Helsingin yliopisto pyrkii maailman parhaiden joukkoon elämäntieteiden tutkimuksessa. Vuoden alussa toimintansa aloittanut tutkimusinstituutti HiLIFE antaa vauhtia.

Elotieteet, elämäntieteet, elämätieteet... Life science ei käänny helposti suomeksi. Vaikka vakiintunutta suomennosta ei tunnu löytyvän, kyse ei ole uudesta tutkimusalasta.

Elämäntieteet kattaa biotieteet ja lääketieteet sekä luonnontieteistä kemiaa, fysiikkaa sekä laskentaa. Termi on syntynyt korostamaan sitä, miten ruoan, ympäristön ja terveyden haasteet ovat tiiviissä yhteydessä toisiinsa.

– Näiden tieteenalojen rajapinnoilla tehdään merkittävimmät läpimurrot ja siksi life science -aloja tarkastellaan yhä enemmän kokonaisuutena, sanoo Helsinki Institute of Life Sciencen (HiLIFE) johtaja Tomi Mäkelä.

Helsingin yliopistossa elämäntieteet ovat läsnä kolmella kampuksella: Viikissä, Meilahdessa ja Kumpulassa. Kyse ei ole pienestä edustuksesta. Sen kertovat numerot: 830 vastuullista tutkijaa, 230 väitöstä, 250 miljoonan euron vuosibudjetti. Elämäntieteiden tutkijat tuottivat viime vuonna 6200 julkaisua, eli 17 kappaletta vuoden jokaisena päivänä. Heidän tutkimuksiinsa viitattiin 32 000 kertaa.

Yksittäiset Helsingin yliopiston elämäntieteiden tutkimusryhmät ovat maailmankuuluja, mutta yliopiston paikka life science -alan huippuyliopistojen rinnalla ei ole vielä selvä.

Vuoden alusta elämäntieteet on ollut yksi yliopiston kolmesta tutkimuksen painoalasta. Sitä tukee myös Suomen Akatemian 7 miljoonan euron rahoitus.

Tomi Mäkelä

Tomi Mäkelä valittiin kansainvälisen haun kautta HiLIFEn johtajaksi kesäkuussa.Mäkelä johti HiLIFEa myös instituutin perustamisvaiheessa.

Syntyi HiLIFE

Helsinki Institute of Life Sciencen tavoitteenaan kirkastaa elämäntieteiden tutkimuksen terävin kärki ja nostaa sen näkyvyyttä kansainvälisesti.

Kyseessä kansainvälinen tutkimusinstituutti, jossa työskentelee tällä hetkellä tutkijoita 30 maasta. Työkielenä on hallintoa myöten englanti.

HiLIFEen kuuluu kolme Helsingin yliopiston entistä erillislaitosta: Suomen molekyylilääketieteen instituutti (FIMM), Biotekniikan instituutti sekä Neurotieteiden tutkimuskeskus. Lisäksi HiLIFE tukee elämäntieteiden tutkimusta yli tiedekuntarajojen.

– HiLIFEn omistavat kaikki yliopiston elämäntieteiden tutkijat, sanoo HiLIFEn hallintopäällikkö Jonna Katajisto.

"HiLIFEn omistavat kaikki yliopiston elämäntieteiden tutkijat."

Hyvä esimerkki siitä on infrastruktuurihanke, joka kokosi yhteen elämäntieteitä tutkivat laboratoriot ja muut palveluyksiköt.

Tavoitteena on palvella tutkimusta ja lisätä yhteistyömahdollisuuksia tutkimusryhmien välillä.

– Infrojen tuominen yhteen on tarjonnut tutkijoille jo nyt ahaa-elämyksiä. Mikään yksittäinen menetelmä ei ole kaiken kattava, vaan tutkimusongelman ratkaisemiseen niitä tarvitaan useita, totesi dosentti Anu Airaksinen uuden toimintatavan merkityksestä.

