Jaakko Kurhila: Avoimuus on voittava strategia, nyt ja tulevaisuudessa

”Miksi edes hakea yliopistoon, kun kaikista maailman asioista on kuitenkin olemassa YouTube-tutoriaali? Luennoilla istuneelle sukupolvelle kysymys saattaa kuulostaa eriskummalliselta, mutta työelämään hanakasti suuntaavalle millenniaalille tällaiset pohdiskelut ovat totisinta totta.

Siinä missä yliopistoinstituutiolla on vuosisataiset perinteet, on kaikille avointa yliopisto-opetusta tarjottu Suomessa vasta noin 40 vuotta. Alun perin se syntyi tarpeeseen tarjota aikuiskoulutusta sellaisille kansalaisille, joiden opintie tyssäsi syystä tai toisesta ennen aikojaan.

Ajan myötä haasteet ovat muuttuneet: koulutus on tasa-arvoista ja saatavilla ihmisen taustaan katsomatta.

Nyt digitalisaatio haastaa yliopistot sellaisena kuin ne tunnemme. Teknologisten mahdollisuuksien maailma etenee valtavan nopeasti, ja kaikki on kahden klikkauksen päässä. Kun tiedon valtatie on kaikille auki, on yliopiston oltava merkityksellinen erilaisille oppijoille myös tulevaisuudessa.

Sen mahdollistaa avoimuus.

Tu­le­vai­suu­den op­pi­mis­pol­ku on rää­tä­löi­ty

Minun tulevaisuudenvisiossani koko yliopisto muuttuu avoimeksi. Pääsykokeiden sijaan akateemisesta urasta tai tietystä loppututkinnosta haaveilevat opiskelijat valikoituvat opintoihinsa tarkan seulan läpi – avoimesti suorittamiensa kurssien perusteella. Erilaisten verkossa järjestettävien, avoimien MOOC-kurssien (massive open online courses) ansiosta yliopistotasoinen oppiminen on saatavilla kenelle tahansa, oli kyseessä sitten täydennyskoulutusta hakeva uratykki, akateemiselle alalla tähtäävä tieteentekijä tai omaa unelma-alaansa kokeilujen kautta etsivä nuori.

Tällainen tulevaisuus tarjoaa jotain kaikille: uravaltteja etsivien ulottuville tuodaan räätälöityä, työelämää tukevaa opetusta ilman valtavia pääsykoeponnistuksia. Motivaatiota puhkuvat, tutkintoon tai akateemiseen uraan tähtäävät opiskelijat puolestaan pääsevät näyttämään osaamisensa jo varhaisessa vaiheessa.

Avoimuus ja valikoivuus kulkevat käsi kädessä. Avoimuuden avulla yliopisto ja opiskelijat voivat käydä jatkuvaa ja joustavaa neuvottelua: olemmeko hyvä match, sovimmeko toisillemme?

Avoimuuden ja valikoivuuden yhdistelmä luo yhteisöllisyyden tunnetta ja sitouttaa opiskelijoita. Opinnoissaan korkealle tähtääville pitää tarjota VIP-kokemuksia, sitä, että sekä opiskelijat että opettajat laittavat itsensä likoon uuden oivaltamiseksi. Kun opinnot ovat avoimuuden ja digitalisuuden ansiosta räätälöitävissä omannäköiseksi, opiskelija saa kokemuksen siitä, että kokonaisuus on rakennettu mahdollistamaan juuri hänen kehittymistään.

Tätä kaikkea Helsingin yliopisto tarjoaa jo nyt – ja tulevaisuudessa yhä enemmän.

Yh­teis­työ­tä yli ra­jo­jen

Avoimuuden avulla yliopisto voi myös linkittyä entistä vahvemmin osaksi muuttuvaa yhteiskuntaa ja tehdä samalla laadukasta tutkimusta.

Suomi on tässä edelläkävijämaa, ja Helsingin yliopisto näyttää tietä tekemällä laajaa yhteistyötä yritysmaailman ja yliopiston ystävien kanssa.

Hyvä käytännön esimerkki on Avoimen yliopiston ja tietoturvaan erikoistuneen F-Securen yhteistyönä toteutettu tietoturva-MOOC, jolle osallistui noin 5000 opiskelijaa. Kurssista hyötyivät kaikki osapuolet: opetus tapahtui avoimesti, tiedeyhteisö ja tietoturva-alan asiantuntijat sparrasivat toisiaan. F-Secure palkkasi kurssilta jopa harjoittelijoita, ja yliopistotutkimus pääsi ketterästi kiinni ajankohtaisiin aiheisiin.

Toukokuussa 2018 aloitimme teknologiayritys Reaktorin kanssa tekoälyyn keskittyvän Elements of AI -kurssin, joka keräsi aloituspäivänään huikeat 25 000 osallistujaa. Koska avoimuudessa on viime kädessä kyse yhteiskunnassa toimimisesta, haastoimme mukaan myös yritysmaailman: kurssin ohessa lanseerattuun #tekoälyhaaste-kampanjaan on osallistunut lukuisia yrityksiä, jotka haluavat sitoutua tekoälyn mahdollisuuksien tutkimiseen omassa toiminnassaan.

Avointa työelämäyhteistyötä nähdään myös avoimella Journalismi ammattina -kurssilla, joka toteutetaan yhteistyössä MTV:n kanssa mediatalon tiloissa ja jonka opettajana toimii MTV:n uutispäällikkö. Opiskelijiden työstämien juttujen parhaimmisto pääse julki MTV Uutisten nettisivuilla.

Vaikka teknologiat kehittyvät, oppiminen ei juuri muutu. Se on aina ihmisessä tapahtuva henkilökohtainen muutos, jonka eteen pitää nähdä vaivaa. Kokemus siitä, että Helsingin yliopisto on juuri se paikka, jossa minä muutuin ja kehityin, on jotain, mitä parhaimmatkaan YouTube-tutoriaalit eivät voi tarjota.”

Lisää MOOCeista

• Jatkuva oppiminen Helsingin yliopistossa – kaikille avoimet opinnot
• Elements of AI – opiskele tekoälyä
• Suomalainen metsä – ekosysteemipalveluiden perusteet
• Climate.now – ilmastonmuutoksen perusteet

Muita puheenvuoroja opetuksen tulevaisuudesta (v. 2018)

• Sal­la Jo­ke­la: Tu­le­vai­suu­den haas­teet ovat mo­ni­mut­kai­sia: nii­den rat­kai­se­mi­seen tar­vi­taan yh­teis­työ­tä ja uu­den­lais­ta op­pi­mis­ta
• Jani Holopainen: Tek­no­lo­gia aut­taa te­ke­mään op­pi­mi­ses­ta oman­nä­köi­sen elä­myk­sen
• Jari La­vo­nen: Suo­mel­la on vel­vol­li­suus vie­dä kou­lu­tus­osaa­mis­taan ke­hit­ty­viin mai­hin
• Jenni Vartiainen: Leikkiin perustuva tiedekasvatus kasvattaa aktiivisia ja kriittisiä kansalaisia

Julkaistu: 31.5.2018.
Muokattu ja uudelleenjulkaistu: 25.4.2023.