Mikä ihmeen Flora?

Promootion juhlallisuudet alkavat 13. toukokuuta vietettävällä Floran päivällä. Mutta kuka on Flora ja miksi nimenomaan 13. päivänä toukokuuta häntä juhlitaan? Miten Flora liittyy yliopistoihin ja promootioihin, eikö se olekaan margariinilevite leivän päälle?

Promootion juhlinta alkaa toukokuun 13. päivänä vietettävällä Floran päivällä. Kyseinen päivä on vanha ylioppilaiden kevätjuhlan päivä.

Varhaisin säilynyt tieto Floran päivän juhlinnasta on vuodelta 1815 Turusta, jolloin Pohjalainen Osakunta kokoontui Kärsämäen kentälle pallopelien ja punssin juonnin merkeissä juhlistamaan alkanutta kevättä. Sijainti oli valittu taktisesti kaupungin tullirajan ulkopuolelle, minne raadin ja poliisin toimivalta ei ulottunut. Tuolloin kevätjuhlaa vietettiin toukokuun ensimmäisenä eli vappuna. Myöhemmin juhlapäivä siirtyi kaksi viikkoa myöhemmäksi, kun vuonna 1816 Tamboran tulivuorenpurkauksen aiheuttaman vulkaanisen talven seurauksena Euroopassa koettiin vuosi ilman kesää ja Turussa oli monena vappuna vielä lunta maassa. Kevätjuhlan ajankohta asettui toukokuun puoliväliin, ja kevätjuhlan vietto laajeni yhden osakunnan piiristä nopeasti ylioppilaiden yhteiseksi juhlaksi ylioppilaiden kokoontuessa joukolla yhteen Saksasta ja Ruotsista tulleiden esimerkkien innoittamina. Saksan ylioppilasmaailma oli tuolloin kuohuvassa tilassa Wartburgin kokouksen ja ensimmäisten burschenschaftien eli ylioppilaskuntien muodostamisen seurauksena.

Turussa ylioppilaita kuohutti vuonna 1817, ja ajoi yhteiseen edunvalvontaan, tuolloin uuden poliisijärjestyksen aiheuttama uhka siitä, että ylioppilaat joutuisivat akatemian omien kursorien ja pedellien sijaan poliisin kurinpitovallan alle. Tästä seuraisi se, että akatemian oman karsserin sijasta ylioppilaat heitettäisiin kaupungin raatihuoneen yleiseen putkaan kisällien ja muiden tappelupukarien ja humalaisten kanssa. Tähän aikaan Turussa kisällien ja ylioppilaiden väliset katutappelut ja nujakoinnit olivat valitettavan usein toistuvia järjestyshäiriöitä akateemisten isien eli professorien harmiksi. Akateemisten privilegioiden rajoittaminen ei käynyt akateemisen vapauden periaatteita ajaville ylioppilaille, jotka kokoontuivat yhteen ja kirjoittivat adressikirjeen keisarille asiasta ja pyysivät mm. omaa univormua erottautuakseen muista kaupunkilaisista. Univormusta pedellit ja poliisi osaisivat toimittaa ylioppilaat yliopiston karsseriin putkan sijasta. Tässä Turun romantiikan ilmapiirissä Sjögrenin ja Arwidssonin aikakaudella yhteisestä kevätjuhlasta tuli ensimmäinen ylioppilaiden oma yhteinen juhla professorien valvonnan ja vallan ulkopuolella. Moinen itsenäinen kokoontuminen ja joukkovoiman esiintuominen hermostutti Wienin kongressin järjestelmän konservatiivisten periaatteiden kannattajiksi asettuneen vanhemman polven edustajia. Yhteisen kevätjuhlan juhlinta kiellettiinkin ja vastineeksi keisari Aleksanteri I myönsi ylioppilaille näiden pyytämän oman univormun ja vahvisti ylioppilaiden olevan yhä akatemian tuomiovallan ja kurinpidon piirissä. 

