Hyvä kasvuympäristö on kantasolullekin menestyksen ehto, Sara Wickström sanoo. Wikström ryhmineen muuttaa Max Planck -instituutista Helsingin yliopiston uuteen elämäntieteiden instituuttiin.

Sydäninfarktin halvaannuttamaa lihaskudosta voi herätellä eloon kantasoluilla. Kantasolujen siirtoa kudokseen kehitetään hoitokeinoksi myös moniin muihin sairauksiin. Tulos jää kuitenkin usein heikoksi.

— Kun sairaus tai vanhuus muuttaa soluväliaineen koostumusta, kantasolut eivät enää toimi kunnolla, selittää Sara Wickström Max Planck -instituutin ikääntymisen tutkimuslaitoksesta.

— Hoitojen onnistumisen kannalta olisi tärkeämpi lääkitä kantasolujen ympäristöä kuin kantasoluja itseään.

Wickströmin johtama ryhmä on tutkinut kantasolujen ja kudosympäristön vuorovaikutusta ja eritoten juuri soluväliaineen vaikutusta kantasolujen toimintaan. Kasvuympäristöön keskittymällä he onnistuivat ensimmäisenä maailmassa kasvattamaan soluviljelmässä ihon karvatupen kantasoluja.

Vuodenvaihteessa Wickström siirtää tutkimuksensa Meilahteen, ja osa ryhmästä muuttaa mukana Saksasta Suomeen. Kantasolujen perustutkimuksen ohella he aikovat harjoittaa lääkeseulontaa Kölnin kokemuksia hyödyntäen.

— Etsimme lääkkeitä, jotka vaikuttavat soluväliaineen ja kantasolujen kommunikaatioon niin, että kantasolut toimisivat tehokkaammin.

Ensi vuoden alussa kudosarkkitehtuurin apulaisprofessorina aloittava Wickström on yksi rekrytointi Helsingin yliopiston uuteen elämäntieteiden tutkimuslaitokseen, HiLIFEen.

Artikkeli on julkaistu Yliopisto-lehden numerossa Y/08/17.

Yliopisto-lehti on kaikille tarkoitettu, monipuolinen tiedelehti Helsingin yliopistosta.
Tilaa ja rakastu tieteeseen.