusjärjestelmän menestys on aina perustunut tutkimusperustaiseen opettajankoulutukseen, joka on maailmanlaajuisesti huipputasoa. Kansainvälisessä THE World University -rankingissa Helsingin yliopisto on muilta osin sijalla 90, mikä sekin on erinomainen sijoitus, mutta kasvatustieteissä jo sijalla 35. Ei-englanninkielisten yliopistojen joukossa olemme aivan kärkisijoilla.

Opettajan ammattia arvostetaan Suomessa poikkeuksellisen paljon. Tasa-arvoinen koulu ja maailman parhaat opettajat muodostavat tärkeän perustan, jolle suomalaista koulua on rakennettu. Näistä arvoista haluamme pitää kiinni myös tulevaisuudessa.

Opetuksen on muututtava maailman mukana

Koulun ja oppimisen on kuitenkin uudistuttava muuttuvan maailman mukana. Tulevaisuuden koulun pahin vihollinen on vanhoihin saavutuksiin takertuminen. Jos katsomme 80-luvun työpaikkaa ja tämän päivän työpaikkaa, näkymä on hyvin erilainen. Suuria muutoksia työelämään on tuonut esimerkiksi digitalisaatio. Näiden muutosten pitää näkyä myös koulumaailmassa.

Yhteiskunnan nopeat muutokset, kuten globalisaatio ja työn muutos, ovat asettaneet koulun ja oppimisen uusien haasteiden eteen. Työtä tehdään nykyään projekteissa, ja työelämässä monimutkaisia ongelmia ratkaistaan yhdessä erilaisissa vaihtuvissa tiimeissä. Tietoa ei ainoastaan hankita, vaan sitä myös luodaan yhdessä.

Näihin haasteisiin me Helsingin yliopistossa vastaamme kehittämällä kestävää, tutkimusperustaista opettajankoulutusta.

Oppimisen taidot korostuvat

Ajatellaan, että perinteisessä koulussa opettajat opettavat oppiaineita. Nyt oppiainekeskeisyys on vähentymässä. Tulevaisuudessa opettajat opettavat oppiaineiden lisäksi laaja-alaisia oppimisen taitoja. Opetuksesta tulee yhä ongelmalähtöisempää ja ilmiöpohjaisempaa.

Tämä tarkoittaa oppiainerajat ylittäviä, monimutkaistenkin ilmiöiden ympärille kietoutuvia projekteja, jotka kehittävät ongelmanratkaisukykyä ja ajattelutaitoja. Uudet teknologiat integroituvat osaksi opetusta, ja opetustiloja tuunataan yhä vahvemmin tukemaan oppimista.

Ihmisen muisti ei toimi kuin skanneri, joka vastaanottaa saamansa tiedon annettuna. Kehitämme luontaisesti koko ajan päätelmiä ja rakennamme merkityksiä jo oppimamme ja kokemamme päälle.

Näihin ja moniin muihin aivo- ja kasvatuspsykologisiin tutkimuksiin perustuviin löydöksiin nojaudutaan jo nyt. Tämä näkyy kouluissa esimerkiksi monialaisina oppimiskokonaisuuksina ja yliopistoissa laaja-alaisina koulutusohjelmina.

Vain jatkuva kehittäminen tuo menestystä

Singapore, Japani, Viro, Taiwan ja Suomi pärjäsivät parhaiten, kun Pisa-tutkimuksessa mitattiin luonnontieteiden, äidinkielen ja matematiikan osaamista vuonna 2015. Usein koulutusvertailuissa pärjäävät tällaiset teknologisesti edistyneet maat, jotka soveltavat ketterästi kansainvälisen huippututkimuksen uusimpia löydöksiä.

Narratiivi, jossa me suomalaiset olemme ponnistaneet köyhyydestä rikkauksiin, puhuttelee monia maailman valtiota. Monet Afrikan maat kamppailevat yhä köyhyyden kanssa. Suomalaista koulutusjärjestelmää arvostetaan maailmalla esimerkiksi monissa Aasian maissa valtavasti. Siellä koululaiset tekevät lähes kaksi kertaa pidempää koulupäivää päihittääkseen Suomen. Monissa maissa opetus perustuu vielä pitkälti ulkoa opettelemiseen. Meillä koulu aktivoi ja osallistaa.

Suomalaiselle koulutukselle on kansainvälistä kysyntää. Meidän ei kuitenkaan kannata viedä maailmalle entistä peruskouluamme, sillä olemme yksi uutta luovan pedagogisen ajattelun kärkimaita. Kehitämme uusia tuotteita koulutusvientiin yhteistyössä yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja yritysten kanssa.

Vain jatkuva kehittäminen, jatkuva tutkiminen ja jatkuva oppiminen pitävät meidät maailman kärjessä. Jos haluamme olla maailman parhaita myös tulevaisuudessa, emme voi takertua nykytilaan tai menneeseen. Meidän on investoitava koulutuksen ja sitä kehittävään huippututkimukseen entistä enemmän.

Growing Mind -hank­kees­sa an­ne­taan nuor­ten osaa­mi­sel­le mah­dol­li­suus

Kirsti Lonka

Kirsti Lonka

Kasvatuspsykologian professori

Lue lisää aiheesta: Opetus ja opiskelu