Floran päivän juhlinta elpyi Turun palon jälkeen Helsinkiin muuttaneen yliopiston piirissä, ja uudeksi juhlapaikaksi muodostui Helsingissäkin kaupungin tullipuomin takainen maaseutu, joka oli kaupungin raadin ja vartiomiesten toimivallan ulkopuolella. Alkuun juhlapaikkana oli nykyisen Hakaniemen seutu Sörnäisissä, mutta kaupungin laajentuessa ja tullipuomin siirtyessä Hämeentulliin, siirtyi 1840-luvulle tultaessa juhlapaikkakin kauemmaksi Kumpulan kartanon maille Kumtähden kentälle. Paikan valintaan vaikutti sekin, että Kumpulan kartanon isäntänä oli yliopiston professorisukuun kuuluva Johan Gabriel von Bonsdorff, joka jalomielisesti lupasi niityn ylioppilaille ainaiseksi juhlapaikaksi.

Kevätjuhlan nimi Floran päivä tulee uushumanismin mukana 1700-luvun lopulla heränneestä antiikin Roomaan ja Kreikkaan kohdistuneesta tutkimuksesta. Tämä kulttuurivirtaus synnytti taide- ja arkkitehtuurityylejä, jotka pyrkivät matkimaan Pompeijista löydettyjä roomalaisia rakennuksia, huonekaluja ja interiöörejä valistuksen loppuvaiheen makuun sopivasti. Flora on roomalaisessa mytologiassa kukkien ja kevään jumalatar, joka saapuessaan tuo mukanaan kevään ja herättää kasvit kasvamaan ja kukat kukkimaan. Antiikin Roomassa juhlittiin jumalattaren kunniaksi Floralia-juhlaa, jossa viini virtasi ja ilo oli irti. Vastaavasti viiniä ja punssia ynnä muita juomia kului tynnyrikaupalla Kumtähden kentän juhlissa, joista on tietoja vuoden 1848 kuuluisasta juhlasta. Tuolloin laulettiin ensi kerran J. L. Runebergin sanoihin ylioppilaiden tilauksesta yliopiston musiikinopettajan Fredrik Paciuksen säveltämä Maamme/Vårt land -laulu. Laulua oli alettu harjoitella jo yliopiston portailta lähdön jälkeen ja sitä laulettiin ylioppilaskunnan ja siten Suomenkin ensimmäisen oman lipun johtamassa kulkueessa pitkin matkaa Senaatintorilta Kumtähdelle. Itse juhlissa uutta laulua laulettiin tiheässä tahdissa, sillä Euroopan Hulluna Vuotena lupa kevätjuhlaan oli saatu sillä ehdolla, että mitään vallankumouksellista ei pääsisi tapahtumaan. Kansallishenkisessä hurmoksessa laulettu Maamme-laulu toimikin esteenä Ranskan vallankumouksen Marseljeesin laulamiselle, mikä oli kielletty Nikolai I:n määräyksestä. Juhlamestarina häärinyt pohjalaisten kuraattori Fredrik Cygnaeus sai ohjattua juhlan isänmaallis-patrioottiseen suuntaan ja pidettyä sen ilman mitään keisarille epämieluisia mielenilmauksia. Osaansa näyttelivät kentälle katetut runsaat juomatarjoilut. Niityn reunalla ollut heinälato saikin toimia voipuneiden juhlijoiden, niin ylioppilaiden kuin professorienkin lepopaikkana, mistä vankkurit kävivät seuraavana päivänä noutamassa väsyneet juhlijat takaisin Helsinkiin.

Floran päivän nimen kohdalla esiintyy hämmennystä aiheuttavaa kahta kirjoitusasua. Alkuperäinen latinankielinen jumalattaren nimi on Flora, mutta koska latinan sanapaino osuu sanan o-kirjaimeen, koska kantamuoto on kukkia, kukkivaa ja kukoistavaa tarkoittava flo, flos, äännetään nimi suomalaisen suussa helposti pitkänä. Samasta sanasta on peräisin Italian Firenzen vanha latinankielinen nimi Florentia, jota englannin Florence seuraa. Tästä on syntynyt kalenterissakin esiintyvä tapa kirjoittaa nimi Flooran päivä muodossa. Oikea antiikkisen taustan huomioiva kirjoitusasu on Flora, siinä missä roomalaisen pantheonin ylijumalan nimi on suomessakin Jupiter, ei enää Juppiter, kuten vanhahtavassa kielenkäytössä saattaa nähdä. Flooran päivä kahdella o:lla on siis vanhahtava kirjoitusmuoto aiemmalta aikakaudelta.