Hän vetää yhtä HiLIFE infrastruktuurialustoista, jolle on koottu yliopistossa eläinkuvantamista tekevät laboratoriot.

syklotroni

Anu Airaksinen ja hiukkaskiihdytin.

Infrastruktuurihankkeeseen sisältyi kansainvälinen arviointi, joka antoi arvokasta palautetta tutkimuslaitteiston, -tilojen ja -yhteistyön tasosta. Sen perusteella HiLIFE myös rahoittaa infrastruktuurien kehitystä ja ylläpitoa yli viidellä miljoonalla eurolla seuraavien kolmen vuoden aikana.

Elämäntieteiden tutkimus muutoksessa

– Teknologian kehtys kantasolujen kasvatuksessa ja genomin muokkauksessa ovat johtamassa merkittäviin läpimurtoihin elämäntieteissä. On hienoa rekrytoida vahvuuksia näille alueille. Heistä osa on jo pitkään maailman parhaissa keskuksissa työskennelleitä paluumuuttajia, Mäkelä sanoo.

Yksi paluumuuttajista on kantasolututkija Sara Wickström, joka on ensimmäisiä HiLIFE tenure track -professoreita. Tenure track on kolmivaiheinen professuurin vakinaistamispolku.

Lääkäriksi Helsingin yliopistosta valmistunut Wickström on ennen HiLIFE-professuuriaan rakentanut menestyksekkään tutkijanuran arvostetussa Max Planck Biology of Ageing -instituutissa Saksassa.

Helsinkiin hänen mukanaan muuttaa myös osa tutkimusryhmästä, joka tutkii kantasolujen ja kudosympäristön yhteisvaikutusta.

Tavoitteena on ymmärtää vuorovaikutusta paremmin uusien, tehokkaiden kantasoluhoitomuotojen mahdollistamiseksi. Wickströmin tutkimuksesta kerrotaan lisää juuri ilmestyneessä Yliopisto-lehdessä.

– Oli hienoa löytää Suomesta kansainvälisesti kilpailukykyinen tehtävä, joka tarjosi mahdollisuuden palata monen vuoden jälkeen, Wickström totesi.

HiLIFE-professoreita on tähän mennessä rekrytoitu viisi. 350 huipputason hakijan kansainvälisestä joukosta elämäntieteiden tiedekunnat rekrytoivat vielä neljä apulaisprofessoria, jotka kuuluvat myös HiLIFEen.

– On hienoa, että onnistuimme kääntämään aivoviennin aivotuonniksi. Erityisesti nuorilla huippututkijoilla on tilaisuus liikkua rahoituksineen sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa heille kiinnostavimpiin tutkimusympäristöihin, Mäkelä toteaa.

"On hienoa, että onnistuimme kääntämään aivoviennin aivotuonniksi."

Nimikkoprofessuurien lisäksi HiLIFE tukee elämäntieteiden tutkijoita yli tiedekuntarajojen kolmevuotisella HiLIFE Fellow -rahoituksella. Hakemuksia ohjelman ensimmäisellä hakukierroksella saatiin 154, joista kansainvälisen vertaisarvioinnin perusteella valikoitui 56 parasta.

Tukea myös kaupallistamiseen

Tutkimustoiminnan lisäksi HiLIFE tukee elämäntieteiden tutkimuksesta syntyneen uuden tiedon hyödyntämistä. Ensimmäiset tutkimuksen kaupallistamispyrkimyksiä tukevat apurahat jaettiin lokakuun alussa.

Helsingin yliopistosta ponnistaa tällä hetkellä parisenkymmentä elämäntieteiden tutkimukseen perustuvaa startup-yritystä.

SLUSH y Science saattaa tutkijat ja rahoittajat yhteen Slushin yhteydessä joulukuussa.

Apurahoilla on mahdollista viedä kaupallistamisprosessia eteenpäin, mutta tarkoitus myös houkutella isompia rahoittajia – SLUSH y Science saattaa tutkijat ja rahoittajat yhteen Slushin yhteydessä joulukuussa.