Helsingissä Floran päivän juhlintaan kietoutui yliopiston filosofisen tiedekunnan maisteripromootioihin kehitetty uusi traditio, yleisen seppeleensitojan valinta. Ensimmäiseksi yleiseksi seppeleensitojaksi valittiin vuonna 1832 professori Johan Henrik Avellanin tytär. Tällä uudella roolilla ja kunniatehtävällä promovoitavat ylioppilaat halusivat huomioida pidettyä professoria, joka sairautensa takia ei voinutkaan toimia kyseisen kevään promootion promoottorina, vaan hän siirtyi varapromoottoriksi ja hänen sijaansa seuraavana virkaiän mukaisessa promoottorivuorossa ollut professori Pipping toimi promoottorina. Ylioppilaat kruunasivat kukkaseppeleellä Ida Avellanin kevään kuningattareksi ja maisterien seppeleiden sitojaksi. Tämä seppeleensitojan kosinta ja kruunaus asettui luontevasti osaksi kevätjuhlan ohjelmaa ja korosti samalla Flora-jumalattaren myytin osuutta juhlassa. Yleisestä seppeleensitojattaresta tulikin Floran päivässä kevään jumalattaren muinaisten papittarien ja keskiaikaisten Touko-Kreivittärien, May-Queenien ja muiden myyttisten hahmojen romantiikan ajan ihanteiden muokkaama perillinen. Myöhemmin promootiotanssiaisten kautta yleisen seppeleensitojan rooliin yhdistyi romantiikan ajan muotivirtausten mukainen tanssiaisten kuningattaren rooli, joka nykyään on parhaiten tunnettu amerikkalaisen kulttuurin Prom Queen -roolin muodossa. Tämän roolin vastineena Yhdysvalloissa on myös Prom King -rooli, jossa voi nähdä edeltäjän miespuoliselle yleiselle seppeleensitojalle. Jo keskiajalla Touko-Kreivittären vastinparina oli ollut Touko-Kreivi, jollaista roolia mm. Juhana-Herttua esitti pitäessään hovia Turussa 1500-luvulla. Yleisen seppeleensitojan rooli Suomessa suurin mahdollisuus kokea päivä prinsessana. 

Ylioppilaskunnan yhteisenä kevätjuhlana Floran päivä oli useasti kiellettynä keisarin ja yliopistohallinnon epäluuloisen nuorison kokoontumisiin suhtautumisen vuoksi. 1800-luvun lopulla Floran päivä jäi paljolti toukokuun ensimmäisenä juhlittavan vapun varjoon. 1900-luvulla myös uutena juhlana Suomeen rantautunut äitienpäivä työnsi Floran päivää sivuun huomion valokeilasta. Floran päivän uusi tuleminen tapahtui 1940-luvulla sodan jälkeen, jolloin ylioppilaskunta halusi juhlistaa vuonna 1848 ensikerran Floran päivän juhlassa esitetyn Maamme-laulun muistoa järjestämällä juhlan Kumtähdellä. 2010-luvulla ylioppilaskunnan Floran päivä on siirtynyt yliopiston kampuksilla kiertäväksi juhlaksi ja Kumtähdellä tapahtuu akateemisia seremonioita enää vain maisteripromootioiden keväinä. Juhlintakin on rauhoittunut 1840-luvulta ja tarjoilut ovat keventyneet viini- ja oluttynnyreistä kuohuviinilasilliseen. Vuodesta 2021 alkaen Floran päivä on ollut myös tohtorinhatun ulkoilutuspäivä tohtori Ella Peltosen aloitteesta ja mihin akateemiset järjestöt ovat lähteneet mukaan. 

FM Pasi Pykälistö

Lähteitä:

Anderson, Ann - High School Prom: Marketing, Morals and American Teen.

Frazer, James - The Golden Bough.

Heinricius, Gustaf - Skildringar från Åbo Akademi 1808-1828. 

Klinge, Matti - Ylioppilaskunnan historia 1-4.

Klinge, Matti & al. - Keisarillinen Aleksanterin yliopisto, Helsingin yliopiston historia II.

Scullard, Howard Hayes - Festivals and Ceremonies of the Roman Republic. 

Turcan, Robert - The Gods of Ancient Rome.

Vainio, Matti - Pacius: suomalaisen musiikin isä.

Dr. Ella Peltonen -tili Twitterissä 28.4.2021.